Sataa, sataa ropisee...

Nyt saisi nämä sateet jo riittää. Suunnitelmissamme oli viettää kesää uudella terassilla istuen ja grillaillen sekä tekemällä pieniä kesälomareissuja täällä Suomessa. Ensimmäinen näistä on kyllä toteutunut, sillä aina jos ilma on vähänkin aurinkoisempi tai lämpimämpi niin grilli on kuumana ja valmistamme ruokaa ulkona. Nämä kesälomareissut ovat puolestaan jääneet vähiin. Kesäkuun alussa kävimme finnmatkojen tapahtumassa linnanmäellä ja kesä-heinäkuun vaihteessa häissä Turussa ja siihen reissaamiset ovat jääneet. Suunnitelmissa on ollut Lappeenrannan hiekkalinnaan tutustuminen ja ensi viikonloppuna olisi tarkoitus mennä meripäiville Kotkaan.

Miten näitä sadepäiviä sitten vietetään lähes kolmevuotiaan pippurisen Hunanissa syntyneen, nyt perin suomalaisen tytön kanssa? Tässä muutama esimerkki eiliseltä. Aamulla satoi oikein kaatamalla, mutta lähdimme kuitenkin ulos. Sadevaattet päälle ja sateenvarjo mukaan että voi kuunnella sateen ropinaa. Kävelimme läheiselle leikkikentälle jossa O juoksenteli lätäköitä pitkin ympäri kenttää. O myös käveli koko matkan leikkikentälle ja takaisin koska oli niin innoissaan lätäköissä kahlaamisesta. Tätä ei ole aiemmin tapahtunut, viimeistään metsätaipaleella O pyytää syliin koska "hän jää jumiin".

Ulkoilun jälkeen uni maittoi mukavasti ja aloitimme leipomispuuhat. O touhusi taikinansa kanssa koko sen ajan kun minä leivoin pari pellillistä pullia ja tein koe-erän riisimurokarkkeja. Suunnittelin tekeväni karkkeja O:n synttäreille elokuun lopulla. O söi pullataikinaa ja teki omia pieniä korvapuusteja. Minä en tietenkään saanut auttaa kuin sanallisen ohjeen muodossa. Pakko kai tunnustaa, mutta kolmesta pellillisestä pullia minä poltin kaksi. Siinä meni myös O:n minipullat joita suunnitteli tarjoavansa kavereilleen. Lupasin, että leivomme jonain päivänä uusia.

Leipomistouhujen jälkeen O oli taas niin vauhdikas, että oli ulkoilun vuoro. Tällä kertaa emme laittaneet sadevaatteita päälle, vaan jäimme terassille katteen alle suojaan sateelta. O keitteli kahvia leikkikeittimellään ja hääri keittiönsä parissa. Näissä touhuissa häneltä vierähtää helposti tuntikin jonka ajan minä käytän terassin kukkien kasteluun ja nyppimiseen. O:n vaatteet kastuvat aina näiden vetisten kahvinkeittopuuhien yhteydessä ja hän olikin aivan läpimärkä kun menimme sisälle vaikka emme olleetkaan sateessa. Ei muuta kuin lämmin vesi ammeeseen ja tyttö sinne lämmittelemään. Iltavellin jälkeen hampaiden pesu, tutti suuhun sekä rätti ja unilelu mukaan, iltapusut ja kirjojen lukuun. Nukahtaminen kävi harvinaisen helposti sateenropinaa kuunnellen.

Tällaisia päiviä siis meillä vietetään niitä aurinkoisia helleilmoja odotellessa. Jospa huomenna paistaisi aurinko. Toivotaan ainakin...