Basket boat ajelulla Hoi Anissa

Paras paikka hotellissamme

Hieno eli järkyttävän kuuma sää jatkuu edelleen täällä Hoi Anissa. Aamulla aamiaisen jälkeen kävimme kyselemässä hotellin respasta retkimahdollisuutta Cam Thanhiin, jossa järjestetään coconut basket boat ajeluita. Olin katsonut netistä, että paikkaan on noin viiden kilometrin matka ja suunnittelimme ensin, että menisimme sinne pyörillä. Kuumuuden takia kuitenkin onneksi hylkäsimme suunnitelman ja päädyimme kyselemään taksia. Hotellin respa alkoi mainostamaan meille maaseutukierrosta, joka sisältäisi myös kyseisen veneajelun. Hinta tälle retkelle olisi ollut reilu miljoona dongia per henkilö ja Samuelilta sama hinta. Summa kuulosti kovalta eikä vihannesfarmivierailut tuntuneet kiehtovilta tällä säällä. Onneksi respa vilautti myös valmiin basket boat retken esitettä. Hinta tälle retkelle oli vain 350 000 dongia per aikuinen ja Samuel puoleen hintaan. Retki sisälsi kuljetukset ja ajelun ja lähtö oli juuri sopivasti kolmelta iltapäivällä. Varasimme retken ja sen jälkeen menin taas heti Samuelin kanssa uimaan, Tomi ja Olivia tulivat vähän myöhemmin perässä. Uimme ja heittelimme palloa pari tuntia, jonka jälkeen kävimme syömässä hotellin ravintolassa ennen retkelle lähtöä.

Olen ihastunut meidän ulkokylppäriin. Miten ihana käydä suihkussa kun on lämmin eikä koskaan palele suihkun jälkeen. 

Suihkussa näkyy hieno sateenkaari, joka tosin kuvissa ei ole yhtä hieno kuin luonnossa. 

Näkymää hotellin takaa

Paikallinen nuudeliruoka, nimeä en muista

Menimme hotellin respaan vähän vaille kolme ja retkibussi olikin jo odottelemassa meitä. Kyydissä oli jo pari turistia ja muutama muukin tuli kyytiin Hoi Anin keskustasta. Perillä meidät ohjattiin veneisiin, joihin mahtui soutajan lisäksi kaksi aikuista ja yksi lapsi. Tomi meni lasten kanssa samaan veneeseen ja minä erään Malesialaisen naisen kanssa, joka asuu Australiassa. Veneajelu kesti noin tunnin ja oli jokaisen dongin arvoinen. Matkalla oli jos jonkinlaista esiintyjää ja musiikki soi pitkin rämeikköjä asetetuista kaiuttimista. Venekuskit esittivät taitojaan ja pyörittivät hurjaa vauhtia venettä, välillä oli esitys miten heitetään kalaverkkoja, kokeiltiin rapujen pyydystämistä simpukoiden avulla ja kuskit punoivat taideteoksia heinistä. Upea reissu vaikka hiki virtasi solkenaan ja kuumuus oli yhtä kova kuin saunassa. 

Tomi, Olivia ja Samuel ajelivat sinisellä veneellä. Sateenvarjo oli kätevä suoja auringon paahteelta.

Veneenpyöritystä Gangnam stylen tahtiin

Vietnamin liput liehuivat ja laulut raikuivat

Kalaverkon heittelyä

ja matka jatkuu

Matkalla souteli myös joku ihme apina ja kaveri

Koristeiden tekoa

Yksi koristeista oli tällainen sormus, lisäksi saimme mm. hiuspannan, heinäsirkkasormuksen ja sätkyukon. 

SImpukan paloittelua syötiksi ja sen jälkeen pyydystettiin rapuja. Tämä oli Samuelin mielestä retken kohokohta. 

Paluu maihin. 

Retken jälkeen osa turisteista jatkoi matkaa kokkikurssille ja me pyysimme autoa jättämään meidät vanhaan kaupunkiin. Lapset olisivat halunneet hotellille viilentymään, mutta ajattelimme kuitenkin tehdä pienen kävelyreissun keskustassa. Vanhaan kaupunkiin on muutaman euron pääsymaksu, mutta emme nähneet lippukojuja, joten jätimme liput ostamatta. Koska meillä ei ollut lippuja, emme päässeet myöskään vierailemaan alueen museoissa, mutta se ei haitannut meitä. Kävelimme ja ihastelimme vanhoja rakennuksia ja aika pian menimme myös käymään juomassa virvokkeita eräässä ravintolassa. Kerättyämme vähän voimia kävelimme siltaa pitkin iltamarkkina-alueelle, jossa oli jopa vieläkin kovempi ruuhka kuin vanhan kaupungin alueella. Lyhtyjen ja veneajeluiden myyjät tarjosivat aktiivisesti mutta ystävällisesti tuotteitaan ja palvelujaan, mutta me ei vielä tehty kauppoja heidän kanssaan. Markkinoilla käynnin jälkeen pysähdyimme erääseen kivaan rantaravintolaan syömään. Minä ja Tomi söimme Banh Min -patongit, ja lapset söivät pizzan puoliksi. Lisäksi Tomi joi oluen, Samuel limsan ja me Olivian kanssa hedelmäshaket. Ravintolalasku oli vaivaiset 11 euroa, vaikka ravintola sijaitsi ihan paraatipaikalla rantakadulla. 

Hoi Anissa riittää lyhtyjä

kapea katu

Vanhan kaupungin tungosta

joku nähtävyys

Matkalla iltamarkkinoille

Lyhtyjen myyjiä riitti, ostetun lyhdyn voi laskea haavilla jokeen ja saada näin hyvää onnea.

Syömisen jälkeen kävelimme rantaa pitkin hotellillemme. Samuel vähän suutahti, kun hän olisi halunnut cyclokyydin hotellille, mutta emme nähneet matkalla yhtään kyydin tarjoajia. Saavuimme takaisin hotellille kahdeksan jälkeen ja olimme aivan tahmeita hiestä. Olivia juoksi suoraan suihkuun ja minä Samuelin kanssa uimaan. Kyllä teki uiminen hyvää mukavan ja hikisen päivän päätteeksi. 

Matkalla hotellille