Lomailu jatkuu

Tänään aamupalani sisälsi tämän "muotijuoman", joka sisältää collageenia. Maku oli ihan hyvä. 

 Tänään meillä oli taas rauhallinen lomapäivä. Aamupäivän toimet talolla venähti vieläkin myöhäisemmäksi kuin aiemmin. Söimme rauhallisesti aamiaisen ja menimme uimaan. Uimme taas yli puolen päivän ja sen jälkeen menimme syömään allasalueen ravintolaan lounasta. Syömisen jälkeen meillä oli tarkoitus lähteä mopoilemaan, mutta minä nukahdin hetkeksi päiväunille. Se olikin aika harvinaista, sillä en yleensä nuku päivällä, mutta nyt jotenkin uiminen ja sen päälle ruoka alkoi väsyttää. Samuel olisi halunnut lähteä tänään Klaengiin Tescoon, mutta kello oli jo niin paljon ettemme enää viitsineet lähteä ajelemaan sinne asti.

Aamu alkoi uimisella. Allasvesi oli 31 asteista eli hyvin tarkeni. 

Lounasta Bali Residencen ravintolassa. 

Mopoilimme ensin katsomaan olisiko Suan2Kru kahvila auki tänään. Ja ihme kyllä, kahvilassa oli sama nainen kuin eilen ja hän sanoi kahvilan olevan auki. Mietimme hetken mitä söisimme ja joisimme ja teimme tilaukset. Samuel tilasi jäätelöannoksen ja nautti sen yksityispöydässä pienen lammen edessä. Minä söin Olivian kanssa brownieannokset ja joimme Tomin kanssa vielä jääkahvit. Hintataso tässä kahvilassa oli edullinen ja jos vaan paikka on auki, niin menemme sinne uudelleenkin. 

Suan2Krun viihtyisä kahvila. 

Kahvilassa oli kivoja yksityiskohtia. 

Olen suunnitellut, että hommaisin noita kelluvia juomalasin pidikkeitä kotiin paljuumme.

Samuel halusi nauttia jätskinsä yksin omassa rauhassa. 

Hyvää jääkahvia.

Tämäkin maistui yhtä hyvälle kuin miltä näyttää. 

Upeita orkideoita. 

ja orkideoilla on hienot ruukut. 

Kävimme myös kävelemässä resortin puolella. 

 Kahvittelun jälkeen suunnittelimme, että menisimme Ao Khai rannalle pelaamaan minigolfia kun sellainenkin rata on nyt avattu tänne Mae Phimiin. Tiesimme suunnilleen missä rata sijaitsee, mutta emme vaan löytäneet sitä. Kävimme sitten kävelemässä rannalla ja mopoilimme läheiseen kalastajakylään. Emme olleet ennen käyneet täällä kalastajakylässäkään, joten siellä oli mielenkiintoista kierrellä. Kylästä lähtee laivat Koh Munnorkin saarelle, jonne menosta olemme haaveilleet,  mutta jääköön reissu vielä tällä kertaa tekemättä jotta tulevaisuudellekin jää mielenkiintoisia paikkoja. 

Ao Khain ranta.

Rannalla oli tuulista. 

Samuel on taas muuttunut thaimaalaiseksi pojaksi kun on saanut tumman rusketuksen iholleen. 

Rannalla oli hienon värisiä kalastusveneitä. 

Kalasataman elämää. 

  

Lähdettyämme kalastajakylästä Tomi huomasi, että mopon bensa on lähes loppu. Mopoilimme sitten suoraan bensa-asemalle tankin täyttöön. Kävimme samalla reissulla myös rojukaupassa ostoksilla. Kävimme myös apteekissa ostamassa minulle silmätippoja, koska oikea silmäni on ollut kutiseva ja punainen. Minulle myytiin allergiaan tarkoitettuja silmätippoja, hinta 49 thb. Toivottavasti ne auttaa. Emme olleetkaan ennen huomanneet miten iso apteekki täällä Mae Phimissä on. Hyvä tietää, jos tarvitsee käydä siellä uudelleenkin. 

Mae Phimissä on rauhallista mopoilla. 

Moporetken päätteeksi menimme vielä syömään, sillä Tomi ei ollut vielä syönyt tänään lounasta. Menimme rantakadulla sijaitsevaan Bali pizzeriaan, jonka olimme todenneet aiempina kesinä hyväksi paikaksi. Vaikka me muut olimme jo syöneet tänään, niin tulihan siinä sitten kuitenkin tilattua kaikille ruuat ja minä nautiskelin lisäksi Pina Coladan. Ravintolalasku oli vähän vajaa 1000thb, joka taisi olla suurin laskumme tähän mennessä täällä Mae Phimissä. Olen laskeskellut, että meillä menee päivässä noin 2000thb ruokaan, joka sisältää ruokailut kaksi kertaa päivässä ravintolassa sekä juomat, välipalat ja aamupalat talolla. Tuokin summa on ehkä vähän yläkanttiin arvioitu, mutta sillä ainakin pärjää. 

Pina Colada

Olivian satay-vartaita. Ne oli niin hyviä, että Olivia söi Samuelinkin vartaiden jämät. 

Kevätkääryleitä, aina varma valinta. 

Ravintolassa oli kiva tunnelma, ranta on vieressä

ja tarjolla oli myös elävää musiikkia. Samuel istui baaritiskillä ja katseli jalkapalloa...

Siinähän tämä päivä taas meni. Laskeskelin tänään, että olemme enää neljä kokonaista päivää täällä Mae Phimissä. Sanottuani tämän ääneen, koko perhe hiljeni. Vastahan me tulimme tänne ja kohta pitää lähteä jo pois...