Tervehdys! Täällä ollaan edelleen. Tänään poikkesimme rutiineista vähän enemmän ja lähdimme aamiaisen jälkeen retkeilemään Phetchaburiin. Teimme suunnilleen samanlaisen reissun kuin teimme Tomin kanssa kahdeksan vuotta sitten. Aika hyvin oli paikat unohtuneet tässä ajassa ja olemme tietysti reissanneet niin paljon saman tyyppisissä paikoissa, että paikat sekoittuvat mielessä.
Aamulla herätessämme sää oli pilvinen. Ikkunasta kun katsoo ulos niin voisi kuvitella, että ulkona on viileätä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan pilvisellä säällä täällä on erittäin hiostavan kuumaa. Käväisimme aamiaisella ja mietimme mitä tekisimme. Olivia sanoi, että hän on kyllästynyt uimiseen ja minäkin kaipasin vaihtelua, vaikka olin päättänyt että tämä olisi ensimmäinen reissumme kun vaan olemme tekemättä yhtään mitään. Mummo tunsi olonsa kipeäksi ja halusi jäädä hotellille lepäilemään kun me lähdimme tinkimään taksia kokopäiväreissua varten. Taksi pyysi ensin 1500THB mutta tiputti nopeasti hinnan 1200THB jonka olimme valmiita maksamaan. Pyysimme taksia viemään meidät ensin Phetchaburiin Khao Luangin luolatemppelille ja sitten Khao Wangin linnavuorelle. Temppelien jälkeen halusimme vielä ostoksille BigC tavarataloon. Eipä muuta kuin lähdimme reissuun heti hinnan sovittuamme. Taksi ajoi alkumatkan joitain pikkuteitä pitkin. Matkan varrella tien reunassa oli joko kuollut tai nukkuva apina ja keskellä tietä mateli myös toista metriä pitkä varaani. Tällaisiin ei törmää koti Suomen teillä.
Saavuttuamme luolatemppelille taksikuski varoitti meitä "oppaista" jotka olivat meitä vastassa ja olisivat lähteneet opastamaan meitä temppelikierrokselle. Kävelimme päättäväisesti oppaiden ohi ja kipusimme ensin mäkeä ylös ja sen jälkeen laskeuduimme huimat portaat alas luolastoon. Oliviaa pelotti ja Tomi joutui kantamaan hänet mennen tullen. Eräs vanhempi pariskunta sanoi Tomia supermieheksi kun sylissä oli 23kg painava tyttö, eikä monet jaksaneet kunnolla kivuta rappusia itsekään ilman ylimääräistä painoa. Minä kannoin Samppaa ja hänkin valitti, että pelottaa. Taisi matkia vain siskoa, sillä en huomannut luolan sisällä mitään pelon merkkejä. Luolasto oli upea. Mietimme kumpi luolatemppeli on mielestämme hienompi, Kuala Lumpurin Batu luolat joissa kävimme viime talvena vai tämä paikka. Batun luolat olivat avarampia ja isompia, mutta täällä oli enemmän sokkeloita ja kulkureittejä. Ehkä näitä ei voi verrata, molemmat ovat ainutlaatuisia. Luolassa oli useita alttareita joissa paikalliset rukoilivat. Alttareille oli tuotu myös erilaisia lahjoja. Samuel bongasi erään alttarin edestä muovisen lasten kuorma-auton ja siitäkös huuto kuului kun hänen olisi pitänyt saada auto itselleen. Olivia oli innoissaan ja kuvaili omalla kameralla paikkoja ja Kuningas Tomia :) Temppelialueella oli paljon villejä apinoita ja temppelin sisällä katossa roikkui inhottavaa ääntä pitäviä lepakoita. Vaikka nämä apinat voivat olla arvaamattomia ja joidenkin mielestä melkoisia riesoja, niin niiden touhuja on ihana seurata. Niissä on niin paljon samaa kuin meissä ihmisissä. Olivia kutsuikin apinoita esi-isikseen.
Luolatemppelin jälkeen taksimme vei meidät linnavuorelle, joka on Phetchaburin tärkein nähtävyys. Kukkulalla sijaitsee museoksi muutettu palatsi ja muutenkin vuorella on upeita istutuksia ja rakennelmia. Menimme vuorelle samantapaisella kaapelivaunulla kuin millä matkataan Hongkongissa Victoria Peakille. Tämä matkustusmuoto ei pelottanut Oliviaa, mutta Samuelin silmät olivat taas lautaset. Samuel on mainio, sillä aina kun hän ihmettelee jotain hänen silmänsä suurenevat valtavan isoiksi. Yleensä tämän aiheuttaa ohiajava mopo tai isompi auto tai jokin erikoinen ääni. Vaikka päivä oli pilvinen, niin kuumuutta riitti. Hiki valui ihan solkenaan ulkona ollessa. Olivia tuskastui kuumuuteen, mutta jaksoi juuri ja juuri kierrellä kukkulalla. Samuelia kuumuus ei haitannut. Ihan kuin hän olisi saanut siitä vaan lisää virtaa ja vauhtia. Kukkulalla asusteli myös apinoita, mutta ne olivat tällä kertaa hyvin kiltisti eivätkä yrittäneet varastella meiltä mitään vaikka esim. juomamyyjät niistä varoittelivatkin.
