Toteutunut unelma

Menimme tänään hotellin meeting roomille jo hyvissä ajoin ennen sovittua hetkeä
ja siellähän Samuel olikin lastenkodin väen kanssa. Samuel oli hämmentynyt,
mutta ei itkenyt luovustutilanteessa. Lastenkodin väki antoi Samuelille mukaan
monenlaisia lahjoja jotka tulevat olemaan melkoisia aarteita joskus
myöhemmin.

Päivä on mennyt pikkuiseemme tutustuessa. Välillä on itketty ja välillä
naurettu. Olivia laittoi ensin korvatulpat korviin Samuelin itkun takia ja
myöhemmin nenään kakkahajujen takia. Samuel vierasti ensin vähän Oliviaa, mutta
jonkin ajan kuluttua alkoi nauttimaan hänen seurasta niin paljon, että Olivia
kyllästyi leikkimään pikkuveljen kanssa. Samuel haluaisi, että Olivia
kävelyttäisi häntä koko ajan käsistä kiinni pitäen. Kävely on kuitenkin kiinni
pitäenkin erittäin epävarmaa ja Samuel muksahti muutaman kerran lattialle
kesken kävelyjen. Punnitsimme Samuelin koska emme uskoneet meille annettuja
kokotietoja ja meidän kotoa tuotu vaaka näytti painoksi kolme kiloa vähemmän
kuin lastenkodin tiedot. Pituus pitää paikkansa ja 74cm vaatteet ovat hänelle
juuri sopivia. Olivian vanhat 20 kokoiset sandaalit ovat aika isot, mutta
hommataan uudet viimeistään Suomessa.

Nyt olemme vihdoin saaneet lapset nukkumaan ja täytimme adoptiopapereita
iltapuuhiksi. Huomenna meillä olisi heti aamulla virastokierroksille lähtö,
vähän jännittää koska täkäläiset viranomaiset haastattelevat tarkasti tulevat
vanhemmat ja englannin kielen kanssa joutuu aina vähän tekemään töitä että
löytää oikeat sanat. Melkoista opettelua oli tänään vauvanhoitopuuhienkin
kanssa. Unohdin mm. ruokalapun huoneeseen kun kävimme syömässä ja nyt Samuelin
ainoa pitkähihainen takki on likainen ja pesuillakin pyyhkeet on aina väärässä
paikassa ja joudun kantamaan märkää lasta sylissä ja rasvat oli WC:ssä kun
lapsi makasi sängyllä. No onhan meillä aikaa opetella näitä puuhia.

Päivä oli pitkään odotetun unelman täyttymys. Poika on todella suloinen ja nyt
meillä on kaksi erityisen ihanaa ja juuri meidän perheeseemme täydellistä
lasta.