Jalkahieronnassa

Tänään aamu vähän venähti, vaikka itse heräsin aikaisin Samuelin kanssa. Olivia nukkui yli kymmeneen ja Tomikin touhuili omiaan, joten aamu sujui ilman mitään ihmeempiä touhuja. Olin suunnitellut, että laitan heti herättyäni pyykit pesukoneeseen toissapäiväisen sähkökatkon ja eilisen vesikatkon vuoksi. Enpä laittanutkaan, sillä vedet oli poikki tänäänkin heti aamusta alkaen. Pienten manailujen jälkeen etsin vähiten likaiset vaatteet päälleni ja päätin sopeutua tilanteeseen. Aamupäivän uinnit hoidimme omassa ja mummon talon pikkualtaassa. Uintien jälkeen lähdimme moporetkelle tavoitteenamme päästä läheiseen Kramin kylään. Kylään on matkaa noin 7 kilometriä ja sinne voi mennä eri reittejä. Päädyimme menemään rantatietä Coca-Cola beachin suuntaan ja sieltä Bali residencen kautta Kramiin. Kramissa pysähdyimme markkinoille. Tarjolla oli perinteistä Thaimaalaista markkinakamaa. Sianpäitä emme ostaneet emmekä rambutaneja, mutta Olivia löysi itselleen käsilaukun ja Samuel sai itselleen kaipaamaansa limsaa. Limsa olisi kaadettu thaityyliin muovipussiin, joka oli täynnä jäämurskaa ja siitä sitä olisi sitten juotu pillilla, mutta ehdin onneksi pyytämään että saisimme juoman mukiin koska niin juominen olisi helpompaa. 

Markkinaherkkuja?

Olivia ostoksilla

Markkinoiden jälkeen jatkoimme matkaa ja katselimme maisemia. Matkan varrella oli monta temppelialuetta ja muuta ihmeteltävää. Yhdestä kojusta Olivia osti itselleen rannekorun ja Tomi ja Samuel T-paidat.

Mopoilukierroksen jälkeen kaipasimme jo viilennystä ja lähdin Samuelin kanssa isolle altaalle uimaan. Lähtiessämme en löytänyt mistään parempaa uimapukuani ja Tomi vihjasi, että se olisi ehkä jäänyt eilen Mezzettoon. No vanha uikkari kelpasi hetkeksi, mutta en malttanut uida kauaa koska halusin lähteä etsimään uimapukua ravintolasta. Lapset jäivät talolle katselemaan elokuvaa ja minä lähdin Tomin kanssa Mezzettoon. Onneksi uikkarit löytyivät sieltä. Talolle palatessamme kävimme Poppieksen leipomossa katsomassa tarjontaa, mutta hyllyt olivat tyhjät, jopa tyhjemmät kuin viime kesänä. Juuri mitään ei ollut tarjolla, joten jatkoimme matkaa talolle. Talolla vedet olivat palanneet ja pääsin pyykinpesuun. Pyykinpesun jälkeen lähdimme porukalla Tequilaan syömään. Tilasin taas pad thain, koska halusin saada varmasti hyvää ruokaa eilisen pettymyksen jälkeen. Pad Thai oli täydellistä ja niin oli taas palvelukin. Ihana ravintola.

Keskellä viikkoa Mae Phim on hiljainen paikka kesäaikana

Parkkeeraus Tequilan eteen

Nalle puh desinfiointipyyhkeiden lisäksi kaupasta saa nykyään Rilakkuma pyyhkeitäkin...

Mikko ja herkullinen cordon bleu annos

Olivian kanakastike

Tässä vaiheessa meille tuli kiire, ukkospilvet lähestyivät

Ruokailun jälkeen vaari huomasi taivaalla tummat pilvet, jotka lähestyivät meitä. Pyysimme pikaisesti laskun ja lähdimme mopoilemaan kovaa vauhtia kohti Phawineen hierontapaikkaa, josta kävimme varaamassa ajat ennen ruokailua. Kastuimme vähän matkalla, mutta ehdimme perille juuri ennen pahinta sadetta. Minä otin jalkahieronnan ja Tomi ja Olivia öljyhieronnan. Oma hierontani oli taivaallinen! Ulkona oli pilkkopimeää, sade ropisi bambumajan peltikattoon välillä ukkosten kera ja tunnelma oli muuten hiljainen ja rauhallinen. Hierojani oli yksi parhaista, joita olen kohdannut reissuillani. Ehdin tunnin ajan miettiä, miten onnellinen olen juuri näissä hetkissä ja tilanteissa ja mietin myös sitä, että pääsenköhän koskaan eroon Thaimaa hulluudestani. En ainakaan jos täydellisen pad thain jälkeen pääsee täydelliseen hierontaan...

Karu, mutta tunnelmaltaan viihtyisä hierontapaikka. Hieronnan jälkeen nautimme perinteisesti teet.

Tänne menemme uudestaan hierontaan.

 Talolle palattuamme kello olikin taas jo yli kahdeksan ja käymme kohta iltahommiin. Viime kesänä talossamme oli paljon gekkoja, jotka majailivat katon syvennyksissä. Tässä talossa gekot ovat löytäneet saman asuinpaikan. Gekkoja on vähemmän, mutta melkoista ääntä nämä muutamat kaverit pitävät. Minusta olisi kyllä mukavampaa, jos gekot pysyisivät ulkona silloin kun me olemme sisällä...