Tänään meillä oli viimeinen kokonainen päivä täällä Hoi Anin kuumuudessa. Vietimme suurimman osan päivästä hotellilla lepäillen ja uiden. Lähdimme vasta neljän aikoihin liikenteeseen. Tilasimme jälleen Grab-taksin, jolla menimme vanhaan kaupunkiin. Maksoimme puolentoista kilometrin matkasta vain vajaan euron, mutta säästimme sillä monta askelta ja hikipisaraa. Ensimmäinen kohteemme vanhassa kaupungissa oli Reaching Out Teahouse, jonne suunnittelin käynnin jo Suomessa. Teehuone sijaitsee vanhassa kaupungissa aivan Japanilaisen sillan vieressä ja se on pieni rauhallinen keidas kaiken hälinän keskellä. Teehuoneen henkilökunnan jäsenet ovat kuuroja ja kommunikointi tapahtuu enimmäkseen elekielellä, mutta myös kirjoittamalla tai käyttämällä vaikka hauskoja kommunikaatiopalikoita. Teehuoneessa on tarkoitus nauttia hiljaisuudesta ja aidoista vietnamilaisista mauista. Teehuoneella on pöytiä sisätiloissa ja oma pieni puutarha. Lisäksi siellä on myös lasten hiljainen leikkihuone, jossa Samuel kävi vähän lepäilemässä ja keräilemässä voimia, sillä hänelle meinaa tulla flunssa. Täällä onkin ihme jos ei saa flunssaa, kun vähän väliä hiki valuu solkenaan ja ilmastoiduissa autoissa ja sisätiloissa on kylmä.
 |
| Sisko auttaa kun veljen voimat on vähissä. |
 |
| Reaching Out Teahouse |
 |
| Kommunikaatiopalikat |
 |
| Tilasimme vietnamilaista kahvia, joka tarjoiltiin vietnamilaisittain suodattamalla. |
Teehuoneen jälkeen kävelimme noin 100 metriä, kunnes saavuimme yhdelle Hoi Anin kuuluisimmalle nähtävyydelle eli Japanilaiselle sillalle. Jos olisi halunnut mennä kävelemään sillalle, joka on maailman ainoa katettu silta jossa on buddhalainen temppeli, olisi pitänyt ostaa pääsylippu. Meille riitti ulkoapäin katselu, sillä en edes tiedä olisiko sisällä nähnyt mitään väkimäärän vuoksi. Sillan ihmettelyn jälkeen kävelimme pitkin vanhaa kaupunkia ja kävimme vaihtamassa taas rahaa. Valuuttakurssi oli sama 25600, kuin mitä se on ollut täällä koko ajan. Iltaruokailun hoidimme Hoi An Roastery nimisessä paikassa. Näitä kahviloita on täällä vähän joka kulmalla. Kaikki on hienosti sisustettuja ja niistä saa hyvää kahvia ja kevyttä ruokaa.
 |
| Japanilainen silta |
 |
| Hoi Anin elämää |
 |
| Hyvä kahvilaketju |
Kahvilakäynnin jälkeen teimme lyhtyostoksia kotiin ja menimme kävelemään rantaan. Tänään Hoi Anissa vietettiin kuukausittaista täydenkuun lyhtyjuhlaa. Sen huomasi etenkin siitä, että kauppojen edustoille ja jopa meidän hotellin pihalle oli pystytetty pieni alttari, jossa poltettiin suitsukkeita ja siinä oli hedelmiä ja muita esineitä luultavasti hengille tarkoitettuja? Me juhlistimme tätä juhlaa käymällä parinkymmenen minuutin veneajelulla lyhdyin valaistulla veneellä. Laitoimme veneestä lyhdyt ajelehtimaan jokeen tuomaan ja toivoimme, että ne tuovat meille onnea ja terveyttä. Veneajelun jälkeen kävelimme hotellille ja pulahdimme lähes suoraan hotellin altaaseen uimaan. Matkatavarat on vielä pakkaamatta huomista Da Nangiin siirtymistä varten, mutta eiköhän ne ehditä kerätä kasaa huomenna aamupalan jälkeen. Tilasimme taksin hakemaan meitä kello 12.00.
 |
| Lyhtyvalikoimaa |
 |
| Vesillä oli ruuhkaa |
 |
| Samuelin lyhty lähdössä matkaan |
 |
| Taivaalla loisti täysikuu |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti