Sydämessä kasvanut: Aurinkoinen syysloma Dubrovnikissa

Monien mutkien ja koronan takia useampaan kertaan peruuntuneiden Bangkokin lentojen takia päädyimme varmaamaan lennot Kroatian Dubrovnikiin. Tämäkin kohde oli sellainen, että olen aina ollut kiinnostunut Kroatian reissusta, mutta ilman koronaa olisimme tuskin sinne lähteneet. Päädyimme lähtemään reissuun koulun syyslomalla viikolla 43 ja jännitin etukäteen säätä. Turhaan jännitin, sillä sää oli aivan loistava koko viikon. Lämpötila oli noin 25 asteen tienoilla ja aurinkokin paisteli useampana päivänä pilvettömältä taivaalta. Tässä kuvapainoitteinen kertomus matkastamme.

Finnair loungen hieno baari

Koska Finnairin Dubrovnikin lento lähti aikaisin aamulla, päädyimme menemään yöksi lentokentän lähelle Scandic Aviacongress -hotelliin. Olemme yöpyneet useita kertoja tässä hotellissa hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. Nukuimme lyhyehköt yöunet hotellin mukavissa sängyissä ja joimme aamiaisella pikaisesti aamukahvit ennen kello viiden kuljetusta lentoasemalle. Tomi ja Olivia matkustivat busineksessa ja minä Samuelin kanssa turistiluokassa. Pääsimme silti kaikki priority turvatarkastukseen, koska minulla on Finnairin tasojäsenyys ja Samuel päästettiin myös onneksi meidän siivellä. Jostain ihme syystä pääsimme myös kaikki Finnairin loungeen odottelemaan lentoa. Luulin, että joutuisin käyttämään loungepasseja sisäänpääsyyn, mutta jo lähtöselvityksessä minulle sanottiin, että pääsemme kaikki loungeen ja sisäänpääsystä ei sitten veloitettu mitään. En pistänyt vastaan. Emme olleet käyneet Finnairin non-schengen loungessa pitkään aikaan, mutta ei siellä ollut mikään muuttunut. Istumapaikkoja oli paljon, aamiaistarjoilu oli hyvin suppea, mutta onneksi kuohuviiniä oli tarjolla.

Rakastan lentämistä

Ennen laskeutumista Dubrovnikiin oli upeita maisemia.

Lento Dubrovnikiin sujui nopeasti ja matkalla oli kiva katsella maisemia. Olin tilannut lentokenttäkyydin hotellille hotellin kautta ja kuski olikin meitä vastassa heti tuloaulassa. Saavuimme hotellille aamulla, useita tunteja ennen virallista check in aikaa, mutta saimme onneksi heti hotellihuoneen. Hotellimme oli nimeltään Royal Blue. Hotelli osoittautui erinomaiseksi valinnaksi, mutta se oli todella kallis. Laskin, että olisimme lomailleet Mae Phimissä pari kuukautta uima-altaalla varustetussa omakotitalossa tämän hotellin kuuden yön hinnalla. Nautimme joka tapauksessa jokaisesta hetkestä tässä hotellissa. Hotelli oli osa neljän hotellin kompleksia ja alueella oli mm. yhdeksän uima-allasta. Tähän aikaan vuodesta altaat olivat jo melko viileitä, jos niissä ei olisi ollut lämmitystä, mutta tämän hotellin altaista kolme oli lämmitetty reiluun 30 asteeseen ja sillä oli iso merkitys meidän loman onnistumiselle, sillä pidämme uimisesta. Toinen ehdoton plussa oli upea aamiainen kuohuviineineen sekä useat ravintolat ja sijainti Lapadin rantapromenadin varrella.

Olivia bongasi huoneen parvekkeelta rukoilijasirkan.

Hotellin aulasta oli upeat näkymät merelle.

Aamiaisen jälkeen oli kiva istuskella terassilla ja nauttia kuohuviiniä.

Kävelimme heti tulopäivänä rantapromenadia pitkin Lapadiin. Samuelilla oli vähän totuttelemista lämpötilaan Suomen kylmyyden jälkeen.

Hotellilla oli ihana norsu palmu.

Hotellin tunnelmallinen puutarha.

Aamupalla oli tarjolla kaikkia mahdollisia herkkuja ja upeat merinäköalat.

Kaikki altaat ei olleet lämmitettyjä, esim. kuvassa olevaan altaaseen emme menneet uimaan kylmän veden vuoksi.

Hotellin kattoaltaalle oli 18-vuoden ikäraja.

Katolta oli hienot näköalat.

Tämän lämpimän altaan löysimme heti ensimmäisenä iltana. Altaan yhteydessä oli pukuhuoneet, joissa oli hedelmiä, pientä syötävää ja juotavaa tarjolla sekä saunaosasto.

Toisen lämpimän sisäaltaan ja lämpimän ulkoaltaan löysimme seuraavana päivän. Myös täällä oli syötävää ja juotavaa tarjolla sekä kunnon saunat upeilla merinäköaloilla. Altaat oli lämmitetty yli 30 asteisiksi, joten meidän perheen vilukissatkin tarkenivat uida pitkään.

Lämpimässä altaassa oli kiva ihailla auringonlaskua.

Saunat oli myös erittäin hyviä eikä ruuhkaa ollut.

Hotellin ruokatarjontaa.

Täällä tuli myös vähän Thaimaa fiilis.

