Viimeinen päivä Khao Lakissa

Siivoojan tervehdys kotiinlähtijöille...

Viimeinen kokonainen päivämme Khao Lakissa alkaa olla nyt takana päin. Niina perheineen lähti aamulla kohti Phuketin lentokenttää ja kotia. Soittelimme pikaisesti aamulla ja kiittelimme ihanasta matkaseurasta. Huomasin, että he olivat soittaneet meille myöhemmin lentokentältäkin ja laittaneet viestiä, mutta emme voineet soittaa takaisin koska meidän puheaika on loppu emmekä ole ehtineet käydä lataamassa lisää aikaa. Toivottavasti kotimatka meni hyvin, me vielä jatkamme lomailua maisemien vaihtuessa.

 Rannan asukki ja pilvisen päivän lenkkeilijöitä...

 Hotellimme hiljainen allas...

Me noudatimme tänään matkasuunnitelmaamme eli emme tehneet juuri mitään ylimääräistä, vaan olimme vain hotellilla ja hotellin tuntumassa koko päivän. Vietin aamupäivän aikana pari tuntia Samuelin kanssa leikkihuoneessa ja Tomi kävi pelaamassa Olivian kanssa shakkia pelihuoneessa. Molemmissa huoneissa järjestetään useita kertoja päivässä myös ohjattua toimintaa, mutta emme ole osallistuneet kertaakaan niihin aktiviteetteihin. Pelailujen jälkeen menimme mummon ja vaarin kanssa rannalle, koska porttivahti ei antanut toisen hotellin vieraiden oleskella tämän hotellin altailla. Tämähän on tietysti ihan oikea periaate, sillä eihän tämä mikään yleinen kylpylä ole.

Tänään oli taas aivan pilvinen päivä ja ilma tuntui jopa viileältä, vaikka ehkä lämpötila oli noin 27 astetta? Liekö viileän ja pilvisen päivän ansiota, mutta rannalla oli todella paljon kävelijöitä ja hölkkääjiä verrattuna aurinkoisiin päiviin. Lapset eivät uskaltautuneet uimaan mereen. Samuel oli raapinut jaloissa olevia hyttysenpuremia ja merivesi kirveli niitä, joten Samuel ei suostunut tulemaan ollenkaan veteen. Oliviaa ei muuten vaan kiinnostanut meressä uiminen. Siirryimmekin aika nopeasti hotellin altaalle mummon ja vaarin lähtiessä hotellilleen. Uimme omalla hotellilla ensimmäistä kertaa hiljaisen altaan puolella koko perhe. Vaikka allas on nimeltään hiljainen allas, niin kyllä siellä oli uimassa useita lapsiperheitä. Kukaan ei kuitenkaan metelöinyt mitenkään ja ihan rauhalliselta allas vaikutti lapsista huolimatta.

Uimisen jälkeen käväisimme huoneessa syömässä ja lähdimme keskustaan tekemään pieniä ostoksia. Ostin itselleni pari paitaa (a 150THB), Olivialle bikinit erillisellä hameella (300THB), hameen 300THB, shortsit 150THB, Tomille Khao Lak paidan 150THB ja jotain muuta pientä. Kävimme myös juomassa moccafrapet mäkkärissä ja syömässä eilisessä hyvässä ja edullisessa ruokapaikassa mummon ja vaarin kanssa. Samuel nukkui päiväunet rattaissa joten shoppailutkin sujuivat melko mukavan rauhallisesti kun Samppa ei ollut mukana tinkimässä. Mielemme olisi tehnyt lähteä myös läheisille markkinoille, mutta ylipuhuin Tomin ettei mennä koska shoppailemme kohta Bangkokissa ja niillekin ostoksille olisi jätettävä tilaa matkalaukkuun.

Ruokailun jälkeen kävelimme hotellillemme. Matkaa pääkadulta hotellillemme tulee ehkä reilu kilometri, joka tuntuu joskus lasten kanssa aika pitkältä matkalta. Vaikka tämä Khao Lakin läpi kulkeva tie on aika leveä, niin liikenne on joskus aika vilkasta ja rattaiden kanssa saa kulkea pientareen ulkopuolellakin. Toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että tämä Khao Lakin keskuskatu on yksi helpoimmista paikoista joissa olemme käyneet Thaimaassa, työnnellä rattaita.

 Iltauinnilla täysikuun loistaessa...

Hotellille tultuamme vaihdoimme pikaisesti uimavaatteet ja menimme iltauinnille. Tälläkään kertaa ketään muita ei ollut uimassa eikä hotellialueella näkynyt kuin muutamia ihmisiä ylipäätään. Pimeällä uiminen oli taas oikein mukavaa ja taivaalla loistava täysikuukin oli upean näköinen. Uimisen jälkeen Olivia jäi huoneeseemme touhuilemaan lelujensa kanssa ja me menimme Tomin ja Samuelin kanssa respaan maksamaan huonelaskun joka oli tuotu nyt illalla valmiiksi huoneeseemme. Samassa lapussa luki, että laukkumme haetaan huoneestamme kello 11.00. Meidän pikkubussimme Phuketiin lähtee aamulla kello 10.00, joten aikaistimme samalla vähän laukkujemme noutoa.

Näkymät hotellin respasta merelle päin...

Loppuilta meni laukkuja pakkaillessa. Olivia söi lempi-iltapalaansa eli leipää ja tonnikalaa huoneessamme ja Samuel pysytteli congee linjalla. Ostin tänään hänelle kanan makuisia congee pussipuuroja eli pussi congeeta sekoitetaan kuumaan veteen ja odotellaan valmistumista. Hyvää oli ja hinta tällä iltapalalla oli peräti 8THB. Nyt meidän tavarat alkavat olla suurimmaksi osaksi kasassa, mutta aamulla on tunnetusti kova kiire. Nyt on myös kiire nukkumaan, sillä olen taas erittäin väsynyt. Mikäs sitä mukavampaa kuin rojahtaa tähän uskomattoman mukavaan sänkyyn puhtaiden petivaatteiden väliin nukkumaan. Emme uskalla käyttää vieläkään ilmastointia lasten takia öisin, mutta pilvisten ilmojen vuoksi minusta tuntui että viime yönä ei ollut edes kovin kuuma. Nämä pilviset päivät eivät muuten minusta ole kuitenkaan kovin mukavia, mutta minkäs näille ilmoille voi. Onneksi täällä on kuitenkin suht lämmintä, vaikka aurinko ei porotakaan pilvettömältä taivaalta...

Ja taas näkyi Torsti torakka liikenteessä, tällä kertaa huoneemme ulkopuolella...

Khao Lakiin

Täällä sitä nyt ollaan. Ensimmäistä kertaa ja ensimmäistä päivää Khao Lakissa. Lähdimme tänne pikkubussilla aamulla vähän ennen yhtätoista hotellistamme Krabi Heritagesta ja haimme matkalla mummon ja vaarin The Verandahista mukaan. Matka Khao Lakiin kesti vähän reilut kaksi tuntia yhdellä pysähdyksellä. Kaikki kolme lasta katseli DVD elokuviaan matkalla. Samuel alkoi väsähtämään vasta loppumatkasta kun päiväuniaika koitti. Jonkin aikaa kiukuteltuaan Samuel nukahti juuri ennen kuin saavuimme hotellille. Niina perheineen jäi ensimmäisenä pois kyydistä. Heidän hotelli on The Andaburi resort ja meidän hotelli sijaitsee aivan vieressä. Meidän hotellin nimi on The Sands Khao Lak. Nämä hotellit ovat sisarushotelleja eli samaa Katathani ketjua. Mummon ja vaarin Countryside hotelli sijaitsee vajaan kilometrin päässä.

Meidät otettiin hyvin vastaan kun saavuimme hotellille. Respassa ei ollut ketään muita lisäksemme ja sisäänkirjautuminen sujui sujuvasti ja varauksemme oli myös kunnossa. Olisin maksanut huoneen Dinersillä, mutta se ei käynyt hotellille vaikka nettisivuilla sanotaan Dinersin käyvän joten maksoin huoneen toisella kortilla. Sisäänkirjautumisen jälkeen meidät kuljetettiin huoneemme lähelle golf autolla ja tavarat tuotiin vähän myöhemmin. Huone oli juuri sellainen kuin olin katsellut netin kuvista eli valoisa, tilava ja täydellinen meidän perheelle. ”Lastenhuoneessa” oli pedattuna kaksi sänkyä, mutta Samuel sai pinnasängyn joten Olivia saa nukkua kummalla sängyllä haluaa. Olivia levittikin nopeasti lelunsa huoneeseen ja asettui taloksi. Parvekkeella oli päivällä todella kuuma, eikä kattotuulettimesta ollut juuri apua että olisi viitsinyt loikoilla parvekkeen sohvalla. Huoneestamme on kivat näkymät allasalueelle ja merelle ja leikkihuone on aivan huoneemme alapuolella. Ensivaikutelma hotellista oli upea. Tämä ei ole tyypillinen thaimaalainen viidakon keskellä sijaitseva hotelli, vaan valtava täydenpalvelun lomakylä. Loma-aktiviteettia on jos jonkinlaista, sijainti meren rannalla ja uima-altaat ovat hienoja. Hotelli on selvästi ajateltu palvelemaan lapsiperheitä ja mekin etsiskelemme nyt sellaisia hotelleja joissa lapset viihtyvät. Tässä hotellissa perhehuone oli myös toimivan oloinen erillisine lastenhuoneineen ja myös se vaikutti  hotellivalintaamme.

Olivia ripusti heti pehmolelunsa koristeeksi sänkykatoksen köysiin...

 Sampan vähän poikamaisempi sänky (edellisessä hotellissa oli vaaleanpunainen)...

