Harajuku

Tänään vietimme viimeistä kokonaista päivää täällä Tokiossa ja samalla tietenkin vuoden viimeistä päivää. Ohjelmassamme oli Harajukuun tutustuminen. Harajuku sijaitsee Shibuyan kaupunginosassa Harajukun aseman ympärillä. Paikka on tunnettu erilaisiin muotivirtoihin pukeutuneista ryhmistä ja näimmekin tänään jonkin verran erikoisia asusteita ihmisten päällä, enimmäkseen Lolita-typpisiä asuja. Heidän varsinainen kokoontumispaikka taitaa olla jossain muualla kuin tällä Takeshita kaudulla, jonka liepeillä me kuljeskelimme enimmäkseen. 

Meidän lähtömme venähti vähän aamulla, sillä pakkailin aamiaisen jälkeen tavaroita ja tein lähtöselvityksen huomiselle lennolle. Vaihdoin vielä lähtöselvityksen yhteydessä ennakkoon varaamamme istumapaikat, sillä koneessa oli vapaana vähän edempänä hyvät paikat. Arvoimme edelleen huomista kulkuvälinettä lentokentälle, eli juna vai bussi, ja päätimme mennä katsomaan asemalle kummalla olisi kätevämpi mennä. Kiertelimme hetken asemalla ja jonotimme Narita Expressin lippujonossakin jonkun aikaa. Jono eteni hitaasti ja katselimme, että junan aikataulu ei ole paras mahdollinen meidän lentoomme nähden. Päädyimme sitten vaihtamaan suunnitelmia ja menimme varaamaan bussiliput lentokentälle huomiselle aamulle. Hintaa lipuille tuli yhteensä reilut 80 euroa. Näiden asioiden hoitamisen jälkeen pääsimme vasta lähtemään kohti varsinaista kohdettamme eli Harajukua. Matkat teimme jälleen Yamanote-linjan junalla. Junat olivat todella ruuhkaisia, mutta se ei haitannut meitä koska matkaa oli vain muutaman kilometri. 

Harajukuun saavuttuamme suuntasimme heti Takeshita -kadulle. Oli muuten melkoinen järkytys kun näimme minkälainen ruuhka ostoskadulla on. Paikkahan oli lähes kuin Bangkokin China Townin Soi Wanit. Jalkoja kun vähän nosti ilmaan, niin liikkui ihmisvirran mukana eteenpäin. Ensimmäisenä suuntasimme kadun alkupäässä olevaan Daiso -kauppaan eli siihen samaan 100 jenin kauppaan, jossa kävimme Shinjukussa. Täällä kauppa on vaan valtavan paljon isompi ja porukkaa mahtui siis kauppaan paljon enemmän. Väkimäärä ei meidän ostoksia haitannut ja mukaan tarttui kassillinen kaikkea ihanaa tavaraa. Tämä Harajuku on ostosten kannalta muutenkin ihan huippupaikka. Kaupat oli täynnä toinen toistaan ihanampia vaatteita yms. ja etenkin Olivia teki muutamia hyviä ostoksia. Lasten vaatteita ei vaan kaupoista löydy ollenkaan. Samuelia harmitti ja kerran itkettikin kun sisko saa vaan vaatteita, eikä hänelle löydy mitään. Lupasin, että mennään sitten kotona ostamaan hänelle vaatteita, kun on sopivasti alennusmyynnitkin meneillään. 

Ihan oikeastiko meidän pitäisi mahtua tuonne mukaan?

Shoppailun uuvuttamina meidän oli tietysti aina välillä tankattava, että jaksoimme kulkea ruuhkissa. Samuel on meidän mittari, milloin tarvitsee pysähtyä syömään. Hänen energiat kun loppuu, niin sen todellakin huomaa. Harajukun ehkä kuuluisimpia ruokia on erilaiset täytetyt crepit. Niitä myyviä kioskeja oli paljon ja vielä enemmän on erilaisia täyteyhdistelmiä, joilla creppejä täytetään. Olivia ja Tomi söivät lämpimät tonnikalapizzacrepit ja minä valitsin suosituimman täytteen eli tuplasuklaata ja banaania. Käveltyämme katua eteenpäin jouduimme taas pysähtymään syömään. Seuraavassa pisteessä söimme porukalla Churron, koska sekin kuului tälle maistettavien makujen listallemme. Olivia olisi halunnut mennä erääseen pöllö/kissakahvilaan, jossa tubettaja Roni Bäck oli juuri käynyt mutta minusta pöllöjen paikka ei ole kahvilassa, jos niitä nyt siellä oikeasti on, ja jätimme sinne menon väliin. 

Churroa ja jäätelöä.

Ruokapaikkoja on monenlaisia. 

Vierailumme Harajukussa kesti taas niin myöhään, että lähtiessämme takaisin kohti hotellia oli jo pimeää. Suica -matkakorteissamme oli vielä reilusti rahaa ja olemme yrittäneet tuhlata rahoja juoma-automaatteihin ja kävimme myös ostoksilla lähikaupassa, jossa maksoimme ostokset korteilla. Yksi kortti on vielä tyhjentämättä, joten yritämme saada huomenna senkin tyhjäksi, jotta voisimme käydä hakemassa korttien panttirahat takaisin. Toivottavasti lentoasemalta löytyy paikka, jonne kortit voi palauttaa. Illalla kävimme vielä maksamassa hotellin aamiaiset, ettei niihin mene aamulla turhaan aikaa, kun joudumme joka tapauksessa lähtemään hyvin aikaisin liikenteeseen. Kävimme myös vielä viimeisillä ostoksilla Donkissa ja yritimme mennä käymään Daisossa hakemassa Samuelille pientä ostosta, mutta kauppa oli jo kiinni. Huomenna täällä taitaakin olla kaupat suurimmaksi osaksi kiinni, sillä läheisen isonkin ostoskeskuksen ovilla oli kylttejä huomisesta kauppojen sulkemisesta. Samuel toivoi tänään, että pääsisi käymään pelihallissa. Arvelin, että hän olisi liian pieni menemään sinne ja meidät ajettiinkin heti pois pelihallista kun pääsimme sinne sisälle. Onneksi pikainenkin käynti riitti Samuelille ja sekin paikka on nyt nähty. Vuosi vaihtuu täällä aivan näillä hetkillä, joten nyt on aika käydä nukkumaan. Hyvää Uutta Vuotta!

Asemalaiturin vilinää.

Suicalla läpi porttien. 

Pelihallissakin tuli käväistyä ehkä 20 sekunnin ajan. 

Erinomainen iltapala lähikaupasta hankittuna.