Paluu arkeen

Normaali arki on taas alkanut pyörimään. Samuel pääsi sairaalasta kolmantena leikkauksen jälkeisenä päivänä eli perjantaina. Leikkauksesta toipuminen tapahtui todella nopeasti kuten lapsilla yleensäkin. Heti kun astuimme kotimme ovesta sisään, Samuel koki "ihmeparantumisen". Ensimmäinen viikonloppu kotona vietettiin suurimmaksi osaksi ruokapöydän ääressä, sillä Samuelilla oli valtava nälkä koko ajan. Olihan viikon ruokailut jääneet todella vähiin. Maanantaina Samuel oli jo niin hyvässä kunnossa, että menimme adoptioryhmään tapaamaan tuttuja. Vaikka leikkaus oli rankka ja Samuel oli pari päivää todella tuskainen ja kipeä, niin ei voi kuin ihmetellä miten nopeasti koko juttu oli kuitenkin ohi. Samuel on aina ollut todella hyvä nukkumaan ja tiesin etukäteen, että tähän voi tulla muutos leikkauksen jälkeen. Näin tapahtuikin ja Samuel nukkui lähes pari viikkoa kotona levottomasti ja oli itkuinen öisin vaikka päivät sujuivat hyvin. Tuli ihan Olivian vauva-aika mieleen kun hyssyttelin sylissäni Samuelia keskellä yötä. Nyt unet ovat taas palanneet ja saamme nukkua koko yön yhteen putkeen. 

Tässä muutamia kuvia arjestamme.  Lastenhuone on kovassa käytössä, ainakin jos äiti tai isä leikkii siellä mukana. Isi onkin leikkinyt nyt kovasti, koska hän on pitkällä sairaslomalla työtapaturman vuoksi...

   
Samuelilla on ihmettelemistä kun pihamme on mullin mallin autotallin rakentamisen takia. Ihmeteltävää riittää myös kaivinkoneiden töitä ja kuorma-autojen ajoja seuratessa.

Olimme eilen katsomassa Olivian balettiharjoituksia koko perheen voimin. Samuel olisi mielellään osallistunut harjoituksiin ja jouduimmekin poistumaan paikalta puolessa välissä tuntia kun Samuelille ei enää riittänyt reunapaikka. Kivahan se olisi olla tunnin tähti!

Olivia tuntui kaipaavan lisää tekemistä lyhyiden koulupäivien jälkeen. Hän on joskus puhunut ratsastuksesta ja varasimmekin hänelle ratsastustunnin kotimme lähellä sijaitsevalta tallilta. Olivia oli aivan haltioissaan tästä uudesta harrastuksesta, ensi viikolla mennään uudelleen.