Aamupäivämme sujui tänään taas normaaliin tapaan eli Anne ja
minä kiirehdimme aamiaisen kautta kielikoululle ja muut jäivät aloittelemaan lomapäivää
hotellille. Koulupäivä sujui tänään tosi nopeasti. Ensin kerroimme taas edellisen
päivän kuulumiset ja sen jälkeen oli ohjelmassa aimo annos kielioppia. Opettaja
sanoi, että meidän ylemmän keskitason ryhmässä on viimeiset kieliopit, sillä
edistyneiden ryhmässä ei enää käydä läpi kielioppia. Kielioppiharjoitusten
jälkeen teimme muutamia keskusteluharjoituksia ja saimme taas kotiläksyjä,
jotka tosin teimme Annen kanssa jo tauon aikana. Yksityisopettajamme kanssa
teimme taas pelkästään keskusteluharjoituksia. Vaikka aamupäivän tunnit ovat ryhmäopetusta,
niin silti kukaan ei jää mitenkään syrjään vaan opettaja aktivoi jokaisen
osallistumaan. Hän ei kysy kuka tietää jonkun vastauksen, vaan pommittaa
jokaista satunnaisella vuorolla vastaamaan. Tykkään tästä tyylistä, sillä se
pitää hereillä ja pakottaa seuraamaan opetusta. Edelleen koen, että ymmärrän
kaiken mitä opettaja puhuu mutta oma puheen tuottaminen englanniksi on hankalaa
ja kieliopissakin on toivomisen varaa. Olen aina ajatellut, että eihän minun
Thaimaassa reissatessani tarvitse osata kielioppia ja olen aina selvinnyt
tilanteista laittamalla vain sanoja peräkkäin. Onhan se niinkin, mutta eihän se
pahaa tekisi, jos osaisi paremmin englantia ja sitä me nyt yritämme opetella.
Kielikoulupäivän jälkeen kävelimme taas helteessä
hotellillemme. Menimme ala carteen syömään ja juomaan. Aperol Spritz drinkin,
ison pullollisen vichyä, tortilla-annoksen, snickerskakun ja jäätelön jälkeen
olimmekin valmiita lähtemään Vallettaan. Mikko, mummo ja lapset olivatkin
käyneet jo tänään katujuna-ajelulla ja nyt kävelimme hotellin takana olevalle
bussiasemalle ja reissasimme Vallettaan. Kyllähän tämä ensijärkytyksen jälkeen ajatellen
on aivan upea saari. Vaikka kaikki talot on tehty samanlaisista
vaalenkeltaisista kivimöhkäleistä ja täällä on karua ja kivikkoista, niin
täällä on silti kaunista. Taloissa on hienoja yksityiskohtia, siellä täällä on
upeita kirkkoja ja merivesi on kristallinkirkasta. Ihmisetkin tuntuvat jo ihan
mukavilta, vaikka ensimmäisenä päivänä ihmettelin miten tökeröitä hotellinkin
työntekijät ovat. He ovat erilaisia kuin esim. thait, mutta kyllähän täällä
mukaviakin persoonia on. Samuel on saanut eräästä miestarjoilijasta uuden
ystävän ja heillä on hauskaa aina tavatessaan. Enää en siis ajattele
negatiivisesti tästä paikasta ja suosittelen kyllä jokaista joka ei ole ennen
käynyt vierailemaan täällä pienellä saarella.
Valletan reissun jälkeen kävimme vielä illallisbuffetissa
syömässä, vaikka tänään kukaan meistä ei ollut kovinkaan nälkäinen illalla.
Illallisen jälkeen kiirehdimme huoneeseen, sillä lapset olivat tosi väsyneitä
reissupäivästä kuten myös minä. Tässä lopuksi vielä muutamia kuvia Valletasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti