Näytetään tekstit, joissa on tunniste Parkroyal. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Parkroyal. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Pelkkää lomailua Penangilla


Vaikeat aamuheräämiset jatkuu, mutta saimme kuitenkin itsemme taas ylös yhdeksän jälkeen. Laitoimme pikaisesti vaatteet päälle ja lähdimme heti aamiaiselle. Aamupalalla oli ruuhkaa ja tämähän johtuu siitä, että hotelli taitaa olla ihan täynnä. Penangissa on tällä hetkellä paikallisten kutsuma "Arab season" eli täällä lomailee suuri määrä arabimaista tulleita turisteja. Uima-altaalla ja hotellin yleisissä tiloissa ei onneksi kuitenkaan ole ruuhkia ja tänäänkin saimme olla ajoittain ihan keskenämme uima-altaalla. Aamupalan jälkeen minä menin taas Samuelin kanssa kahdestaan altaille ja Tomi tuli Olivian kanssa perässä. Altailla meille on jo muodostunut rutiinit, joiden mukaan toimimme automaattisesti. Enimmäkseen heittelemme palloa altaassa olevan peliverkon yli tai vedessä oleviin maaleihin. Samuel käy ajoittain laskemassa liukumäkiä ja välillä vierailemme Amazoniassa ja käymme rannassa. Iltapäivällä tilaamme paikoillemme satay-kanaa ja tonnikalaleivät ranskalaisilla ja juomiseksi mangosmoothieta ja limsaa. Tarjoilijakin kuittasi tänään, että tilaamme joka päivä samaa ruokaa lounaaksi. No miksi sitä hyväksi todettuja ruokia menisi vaihtamaan?  Ruuan jälkeen siirryimme rauhallisemmalle ja isommalle altaalle. Olivia otti asiakseen opettaa Samuelia paremmin uimaan ja opit taisi mennä vähän perillekin. Ilma on ollut joka päivä ihanan lämmin ja samoin uimavedet. Vesi ei ole ollenkaan viileää eikä uimisen jälkeen ole kertaakaan palellut, vaan märissä uimavaatteissa on mukava liikkua kun ne viilentävät vähän oloa. Olimme tänään kello viiteen asti altailla, eikä Samuel olisi vielä silloinkaan halunnut lähteä huoneeseen. Olemme viihtyneet erinomaisesti täällä Parkroyal hotellissa ja hyvä, että valitsimme kunnollisen hotellin tälle lomallemme. Täällä on ollut mukava viettää aikaa. 

Samuelin yksi lempipaikoista, lastenaltaan liukumäet

Olivian sapuskat

Meidän juomat, vesipullo otettiin mukaan huoneesta sillä sinne tuodaan urakalla juomavesipulloja. Tänäänkin niitä näytti olevan yhdeksän. 

Palvelu pelaa

Tämän päivän lepopaikkamme palmujen suojassa

Hotellin piahalla on tällainenkin maja

Rantaravintolan pöydät oli tyhjinä

Rantaravintola


Pyyhekoju

Samuel uimassa


Olivian uimakoulu, jossa Samuel oli oppilaana

Siistiä, avaraa ja rauhallista

Hotellin sisäpihaa

Allasbaarista saa myös vesipiipputupakkaa
 Allaspäivän jälkeen lepäsimme hetken huoneessa ja lähdimme kävelemään rantaa pitkin läheiseen Bora Bora ravintolaan. Netissä on ollut aika paljon kehuja ravintolasta, ja päätimme mennä testaamaan sen. Lapset ja Tomi tilasivat pizzat, mutta niiden taso ei vastannut ollenkaan hotellimme italialaisen ravintolan pizzoja. Minä tilasin sizzling nuudelit katkaravuilla. Ruoka tarjoiltiin kuumalla pannulla, jossa nuudeleiden päälle kaadettiin katkarapukastike. Maku oli ihan hyvä, vaikka ulkonäkö ei ihan siltä näyttänyt. Ravintola näytti olevan aika suosittu etenkin länsimaalaisten keskuudessa, mutta suomen kieltä en sielläkään kuullut. Ruokailun jälkeen otimme valokuvia rannalla ja Samuel nautti vedessä juoksentelusta. Kävimme myös pikaisesti ruokakaupassa josta Samuel osti omilla rahoilla hiekkalelut. Toivottavasti ehdimme huomenna rannalle leikkimään. Suunnitelmissa on myös vähän pidempi retki Georgetownin suuntaan, mutta emme ole vielä ihan varmasti päättäneet huomisen ohjelmaa. Katsotaan aamulla, mitkä on fiilikset. 

Matkalla Bora Boraan

Ranta on täysin roskaton

Löytyi

Tällainen kyltti on ollut jo pitkään suunnitteilla kotipihaan


Minun ruokani

Rannalla on elämää iltaisin

Auringonlaskun aikaan

"What happens here, stays here!"

