Shoppailua ja oleskelua

Yritin ladata tanne blogiin valokuvia, mutta ei onnistunut mitenkaan.
Laittelen sitten kuvia kun olen parempien yhteyksien tavoitettavissa.
Jalleen kerran olisi yksi paiva taalla Kantonissa takana. Tanaan
kavimme heti aamulla taalla Shamianilla aivan hotellin lahella olevissa
putiikeissa shoppailemassa tuliaisia. Olivia haluaisi tunnetusti ostaa
kaiken mita kaupoissa on, mutta minun aikani meni nyt enimmakseen
Samuelin kanssa ja ostosten miettiminen jai Olivian lisaksi Tomille.
Shamianin hintataso on varmasti korkeampi kuin muualla taalla
Kantonissa, mutta kylla hinnat ovat silti edullisemmat kuin Suomessa.
Ostosten jalkeen menimme takaisin hotellille ja Samuel kavi
paivaunille. Tomi ja Olivia pelaili shakkia ja mina touhusin tavaroiden
kanssa. En ole viela aloittanut pakkaamista, mutta taalla on kuitenkin
aina jotain tekemista. Samuelin herattya oppaamme Jack tuli hotellille
Samuelin passin ja asiakirjojen kanssa. Maksoimme hanen taksimatkat ja
sanoimme, etta parjaamme loppureissun ilman opasta. Unohdimme Jackille
tarkoitetun lahjan hotellihuoneeseen, mutta en viitsinyt sita hakea
silla loppujen lopuksi olimme hyvin vahan hanen kanssaan tekemisissa.

Odottelimme jonkun aikaa, etta tuttavat tulisivat lapsensa passin haku
reissulta, mutta koska heita ei kuulunut lahdimme ulos kavelylle.
Menimme laheiselle kavelykadulle jossa kavimme myos syomassa.
Kavelykadulle mennessa kuljimme Quing Ping market alueen lapi. Alueen
sanotaan olevan Kiinan tunnetuin elavien elainten markkinapaikka.
Mielestamme alueella ei ollut enaa niin paljoa elavia elaimia myytavana
kuin nelja vuotta sitten. Nyt monet elaimet myytiin kuivattuina ja
elavien elainten tarjonta keskittyi lahinna lemmikkeihin ja tarjolla
oli mm. kissoja, koiria, kilpikonnia, sammakoita, tipuja, hiiria,
kaikenlaisia akvaariokaloja yms. yms. Tai en kylla oikeastaan tieda
onko elaimet tarkoitettu lemmikeiksi, saattaahan joku niita ostaa
muuhunkin tarkoitukseen. Olivia oli hyvin kiinnostunut elaimista ja
pyyteli itselleen hiirta tai edes akvaariokalaa. Samuel ihmetteli
silmat suurina kaikkea ymparilla olevaa halinaa. Quing pingin alue oli
yhta sympaattinen ja upea kuin muistin viime reissusta. Alueen lapi
kaveleminen ja kapeille sivukaduille kurkistaminen on todellinen elamys
joka kerta. Alueella pitaa myos vaistella kaikenlaisia karryja, silla
tavaroita kuskataan kokoajan jonnekin suuntaan. Upea paikka.

Kavelyretken jalkeen palasimme Shamianille ja jatkoimme kierrosta
ihailemalla tata upeaa saarta. Saari on jonkun verran muuttunut
neljassa vuodessa. Paikkoja on uusittu ja esim. Victory hotellin takana
ollut lasten leikkipaikka on purettu kokonaan pois. Tilalle on
rakennettu juoksurata ja sen ymparille on pystytetty kiinalaiseen
tapaan erilaisia kuntoiluvalineita jotka ovatkin kovassa kaytossa. Myos
Olivia ja Samuel testasivat niita. Lasten leikkipaikka on siirretty nyt
eri paikkaan ja kavimme pikaisesti testaamassa myos sen. Saarihan on
entinen brittialue ja kaikki uudet rakennelmat on tehty vanhaa tyylia
kunnioittaen ja saari on pysynyt todella kauniina paikkana. Taalla
saarella on nakynyt monia haapareja otattamassa haakuvia, kuten
muissakin kiinalaisissa puistoissa joita olemme reissun aikana nahneet.
Katselin saarta myos silla silmalla, etta tanne olisi kiva tulla
uudelleen. Ehdotin kerran Tomille, etta jos kaikki menee nyt hyvin niin
voisimmeko adoptoida Kiinasta viela yhden lapsen koska meilla ei
ikakaan tulisi viela vastaan. Tomi kieltaytyi ehdottomasti, mutta eihan
sita koskaan elamasta tieda tai ehka tulemme tanne viela joskus muissa
merkeissa.

Saarikierroksen jalkeen kavimme Starbucksissa kahveilla ja hotellille
palatessamme kavimme viela pikaisesti tuttaviemme huoneessa vaihtamassa
kuulumisia. Huoneeseen palattuamme kylvetin molemmat lapset. Samuel jo
jopa nauttii kylvysta ja Oliviahan tykkaa lotrata vedessa vaikka kuinka
kauan. Katselin asken tamanpaivaisia valokuvia ja etenkin Samuelista
otettuja kuvia. Poika nayttaa jo silta, etta olisi kuulunut aina
perheeseemme. Muutenkin tassa parin paivan aikana on tuntunut silta,
etta olen alkanut jo tuntemaan vahan enemman Samuelia, sita miten han
reagoi asioihin ja miten hanen kanssaan ylipaataan toimitaan.
Opeteltavaa silti riittaa viela pitkaksi aikaa. Samuelin tutut
rutiinit, joita hanen elamaansa on kuulunut, ovat nyt kokonaan poissa
ja tilalle opetellaan uusia turvallisuutta tuottavia rutiineja.
Opetellaan niita sitten paremmin kotona kun sinne paasemme.

Nyt kun katselen huoneessamme ymparilleni, minua ihan kauhistuttaa se
kun huomenna olisi pakattava meidan matkatavarat. Meidan on luultavasti
ostettava yksi laukku lisaa silla emme voineet ottaa kotoa neljaa
matkalaukkua mukaan, koska meita oli vain kolme henkiloa. Kotimatkalla
meita on nelja ja onneksi nykyaan sylilapsikin saa kuljettaa
Finnairilla 23 kg matkatavaraa. Nyt kun mietin mita turhaa tavaraa
meilla oli mukana niin lista jaa aika lyhyeksi. No mina otin hupparin
lisaksi takin, jos sattuisi tulemaan kylma. Alhaisin lampotila oli
varmasti 30 astetta, joten se takki oli aika turha. Samuelilla oli
aivan liian vahan vaatteita mukana. Vaatteet sotkeutui ruokailuissa
vakisin vaikka hanella oli ruokalappu. Tanaan aamupalalla olin jo
ottanyt Samuelin ruokalapun pois jonka jalkeen han nappasi kahvimukini
poydasta ja horppasi siita (kavit valui tietenkin rinnuksille, koska
mukista juominen ei oikein onnistu eika se kahvikaan tainnut kovin
hyvaa olla). Mukissa ei ollut enaa paljoa kahvia, mutta niin paljon
kuitenkin etta valkoinen Pluto body meni heti pyykkikasaan vaikka se
oli tuntia aiemmin laitettu puhtaana paalle. Kenkia otin turhan monet
mukaan, silla kuljin koko matkan ajan samoissa pistokkaissa. Olivialla
ja Tomilla taisi olla aika sopivasti vaatteita mukana. Ainiin ja
Olivialle olisi pitanyt olla paljon enemman purkkiruokia mukana, mutta
kokonaisuudessaa pakkauksemme onnistui melko hyvin. Pienta saatoa pitaa
kuitenkin tehda sitten seuraavalle reissulle, minne se sitten meita
viekaan...