Kalasatama

13.3.2012

Ihana päivä. Tänään meillä oli alunperin tarkoitus mennä vesipuistoon, mutta Tomilla oli aamulla huono olo ja päätimme, että siirrämme vesipuistokäynnin huomiselle. Tomin vointi parani parin buranan jälkeen, mutta kello oli jo niin paljon ettemme enää viitsineet lähteä vaan jäimme hotellin uima-altaalle. Uimme altaalla parisen tuntia. En juurikaan harrastanut altailla "allaspsykologiaa" mutta totesin taas, että länsimaalaisten turistien keski-ikä hotellissamme on varmasti reippaasti yli 60vuotta. Olen katsellut usein yhden erittäin iäkkään pariskunnan lomailua hotellillamme ja toivonut että voisimme saman ikäisenä reissata itsekin vaikka juuri täällä Thaimaassa. Oli jotenkin todella hellyyttävän näköistä kun vanhat ihmiset olivat aulassa netissä läppärin kanssa. Hymyilimme ja totesimme heidän varmasti olevan facebookissa. Ikää tällä pariskunnalla saattaa olla ehkä noin 80v ja kansalaisuudeltaan he ovat ehkä brittejä. Aina ohikulkiessa he hymyilevät meille, todella ihana pariskunta. Yhtä asiaa olen ihmetellyt tällä lomallamme, sillä en ole tunnistettavasti tavannut kertaakaan yhtään venäläistä tai kuullut kertaakaan puhuttavan venäjän kieltä. Tänään aamiaisella mummo sanoi, että yksi perhe näytti aivan venäläiseltä. Pyysin mummoa menemään kuuntelemaan mitä kieltä he puhuivat, mutta hän ei jostain syystä suostunut. Näistä venäläisistä tulikin mieleeni yksi aivan ihastuttava venäläinen perhe joka oli kanssamme samassa hotellissa Koh Samuilla. Mitähän heille kuuluu? Osaavatkohan he jo edes muutaman sanan englantia?

Altailla olon jälkeen tulimme taas huoneeseen lepäilemään Samuelin päiväunien ajaksi. Olivia katseli elokuvia ja minä uppouduin Harlekiini romaanin maailmaan. Miten rentouttavaa. Lepohetken jälkeen noin kello 15.00 lähdimme kävelylle tarkoituksenamme mennä tutustumaan Cha-Amin kalasatamaan. Otimme mukaan kahdet rattaat, sillä Olivia ei olisi missään nimessä jaksanut kävellä iltapäivän kuumuudessa. Olivian istuminen rattaissa herättää ihmisissä ihmetystä, mutta Olivian tuntien rattaat ovat näissä olosuhteissa ja meidän kävelymatkoilla välttämättömyys. Olivia ja Samuel istuivat molemmat tyytyväisinä rattaissaan. Olivia suihkutteli vesipullo/tuulettimella vettä päälleen ja nousi rattaistaan vain silloin kun kohdalle sattui joitain mielenkiinnon herättäneitä kohteita. Matkan varrella pysähdyimme ensin Cha-Amin temppelille. Temppelialue oli aika iso ja alueella oli useita hienoja temppelirakennuksia ja patsaita. Mukit lepäilivät varjoisissa katoksissa ja osa kauppasi kojuissa uskonnollisia esineitä. Saimme myös eräältä munkilta temppelialueesta kertovan esitteen ja saimme näin vähän tietoa missä olimme.

Ensin muutama kuva temppelialueelta...

...ja sitten muutama kuva satama-alueelta

Temppelit nähtyämme jatkoimme matkaa satamaan päin. Satamaa lähestyttäessä tien varrella oli useita paikallisia ravintoloita joiden ulkopuolella oli simpukoita, rapuja ja kaloja altaissa odottamassa ruuaksi päätymistä. Emme pysähtyneet ravintoloihin vaan jatkoimme matkaa nähdäksemme kalastusaluksia. Satama oli aivan ihana paikka. Ihmiset olivat arkisissa touhuissaan kalastusvälineiden kanssa. Äidit hoitivat lapsiaan samalla kun tekivät töitä ja osa kalastajista pelaili pelejään satamakatosten varjoissa. Satama-alueellakaan ei näkynyt missään turisteja ja saimme taas huomata miten ihanan ja aidon thaimaalaisen pikkukaupungin kupeen olimme valinneet lomakohteeksemme. Länsimaalaisia turisteja tapaa oikeastaan vain hotellialueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Kukaan ei tyrkytä mitään ja voimme aivan rauhassa katsella ja ihmetellä kaikkea ympärillämme olevaa. Nähdä hymyjä, haistaa voimakkaita tuoksuja, tuntea ihanaa lämpöä ja lämmintä tuulen virettä, katsella temppeleitä, satoja pieniä henkien taloja, nähdä ohiajavia "sekatavarakauppoja", maistella ihania tropiikin makuja jne. listani olisi loputon jos alkaisin muistella kaikkea sitä mitä koimme tämän yhdenkin päivän aikana. Kävimme satama-alueella rannan tuntumassa aallonmurtajan juurella olevassa kuppilassa juomassa virvokkeita ja ostin kadun varrelta reissun ensimmäisen kookospähkinän. Thaimaassa jokainen aisti saa elämyksiä. Muistan miten voimakkaasti reagoin kaikkiin näihin asioihin ensimmäisillä reissuillani kun en oikein tiennyt miten suhtautua tähän kaikkeen uuteen ja ihmeelliseen aistimaailmaan. Nyt nautin joka solullani tästä kaikesta. Voiko tähän koskaan kyllästyä näiden lyhyiden lomamatkojen aikana???

Satamakävelymme kesti yli kolme tuntia. Hotellille päin tullessamme poikkesimme Dee-Lek nimiseen ravintolaan syömään. Tämä taisi olla jo neljäs käyntikertamme samaisessa ravintolassa. Tosin kävimme eilen vahingossa samassa ravintolassa, sillä emme tajunneet että eräs toisessa paikassa sijaitseva ravintola oli samaa ketjua eli sama ruokalista ja samat tarjoilijatkin. Tästä ravintolasta on tullut suosikkimme. Ruokalista on selkeä ja hyvä ja ruokakin on hyvää. Olivialla tosin oli tänään ensimmäinen ilta kun ruoka ei oikein maistunut. Paluumatkalla hotellille Olivialle kävi myös onnettomuus kun saippuakuplapullon saippuavesi kaatui uudelle välkkyvälle angry birds digitaalikellolle. Kello ei kestänyt kosteutta ja lakkasi toimimasta. Tämä oli Olivialle suuri pettymys ja asiaa puitiin pitkään itkujen kera. Siinä tuli sitten samalla kova koti-ikävä ja muutenkin kokonaisvaltainen murhe. Minä en pystynyt auttamaan Oliviaa kun hän pyysi, että siirtäisin kotimatkamme lennot huomiselle, mutta onneksi Tomin ostamat ruusut ja isin leikit piristivät mieltä. Samuel oli tosi tyytyväisen oloinen reissullamme. Maisemat vaihtuivat ja rattaat olivat liikkeessä. Iltapuhteiksi Samuel katseli varmasti kymmenen kertaa saman munamies videon tietokoneelta ja suuttui kovasti kun piti käydä nukkumaan. Samuel kuitenkin nukahti lähes välittömästi kun laitoin hänet pinnasänkyynsä. Normaalit kuperkeikat jäi tekemättä kokonaan. Taisi olla poika aika väsynyt helteisen reissumme jäljiltä. Päivä oli niin mukava, että nyt on itselläkin hyvä mieli käydä nukkumaan. Minulla on vielä muutama sivu Harlekiiniani lukematta joten taidankin lukea kirjan loppuun -jos jaksan...

Perinteisiä herkkuja; kookosta ja tahmeaa riisiä mangon kera, nam!