Kesälomalle Mae Phimiin 2018

Kauan odottamamme kesäloma ja kesälomareissu on taas ajankohtainen. Matkamme alkoi eilen kun matkustimme junalla lentoasemalle ja sieltä Finnairin sinivalkoisin siivin Bangkokiin. Meille oli kertynyt aika reilusti Finnair-plus pisteitä ja käytimme niitä matkustusluokan korotukseen lennolle. Pääsimme siis jälleen lentämään bisnesluokassa ja se onkin melkoista luksusta näillä kaukolennoilla.  Koska matkustimme bisneksessä, pääsimme myös nauttimaan Finnairin loungen antimista ennen lentoa. Loungessa oli eilen mielestämme hyvät ruuat. Tarjolla oli kasvislasagnea, riistakäristystä, tortilloja ja kanakeittoa sekä tietysti normaalit salaatit, juomat ja makeat jäkiruuat. Meille jäi juna-aikataulujen vuoksi aika reisusti aikaa loungevierailulle ja Tomi käytti sen tälläkin kertaa hyödykseen ja meni käymään saunassa. Taisi olla hyvät löylyt.

Tapasimme lentoasemalla ennen lentoa matkakumppanimme. Vaihdoimme kuulumiset ja totesimme, että meillä on oikein hyvin aikaa jutella lomalla vaikka lentoasemalla tapasimme vain pikaisesti. Itse lentomatka sujui oikein rattoisasti. Samuel nautti täysin rinnoin kun häntä kohdeltiin omien sanojensa mukaan "kuin kuningasta". Samuel tilasi itselleen kohteliaasti mm. extraherkkuja kuten sipsejä, karkkeja, jäätelöä ja limsaa ja ne tarjoiltiin aina "pikkuherralle" omalle paikalle Ultima Thulen laseista tietenkin. Palvelu koneessa oli ensiluokkaista ja kaikki sujui juuri niin hyvin kuin voi sujua. Unet jäi meiltä kaikilta vähiin, mutta onhan meillä aikaa tasoitella unirytmiä nyt kohteessa. 

Samuel ja Olivia saivat koneessa itselleen muumikassit ja lisäksi Samuel sai tossut ja rubiikinkuution. 

Illallisen alkupala Golden sky drinkin kera. 

Alkuruuaksi otin lohta, erinomaista. 

Pääruuaksi otin savustettua lohta, joka oli pienoinen pettymys. Kala oli todella kuivaa eikä annos ollut muutenkaan houkutteleva. 

Jälkkäriksi bisnesluokasta ennestään tuttuja herkkuja. Leivokset jätin väliin, mutta jäätelö ja juustot maistuivat. Samuel tilasi itselleen kaksi jäätelöä ja söi molemmat. 

Laskeuduimme aikataulun mukaisesti aamu seitsemän jälkeen Bangkokin Suvarnabhumin asemalle. Lentoasemalla oli todella rauhallista, eikä maahatulotarkastuksessakaan ollut ollenkaan jonoja. Me pääsimme priority lineä pitkin, mutta normipuolikin oli aivan tyhjä. Odottelimme pienen hetken matkalaukkuja, ja teimme taas tutut kuviot eli hommasimme paikallisen sim-kortin puhelimeen isolla datapaketilla sekä vaihdoimme lentoaseman alakerrassa lisää bahteja. Näissä kuvioissa vierähtikin sitten lähes tunti, mutta etukäteen tilaamamme kuljettaja odotteli meitä kärsivällisesti sovitussa paikassa. Matka lentoasemalta Mae Phimiin meni myös sujuvasti, vaikka Samuel ehtikin aika monta kertaa kysymään milloin olemme perillä. Kävimme matkalla vielä Rayongin BigC tavaratalossa ruokaostoksilla. Tosin aika monta tärkeää juttua unohtui ostaa, mutta onhan niitä kauppoja täällä Mae Phimissäkin. 

Hyvä kyyti, kuskikin oli varmistanut suojeluksen kyydille näillä koristeilla. 

 Mae Phimiin saavuttuamme kuskimme vei ensin ystävämme heidän vuokra-asunnolleen Grand Blue condoon ja sen jälkeen toi meidät tänne Bali Residencen alueelle. Majoittauduimme täällä Bali Residencessä ensimmäistä kertaa viime kesänä ja ihastuimme alueeseen. Emme pettyneet tänäänkään tänne saavuttuamme. Alue on erittäin siististi hoidettu ja talo oli hyvin siivottu. Tavarat oli järjestyksessä, puutarha hyvin hoidettu ja minusta tuntui taas, että olin tullut paratiisiin. Tomi ja Samuel menivät heti uimaan, Olivia jäi nukkumaan ja minä järjestelin tavaroitamme kaappeihin. Saatuani tavarat jonkinlaiseen järjestykseen, menin Tomin ja Samuelin kanssa uimaan. Ja mikä ihana tunne kun sai taas mennä uimaan 30 asteiseen ihanan lämpöiseen veteen. Laittaa silmät kiinni, kuunnella ympräristön hiljaisia ääniä ja nauttia joka ikisellä aistilla tästä tunteesta. Nämä hetket yhdessä perheen kanssa tekevät minut maailman onnellisimmaksi ihmiseksi...

Puutarhan kukkaloistoa

Meille oli tuotu mopo valmiiksi talolle. Samuel ei malttanut olla testaamatta sitä. 

Back in business, tämä on meidän työtä täällä...

Uituamme ja pikaisen levon jälkeen lähdimme etsimään ystäviämme kyliltä. Tapasimmekin heidät sattumalta Vivas supermarketin pihalla. Kaikilla alkoikin olla jo nälkä, joten suuntasimme Samuelin toiveesta Tequilaan syömään. Samuel teki kuten lupasi ja söi koko annoksen ruokaa. Taisi olla nälkä, koska hän jätti lentokoneessakin aamiaisen kokonaan syömättä. Tequila ei ole mikään edullisin ravintola täällä, mutta kyllä sielläkin syö kohtuulliseen hintaan. Meidän tämän päivän ravintolalasku oli 820thb sisältäen: melko ison annoksen kevätkääryleitä, som tam papaijasalaatin, kolme pad tai annosta katkaravuilla, lastenannoksen spaghetti bolognesea ja juomina veden, soodaveden, cocacolan, wine coolerin, vesimelonishaken ja fantan. Ei kovin kallista. 

Maija ekaa kertaa sivuvaunumopon puikoissa, hyvin sujui. 

Mae Phimin rannassa oli melkoiset aallot. 

Ruuan jälkeen kävimme vielä pikaisesti ruokakaupassa ja ns. romukaupassa. Vaikka olimme aika lopen uupuneita jaksoimme käydä vielä ystäviemme condossa nauttimassa vähän viiniä (kuski otti vain suullisen). Sieltä mopoilimme sitten takaisin vuokratalollemme ja menimme koko perheen voimin iltauinnille. Siinä olikin sitten taas tämän päivän päätteeksi yksi täydellinen hetki. Tähtitaivas ja lämmin vesi. Nyt olisi käytävä nukkumaan. Unen puute on saanut aikaan päänsäryn, joten taidan alkaa parantelemaan sitä. 

Tyttöjen korttipelit Grand Bluen altaalla. 

Päivän päätös -iltauinti.