Kukkulan jälkeen taksimme vei meidät BigC tavarataloon. Ihan ensimmäisenä suuntasimme KFC ravintolaan, sillä Olivia oli aivan puhki väsynyt ja nälkäinen. Olivia söi oman lastenaterian (kalapuikot ja ranskalaiset) kokonaan ja avitti myös meitä muita ruokien syömisessä kun omat olivat loppu. Tavaratalon puolella Olivia istuskeli Samuelin rattaissa ja taas paikallisilla riitti ihmeteltävää kun iso tyttö istui rattaissa. Samuel istui ostoskärryjen lastenistuimessa johon hän nukahti juuri ennen poislähtöä. Löysimme tavaratalosta Ijalle samanlaisen Angry Birds mekon kuin Olivialla on. Mekkoja oli vain yksi jäljellä joten sattuipa hyvä tuuri, että saimme sen. Teimme myös joitain muita pieniä ostoksia esim. Samuelin suosikkipillimehua jota ei löydy kuin isoista marketeista sekä lisää vaippoja. Ostin myös muutaman paketin desinfioivia Nalle Puh käsipyyhkeitä, jotka ovat todella paljon halvempia kuin suomessa. Tykkään itse käyttää enemmän näitä desinfioivia käsipyyhkeitä kuin nestemäistä käsidesiä koska lasten kädet ovat usein ihan näkyvässä liassa. Meillä meni kaupassa ja syömisessä aika kauan ja kun laskeuduimme liukuportaita alas taksikuskimme oli jo meitä odottelemassa. Samuel nukkui hetken vielä rattaissa, mutta heräsi kun siirryimme autoon. Olivia puolestaan nukahti heti autoon päästyään ja nukkui koko matkan hotellille asti. Taksi vei meidät hotellin ovelle asti ja huuteli ystävällisesti "see you".
Paistettua jäätelöä ja kermavaahtoa
Me hoipertelimme väsyneinä hotellihuoneeseen. Mummo oli lähdössä syömään joten minä lähdin Samuelin kanssa seuraksi. Menimme lähellä olevaan ravintolaan jossa olemme käyneet aiemminkin. Minä tilasin itselleni ainoastaan paistetun jäätelön, koska olimme syöneet KFC:ssä ja Samuelille tahmeaa riisiä ja mangoa. Syömisen jälkeen palasimme hotellille jossa Olivia ja Tomi olivat juuri lähdössä iltauinnille. Kello oli jo seitsemän, mutta onneksi allas on viikonloppuisin auki kahdeksaan. Minä ja Samuel vaihdoimme myös nopeasti uikkarit ja lähdimme perään altaalle. Tämä oli ensimmäinen kerta tällä reissulla kun menimme iltauinnille. Samuilla ollessamme harrastimme tätä useinkin. Altaalla oli aivan ihana tunnelma. Ketään muita ei ollut uimassa, altaan pohjan valot valaisivat allasta, aulabaarissa soi pianomusiikki, ilma ja vesi olivat molemmat noin 30 asteisia. Lapset nauttivat ja nauraa kikattivat roiskutellessaan vettä mielin määrin. Aivan ihanaa...
 |
| Tomi ja Olivia iltauinnilla parvekkeelta kuvattuna |
Nyt kaikki muut ovat taas nukkumassa paitsi minä joten rauha on maassa lukuun ottamatta ulkoa kuuluvaa musiikkia. Ostin tänään ravintolasta Olivialle take away pizzan mukaan hotellille. Tomi söi siitä yhden palan ja Olivia vetäisi loput pieneen mahaansa. Mahtaa uni maittaa ensi yönä. Toivottavasti myös Samuel nukkuu hyvin rankan päivän jälkeen. Samuel oli tänään erityisen hyvällä tuulella koko päivän heti aamusta alkaen. Edes päiväunien lyhyys ei vaikuttanut tähän hyvin alkaneeseen päivään, vaan tämä pikkuinen duracell -pupumme jaksoi olla tosi reipas koko päivän. Huomenna olisi tarkoitus viettää vähän rauhallisempi päivä. Ehkä palaamme tämän reissun normaaliohjelmaan eli uimista, syömistä ja kenties hierontaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti