Koh Chang

 21-22.12.2010 Siirryimme eilen Pattayalta tänne Koh Changille. Lähdimme matkaan hotelliltamme kello 9.00. Pikkubussit tulivat hakemaan meitä sovitusti Villa Thongburasta. Jakauduimme pikkubusseihin niin, että "aikuiset" menivät toiseen ja me nuoremmat toiseen. Bussit ajelivat melkoista haipakkaa ja meidän kuski saikin sakot matkalla. Kuskit olivat luultavasti tuttuja toisilleen koska he kommunikoivat autojen vilkkujen avulla toisilleen esim. pysähdyspaikoista. Kuskit pitivät viisi taukoa matkalla normaalin yhden sijaan. Sen vuoksi matkamme kestikin Pattayan hotellilta tänne Changin hotellille noin viisi ja puoli tuntia. Olivialla oli eilen huono päivä. Koh Changin kuumuus ja kosteus taisi ottaa koville, sillä Olivia kiukutteli kovasti kun hiki liimasi jäseniä yhteen. Automatkalla DVD -elokuvat paransivat vähän mielialaa. Hotellille saavuttuamme minä jäin huoneeseen kiukkuisen Olivian kanssa ja muut lähtivät iltapäiväuinnille meren rantaan. Olivia rauhoittui vähän kun juttelimme ja silittelin Oliviaa. Hienosti meidän pikku reissutyttö onkin jaksanut reissata. Tämä oli vasta ensimmäinen kiukuttelupäivä, kotona niitä on kyllä useammin. Eihän sille mitään voi jos on kurja olla väsymyksen takia tai muuten vaan kiukuttaa.

Mitenhän luonnehtisin tätä Koh Changin hotelliamme? ehkä sanalla "eksoottinen" johon huoneidemme takana oleva joki (=avoviemäri) tuo lisää eksotiikkaa. Ilmasto on valtavan kostea, saman tyyppinen kuin Koh Samuin ilmasto, johon tutustuimme viime talvena. Kaikki on kosteaa, vaatteet ei kuivu ulkona eikä sisällä ja kaikki haisee piip. Mutta, tiesimme että kohteemme ei ole mikään varsinainen turistipaikka ja maassa maan tavalla tai pois maasta. Asennetta piti vähän säätää Pattayan "luksuksen" jälkeen. Nukuin ensimmäisen yön tosi huonosti koska huoneessamme oli ulkopuolisia vierailijoita. Etsin moneen kertaan mitä elukoita täällä liikkuu, mutta en löytänyt mitään. Ääniä kuului jatkuvasti. Huoneemme oven alla on 5cm:n aukko ja sieltä pääsee huoneeseen vaikka minkälaiset kalkkarokäärmeet. Aamulla totesin, että huoneessa oli vain gekkoja ja nehän ovat ihan tervetulleita kavereita toisin kuin jättiläistorakka, jonka kanssa kirjoittelin blogia Pattayalla viimeisenä iltana. Nyt sen tosiaan tajuaa, että olemme tropiikissa keskellä sademetsää, saarella joka on "löydetty" turistien keskuudessa vasta 90-luvulla. Meillä on hieno tilaisuus katsoa Thaimaata taas vähän uusin silmin.

Tässä parit valokuvat. Ensimmäisessä Olivia on uimassa hotellin uima-altaalla. Altaasta saa muuten hienon vihreän kestovärin kun sinne kastaa vaaleat hiukset. Samaa sävyä on myös jo uikkareissa ja mm. kynsien alustoissa.

Miehet ehtivät jo vuokraamaan mopot. Niillä onkin hauska ja kätevä liikkua täällä saarella.  Niskat ja käsivarret punoittivat komeasti ensimmäisen moporeissun jälkeen. Oliviakin kävi kanssamme testaamassa hienon uuden mopokypäränsä, jossa on visiirit ja kaikki. Kypärä maksoi Pattayalla noin kolme euroa. Kuvassa Jokke kokeilee mopoaan.

Hotellimme lähellä olevassa ravintolassa on eläin, joka on aivan samanlainen kuin Olivian mukana oleva lempparipehmo; capuccino -niminen yohoo. Olivia sai pidellä pikkuista lemmikkiä sylissä:

Ja lopuksi vielä sairaskertomus eli tauti jyllää edelleen melko pahana porukassamme. Kävin tänään ostamassa kahdelle uudelle sairastuneelle antibiootit. Vaikka nauru on ollut välillä kateissa tilanteen vuoksi, niin tänään oli pakko nauraa tälle yskimiskuorolle joka vallitsee keskuudessamme. Miten ihmeessä meidät kohtasi tällainen tauti? Oireet on selvät keuhkoputken tulehduksen oireet, mutta tauti on niin sitkeä, että antibiootit ei meinaa tehota. Olivian antibioottikuuri loppui tänään ja pitää nyt katsella olisiko mentävä vielä uudelleen lääkäriin. Kurjaa, mutta ei voi mitään.

Tänä iltana kävimme saunassa ja uimassa hotellissamme. Outoa saunoa Thaimaassa, saunassa kun ei ole mitään havaintoa siitä onko Suomessa vai ei. Huomenna aaumulla lähdemme koko porukka jos kunto sallii saariretkelle. Janikin oli tänään kanssamme saunomassa ja lähtee huomenna retkelle mukaan. Reissukuulumisia sitten lisää huomenna, nyt on alettava etsimään Tomille kännykän laturia joka hävisi siirtyessämme tänne Pattayalta.