Ensimmäisenä kokonaisena lomapäivänä suuntasimme Dubrovnikin vanhan kaupungin muurille. Kävimme kävelemässä reilun parin kilometrin pituisen muurikierroksen ja se oli ehdottomasti hintansa arvoinen. Kävely maksoi aikuisilta 250 kunaa ja opiskelijoilta ja lapsilta 100 kunaa. Muurikierros oli aika hikistä puuhaa, sillä aurinko paistoi mukavan lämpimästi. Turisteja oli melko paljon liikenteessä, mutta muurilla eteneminen sujui juuri sopivaan tahtiin niin että ehti katsella nähtävyyksia ja ihailla maisemia. Muurikierroksen jälkeen kävimme kiertelemässä vanhan kaupungin pieniä putiikkeja ja herkuttelimme jäätelöllä, jota oli tarjolla jokaisessa kadun kulmassa. Matkat Babin kukissa sijaitsevasta hotellista vanhaan kaupunkiin ja myös Lapadiin, jos emme viitsineet kävellä, teimme enimmäkseen Uber -taksilla. Taksin käyttö tuli meille halvemmaksi kuin maksaa neljä linja-autolippua. Linja-auton käyttö oli myös sujuvaa, mutta taksi oli nopeampi ja meille edullisempi vaihtoehto.

Vanhan kaupungin kaduilla ei ollut lokakuun lopulla samanlaisia ruuhkia kuin kuvien perusteella keskikesällä on.

Muurilta oli upeita näkymiä merelle.

Vaikka hintataso Dubrovnikissa oli melko korkea, jäätelöannoksia sai jopa edullisesti.

Roskia ei näkynyt näillä kiiltävillä kaduilla.

Tykkään joulusta, joten olihan meidän käytävä joulukaupassa.

Vanhassa kaupungissa oli kivoja pieniä kauppoja. Täss vierailemme ankkakaupassa.

Yhden kokonaisen päivän vietimme Lokrumin saarella. Tämä oli myös erinomainen nähtävyys. Saari oli sopivan kokoinen ja kävelimmekin sen ympäri päivän aikana. Saarella oli paljon nähtävyyksiä ja se oli tosi kaunis. Kävimme myös syömässä saarella ja ravintolan hintataso oli yllättäen melko edullinen. Matkat teimme laivalla ja tännekin lapset ja opiskelijat saivat hyvät alennukset. Aikuisten lippu maksoi 200 kunaa ja lasten ja opiskelijoiden 30 kunaa.

Lokrumin saari oli kaunis ja kuvauksellinen.

Saarella oli hienoja kasveja. Siellä sijaitsi myös kasvitieteellinen puutarha.

En voinut vastustaa uimista tässä ihanassa kuolleessa meressä. Onneksi otin snorkkelit mukaan, sillä pohjassa oli upeita meritähtiä.

Myös Samuel kävi pulahtamassa kuolleessa meressä.

Joka puolella saarta käveli vapaana riikinkukkoja.

Ravintolassakin käveli riikinkukkoja.

Samuel piti pienen istumistauon jyrkällä paratiisipolulla. Paratiisipolkua pitkin pääsi kukkulalla sijaitsevalle vanhalle linnoitukselle.

Linnoituksesta oli hienot näkymät.

Saarella sijaitsi myös upea vanha karanteenisairaala-alue.

Sairaala-alueen rakennuksia.

Vaikka paikka oli upea, vilkuilin silti tienviittaa kohti Phi-Phi saaria.

Tällaisella paatilla matkasimme Lokrumille. Laiva oli aivan täynnä kumpaankin suuntaan, joten turisteja kyllä riitti lokakuun lopullakin.

Olemme matkanneet useita kertoja erilaisilla kaapelivaunuilla eripuolilla maailmaa ja myös Dubrovnikissa hyppäsimme kaapelivaunun kyytiin ja kävimme ihastelemassa vanhaa kaupunkia Srd -vuoren korkeuksista. Matka vuoren huipulle oli lyhyt, mutta näköalat olivat upeat. Söimme vuoren Panorama ravintolassa maittavan lounaan, joka sisälsi tietysti ekstrahintaa upeista näköaloista, mutta olimme valmiit maksamaan sen. Tämäkin oli ihan käymisen arvoinen paikka. Kaapelivaunun hinta oli 200 kunaa aikuisilta ja 50 kunaa lapsilta. Vuorelle pääsisi myös kävellen, mutta me emme edes harkinneet tätä vaihtoehtoa.

Näkymät Srd -vuorelta.

Tällaisella vaunulla matkasimme vuorelle. Vähän oli toista kuin Da Nangin Bana hillsin matkat. Onneksi, sillä nyt ei pelottanut.

Panorama -ravintolassa oli upeat näkymät.

Ruokakin oli ihan ok, hinnat korkeat.

Olimme etukäteen suunnitelleet Dubrovnikin matkalle Srd- vuorireissun, Lokrumilla käynnin sekä muurikävelyn. Näiden lisäksi kävimme useamman kerran Lapadin keskustassa. Lapadiin oli reilun kilometrin kävelymatka rantapromenadia pitkin. Lisäksi kävimme pariin kertaan läheisellä Copacabana uimarannalla sekä nautimme hotellin alueesta. Hotellin vieressä oli iso Valamar -hotelli, jossa sijaitsi pieni ostoskeskus ravintoloineen. Kävimme useamman kerran shoppailemassa ja syömässä kyseisessä paikassa. Hotellilla oli myös isot puistoalueet, missä kävimme kävelyllä. Samuel ja Tomi potkivat jalkapalloa ja heittelivät frisbeetä. Matka oli kaikin puolin onnistunut ja paras juttu oli varmasti sää ja uiminen. Kotimatkan teimme koko perhe Finnairin businesluokassa, jossa matka sujui leppoisasti. Voisin hyvinkin harkita jossain vaiheessa meneväni uudelleen Dubrovnikiin. Pitkä viikonloppukin voisi olla ihan riittävä irtiotto, jos kaipaa pientä lomaa hienoissa maisemissa.