Tänään sovimme, että lähdemme mopoilemaan puolen päivän aikaan. Sitä ennen ehdimme tietysti uimaan ja minä nautin merestä vesiriippumatossa loikoillen. Mopomatkan aluksi suuntasimme Rayongin akvaarioon. Olemme käyneet siellä ainakin kaksi kertaa aiemmin, mutta kalojen katselu on aina mukavaa puuhaa, joten voihan siellä käydä useammankin kerran. Kaloja katsellessa tuli jälleen mieleen Malediivien matka ja upea merenalainen maailma. Sinne on ehdottomasti mentävä uudelleen. Akvaarion pääsyliput ovat edelleen edullisia, minun ja Samuelin liput maksoivat yhteensä euron verran.
Akvaarion jälkeen mopoilimme Tamnanparin viidakkoravintolaan. Täälläkin olemme käyneet aiemminkin ja samoin ravintolan yhteydessä olevassa vesipuistossa. Vesipuistoon emme nyt päässeet, koska unohdin uimavarusteet hotellille. Jälkikäteen ajateltuna, emme ehkä olisikaan ehtineet uimaan, koska meillä meni niin kauan näissä muissa kohteissa. Söimme viidakkokahvilassa kevyen lounaan ja Samuel syötti lammen kaloja. Aiemmin täällä on ollut myös mustia joutsenia, mutta niitä ei ole enää ollut viimeisimmillä käynneillämme. Viihtyisä ja hyvin hoidettu paikka.
 |
| Liekitettyjä banaaneja ja kookosjäätelöä |
Paluumatkalla kävimme Ban Phessä isossa sekatavarakaupassa, josta teen aina tuliaisostoksia. Sekatavarakaupan lähellä aiemmin ollut herkkukauppa oli lopettelemassa toimintaansa tai ainakin hyllyt olivat tyhjinä, joten tuliaisherkut on ostettava jostain muualta. Käväisimme myös Makrossa pikakierroksella ja kotimatkalla pysähdyimme Novotel Rim Pae hotellin vastapäätä sijaitsevaan ravintolaan. Täällä ravintolassa valmistetaan mielestäni parhaat leveät thainuudelit eli Pad See Ew -annokset. Ruoka ja kolme juomaa maksoi yhteensä tasan viisi euroa eli hintatasokaan ei ole paha tässä ravintolassa. Palveluasenteessa sen sijaan olisi vähän parannettavaa.
Matkalla hotellille sanoin, että ajoitimme paluun juuri oikeaan aikaan koska ilta alkoi hämärtymään ja minusta on kiva palata hotellille ennen pimeää. Emme kuitenkaan ehtineet hotellille ennen pimeää, koska mopostamme puhkesi takarengas. Tämä homma on käynyt meille muutaman kerran aiemminkin ja olin täysin luottavainen, että saamme tälläkin kertaa apuja tilanteen selvittämiseksi. Tiellä ollut nainen alkoikin auttaa meitä. Minä hyppäsin hänen moponsa tarakalle ja vaari ajoi meidän vuokramopoamme, jossa oli kumi tyhjänä, naisen perässä. Lopulta saavuimme eräälle mopokorjaamolle, joka oli jo pimeänä. Sieltä löytyi mies, jonka kanssa nainen kävi kiivasta keskustelua. Liike oli jo selvästi kiinni, mutta jonkun ajan kuluttua pihalle saapui mopolla nuori mies kaverinsa kanssa ja he vaihtoivat nopeasti meidän mopon renkaan ja hintapyynti oli 150thb (reilu 4e) työstä ja uudesta sisäkumista. Tipin vastaanottaminen oli vähän vaikeaa, mutta onneksi 100thb kelpasi ja olimme kaikki tyytyväisiä. Tämä tilanne kuvaa erittäin hyvin paikallisten ihmisten auttamisen halua, kaikki kyllä järjestyy.
2 kommenttia:
Hei Päivi,
Ihana lukea näitä sinun lomapostauksia! Mekin olemme käyneet Mae Phimissä pariin kertaan ja onkin minun suosikkini. Tuli mieleen tuosta mopoilusta, että kulkeeko ne lavabussit eli songthaewit enää Mae Phimin ja Rayongin väliä? Viimeksi kun oltiin kesä-heinäkuussa 2024 niin en nähnyt yhtäkään lavabussia menevän rantakadulla. Se oli tosi kätevä kun aikaisemmalla kerralla mentiin ostoskeskukseen Rayongiin. Hyvää loman jatkoa!
Kiitos, vielä muutama lomapäivä jäljellä. Lavatakseja näkyy menevän kohtuullisen usein rantatiellä, mutta luulen että niillä ei ole tällä hetkellä mitään säännöllistä aikataulua. Myös Ban Phessä näkyi lavatakseja, joissa luki Mae Phim-Rayong eli jotain liikennettä niillä näyttäisi olevan, mutta tosiaan aikatauluista kukaan ei taida tietää mitään.
Lähetä kommentti