Bora Boran sisustuksessa on käytetty kivoja pieniä yksityiskohtia

lauantai 22. kesäkuuta 2019

Dohasta Penangiin

Bussimatka hotellista lentokentälle

Penangissa ollaan, mutta takana on taas hyvin tapahtumarikas vuorokausi. Meillä oli matkassa koko vuorokauden pieniä vastoinkäymisiä, mutta jokaisesta ollaan selvitty joten mikäs meillä on täällä lomaillessa. Meidän piti lähteä Dohan hotellilta kello 00.00 kuljetuksella lentokentälle, mutta kun olimme uloskirjautuneet hotellista kymmentä vaille puolen yön, meille ilmoitettiin että kuljetus on täynnä ja meidän pitää odottaa seuraavaa bussia, joka tulee puolen tunnin päästä. Mietimme ottaisimmeko taksin kentälle, mutta eihän meillä ollut yhtään paikallista valuuttaa. Päädyimme odottamaan seuraavaa bussia tietoisena, että emme ehtisi ehkä syömään mitään lentoasemalla ennen lentoa. Kaikki viralliset asiat hoidettiin Dohassa äärimmäisen hitaasti. Hotelliin sisään- ja uloskirjautumiset, koneeseen nousu, rajamuodollisuudet yms. veivät suomalaiseen tehokkuuteen tottuneiden mielestä ihan kohtuuttomasti aikaa. Onneksi lentoasemalla ei ollut yhtään ruuhkaa ja pääsimme kohtuullisessa ajassa kansainväliselle puolelle. Ehdimme käydä pikaisesti Burger Kingissä syömässä, sillä arvasimme että koneessa ei tarjoilla keskellä yötä enää lämmintä ateriaa. Dohan kentältä lähtee valtava määrä koneita myös keskellä yötä. Syötyämme kiiruhdimme lentoaseman sisällä kulkevalle junalle ja siirryimme sillä lähtöportillemme. 

Lentoaseman sisällä voi kulkea junalla

Tällä kertaa kone oli iso A330-300. Tuntui tosi hyvältä käydä istumaan penkille, jossa oli kunnon jalkatila ja muutenkin koneessa oli tilavaa, sillä reilusti yli puolet penkeistä oli tyhjiä ja mekin levittäydyimme omille penkkiriveillemme. Boarding oli valmis hyvissä ajoissa ennen arvioitua lähtöaikaa, joka oli 2.25. Kone ei kuitenkaan saanut lähtölupaa ja odottelimme sitä vielä tunnin verran koneen sisällä istuen. Lapset nukahtivat jo lähtöä odotellessa ja nukkuivat koko matkan Penangiin asti. Kuten arvelimme, niin lähtiessä ruuaksi oli jälleen pasteija ja sen kanssa muffinssi. Ennen Penangiin saapumista oli brunssi, joka minun kasvisateriassa sisälsi Belgialaisia vohveleita. 

Yöpalaa



Samuelin lastenateria

Ruokavaihtoehdot

Juomavaihtoehdot

Lasten vieressä istuvien aikuisten kahvimuki peitettiin kannella

Saavuimme Penangiin noin tunnin myöhässä, mutta onneksi hotellilta tilaamamme kyyti oli meitä odottelemassa. Matka kentältä hotellillemme Batu Ferringhille kesti lähes kaksi tuntia kovien ruuhkien takia. Kuski sanoi, että näin kovia ruuhkia on yleensä perjantaisin ja lauantaisin. Saavuttuamme hotellille saimme virkistävää mehua ja keksejä. Sisäänkirjautuminen sujui ongelmitta, kunnes menimme huoneeseemme. Huomasin heti, että huone ei ollut sama jonka olin varannut. Olin varannut kahden makuuhuoneen perhehuoneen ja me olimme saaneet yhden makuuhuoneen perhehuoneen. Menimme heti valittamaan respaan ja he sanoivat vaan, että hotellivaraamo on varannut huoneen heiltä väärin vaikka minun varausvahvistuksessa luki selvästi kaksi makuuhuonetta. Hotelli ei voinut muka tehdä asialle mitään, vaan minun piti soittaa hotels.comin kansainväliseen numeroon ja selvittää asia. Jonotin puhelimessa yli puoli tuntia jonka jälkeen hotels.comilta soitettiin hotelliin ja asia selvisi. Jotenkin minulle jäi tunne, että hotelli ei halunnut ollenkaan selvittää asiaa, eikä respan työntekijät vaikuttaneet muutenkaan avuliailta. Lopulta saimme oikean huoneen ja sain purettua matkatavarat paikoilleen. 





Kiertelimme illalla hotellialueella ja päätimme mennä syömään hotellin ravintolaan, sillä meillä ei ole vieläkään yhtään paikallista valuuttaa. Hotelli ja hotellin pihapiiri on todella kaunis. Laittelen huomenna enemmän kuvia kun ehdin kuvailemaan. Ruoka oli hyvää eikä hintatasokaan ollut täällä hotellilla mikään ylitsepääsemätön. Tosin ravintola oli laskuttanut meitä väärin ja he tulivat korjaamaan asian illalla uima-altaalle, kun näkivät minut uivan siellä Samuelin kanssa. Nyt kello lähentelee jo puolta yötä ja viime yön unet jäivät väliin, joten huomiseen...

Parkroyal Penang

Tervetulojuoma ja snacksit

Hotellimme sijaitsee meren rannalla

Olivian Sataykanaa ja Char Kway Teow nuudelit

Ruokaa odotellessa...