Asettauduttuamme kodiksi ja purettuamme vaatteet kolmeen kaksiosaiseen vaatekaappiin! Niina, Jyri ja Sani tulivat käymään. Menimme katsastamaan lasten leikkihuoneen ja kyllähän ne lapset olisivat siellä viihtyneet vaikka kuinka kauan. Leikkihuoneen jälkeen menimme hetkeksi uimaan. Altaan vesi oli todella lämmintä, joidenkin mielestä ehkä liian lämmintä. Tytöt testasivat myös vesiliukumäen, mutta Samuelia en siihen päästänyt vaikka hän olisi sinne halunnut. Koska jumituimme meidän hotellillemme, soitin mummon ja vaarin tänne. Ehkä noin puolen tunnin päästä mummo ja vaari saapuivat rantaa pitkin nälkäisinä ja hikisinä hotellillemme. Uimaan ei enää ehditty, joten suuntasimme syömään ensimmäiseen näkemäämme ravintolaan joka oli hotellimme rantaravintola. Ihmetykseksemme ravintolan ruuat oli edullisia ja lapsille oli oma ruokalista. Samuel sai pyytämättä syöttötuolin ja hienot mikkihiiri astiat. Ruuat ja juomat oli oikein hyviä ja kauniisti aseteltu lautaselle. Ruokailu ajoittui juuri auringonlaskun aikaan ja rannalta kävi mukava tuuli ravintolaan. Tämä on sitä lomaa, jota odotan aina kuukausia etukäteen. Katselin kun hotellin vieraat makailivat aurinkotuoleissa auringonlaskun aikaan ja lueskelivat kirjoja. Ehkä minäkin joskus vuosien päästä voin tehdä samaa kun lapset ovat isoja vai ajattelenkohan silloin kaipauksella näitä hetkiä kun molemmat lapset hokevat äitiä lähes taukoamatta ja juoksentelen Samuelin perässä pitkin nurmikoita? Saa nähdä, nyt kuitenkin nautin tästä hetkestä.

Muutama kuva hotellin leikkipaikalta...

Syötyämme kävimme näyttämässä mummolle ja vaarille huoneemme ja lähdimme kävelemään rantaa pitkin katsomaan heidän hotellia. Heidänkin hotelli sijaitsi hyvällä paikalla ja näytti ihan siistiltä keskitasoiselta hotellilta pienen viidakon keskellä. Meidän hotellihuoneemme hinta oli noin 1000 euroa/7 yötä, mummon ja vaarin selvitessä alle 400:lla eurolla. Ero on tietysti valtava, mutta päätimme nyt panostaa vähän parempaan hotelliin kun Krabilla majoituimme edullisempaan hotelliin ja onhan se mukava olla lasten kanssa isommassa huoneistossa.

Tytöt kokeilivat myös shakinpeluuta helteessä painavilla nappuloilla...

Hyvä ruoka, hyvä seura ja täydellinen paikka...

Näkymä meidän parvekkeelta...

 Niina kuvailemassa...

Käväistyämme pikaisesti mummon ja vaarin huoneessa, lähdimme kävelemään tietä pitkin väsyneiden tyttöjen kanssa kohti hotellejamme. Niina ja Tomi tekivät pieniä ostoksia matkalla ja katsastimme samalla Khao Lakin ns. keskustan. Keskustassa oli todella helppo liikkua rattaiden kanssa, koska tie oli leveä. Menomatkalla työnsimme Samuelia rattaissa rannalla ja liikkuihan ne rattaat siellä vedenrajassa, mutta kyllä tämän tien piennar oli yksi leveimmistä missä olen rattaita työnnellyt Thaimaassa. Olivia oli niin väsynyt, että hän istui suurimman osan matkasta rattaissa minun kantaessa Samuelia sylissä. Hyttysiä näyttää olevan täällä todella paljon enemmän kuin Ao Nangissa. Annoin illalla molemmille lapsille Zyrtec tippoja, Olivialle 10 ja Samuelille 5 vaikka ainoastaan Olivia on todella allerginen pistoille. Samuelille näytti nousevan myös kutiavia näppylöitä ja parempi antaa lääkettä ajoissa, koska se tehoaa silloin paremmin. Hotellihuoneessa on pistorasiassa sähköinen hyttyskarkoitin joten toivottavasti tänne ei eksy hyttysiä. Näimme ulkona useita sammakoita, mutta onneksi käärmeisiin ei olla vielä törmätty vaikka niitäkin täällä kuulemma liikuskelee.

Olivia nukkuu jo omassa huoneessaan katseltuaan huoneessa olevasta televisiosta Dibitassu elokuviaan. Myös Samuel nukkuu tyytyväisen oloisena varmistettuaan taas nukkumaan käydessä, että äiti ei lähde täältä pois yön aikana. Tomi kävi juuri kylvyssä ja minä suihkussa ja nyt oleskelemme mukavissa kylpytakeissa, jotka löytyivät huoneen kaapista. Kohta siirryn ”livingroom” parvekkeelle, otan mukavan asennon sohvalla ja katselen vähän mitä ympärillä tapahtuu vai ovatkohan kaikki jo menneet nukkumaan...