maanantai 5. maaliskuuta 2012

Rantakävelyllä

5.3.2012


Päivät ovat vähän sekaisin kuten lomalla kuuluu ollakin. Minusta tänään on maanantai mutta mummo oli tiistain kannalla. En ole vieläkään tarkastanut asiaa, eipä sillä ole niin väliä. Ilta olisi taas käsillä ja aika muistella miten tämä päivä saatiin kulumaan.

Samuel nukkui todella levottomasti viime yön. Hänen sängyssä ei ollut ollenkaan lakanaa kun heräsimme aamulla vaan Samuel nukkui muovisen patjan päällä. Levottomasta yöstä huolimatta Samuel oli oikein hyvällä tuulella herätessään noin kello 6.30. Samuel valittelee nälkää ja pyytelee syömisiä aina ennen aamiaiselle lähtöä. Olen antanut vain vettä, mutta silti aamiaisella ruoka ei maistu kuten ei kotonakaan. Me aikuiset herkuttelimme taas ihanilla leivoksilla heti aamutuimaan. Kotona sitten palataan arkeen ja jätetään herkut juhlatilaisuuksiin, nyt nautimme täysin siemauksin hotellin antimista. Aamupalalla oli viikonlopun jälkeen todella rauhallista. Valitsimme pöydät puutarhan puolelta ja pöydistä oli allas ja merinäkymä. Parempia maisemia ei voisi olla.

Aamupalan jälkeen Olivia pakkasi eilen ostamansa sulkapallovälineet ja houkutteli Tomin pelikaveriksi uima-altaalle. Me muut uiskentelimme muuten vaan ja nautimme taas kerran tästä ihanasta lämmöstä. Pienemmällä lastenallasalueella on selvästi käytössä veden viilentimet ja allasvesi on ihanan raikasta, juuri sillä hilkulla että onko liian kylmää vai ei. Tätä ongelmaa ei ole ison altaan lastenaltaassa jossa on selvästi aivan liian lämmintä vettä. Altaalla oli myös toinen suomalaisperhe poikansa kanssa ja vaihdoimme vähän lomakuulumisia. Perhe on täällä Aurinkomatkojen pakettimatkalla mutta olemme silti menossa kotiin samalla lennolla. Me olemme luopuneet pakettimatkoista pelkästään hinnan vuoksi. Omatoimimatkat tulevat meille paljon edullisemmaksi kun valmismatka. Paras esimerkki on parin vuoden takainen Bangkok-Koh Samui matka. Olimme jo varanneet pakettimatkan mutta peruimme sen koska itse räätälöimällä säästimme useita tuhansia euroja. Nyt laskimme, että säästimme tällä matkalla noin 1500 euroa verrattuna valmismatkaan samaan hotelliin. Omatoimimatkoilla on tietysti muitakin etuja kuin hinta; voi valita sellaiset hotellit ja lähtöpäivät kuin haluaa, ei tarvitse kierrellä isolla bussilla lentokenttäkuljetusten aikana hotellista toiseen yms. yms. Pakettimatkoillakin on tietysti etuja, mutta me emme ole valmiita maksamaan lasten matkoista lähes samaa kuin aikuisten etenkin kun useat hotellit antavat lasten majoittua joko maksutta tai aamiaisen hinnalla vanhempiensa huoneessa joten lasten matkojen kustannukseksi jää usein vain lentojen hinnat.
Aurinkotuoleja ei tarvitse varailla etukäteen aamuvarhaisella sillä tilaa löytyy...

Uimisen jälkeen Tomi jäi Sampan kanssa päiväunien ajaksi hotellille ja me lähdimme mummon ja Olivian kanssa hierontaan. Minä otin jalkahieronnan ja lähes nukahdin monta kertaa hieronnan aikana koska olin todella väsynyt. Olivia ja mummo olivat myös tyytyväisiä öljyhierontoihinsa. Palattuamme hotellille Samppa oli jo herännyt ja mietimme mitä tekisimme. Päätimme lähteä kävelemään rantaan ja keräilemään samalla simpukoita. Rannalla oli paljon paikallista väkeä. Rannalla kävellessä ei huomaa, että tämä olisi mikään ns. turistirysä koska Cha-amhan on aina ollut paikallisten (etenkin Bangkokilaisten) lomanviettokohde. Eipä tuolla rannalla juuri turisteja iltahämärän laskeutuessa näkynytkään. Samuel ja Olivia kävelivät molemmat pitkän matkan rannalla. Nousimme rantatielle vasta Cha-amin keskustaan kääntyvän mutkan kohdalla. Minusta tämä Cha-am on maantieteellisesti aivan kuin Jomtienin ranta. Ilmapiiri täällä on tosin erilainen kuin Pattayalla joten siltä osin en näe näissä paikoissa yhtäläisyyksiä. Cha-amin ihmiset ovat jotenkin rauhallisemman ja tyytyväisemmän oloisia kuin joissain muissa käymissäni Thaimaan kaupungeissa (turistikohteissa). Täällä tulee itsekin hyvälle tuulelle ja täällä on tosiaan hyvä viettää lomaa paikallisen elämän keskellä pikkukaupungin kupeessa. Hintataso on edullisempi kuin etelän hienohiekkaisissa rantakohteissa. Esim. tunnin jalkahieronta maksaa täällä 200THB kun olen maksanut siitä muistaakseni aina ennen 250THB.


Kävelyreissulla Olivia ja mummo tekivät simpukkakoristeostoksia kadunvarren kojuista. Simpukoista taiteillut ja maalatut eläimet maksoivat yhden bahtin eli noin 2,5 senttiä. Toivottavasti saamme koristeet vietyä ehjinä kotiin. Kävelyn päätteeksi menimme syömään pieneen kuppilaan. Olivia söi taas mielettömällä ruokahalulla kanaa hapanimeläkastikkeessa ja kävi välillä jaolla myös Samuelin nakki ja ranskalaislautasella. Minä söin paistettua riisiä ja katkarapuja ja join winecoolerin. Hintaa annokselleni tuli kolmisen euroa ja maku on parempaa kuin kotona koskaan, nam. Olivia kohotti ruokapöydässä maljan vaarille ja harmitteli kun hän ei ole mukana. Mummokin on aivan varma, että vaari nauttisi täällä olosta. Ruokailun päätteeksi Samuel käyttäytyi oudosti. Aina kun mopo tai auto meni ohi Samuel tärisi ja alkoi itkeä. En tiedä mistä kyseinen pelko johtui sillä olemme nähneet mopoja ja autoja yms. koko matkan ajan ja vaikka Samuel pelkääkin joskus ääniä niin ei hän ole koskaan reagoinut näin. Toivotaan, että kyseessä oli vain jokin väsymyksen aiheuttama mielipaha. Muuten lapsilla oli taas tänään oikein hyvä päivä. Lupasin molemmille sata pistettä ja papukaijamerkin kun ovat jaksaneet olla niin reippaita vaikka välillä on kuuma ja nälkä ja väsymys ja ikävä jne. Olemme saaneet monta kertaa palautetta ihanista lapsistamme loman aikana. Samuel saa vieraittenkin kasvoille hymyn kun hän taapertaa eteenpäin haparoivin askelin kädet viuhtoen ilmassa ja Olivia kertoo kuuluvalla äänellä hauskoja juttujaan. Ainoa huono puoli on vaan se, että lomailevat mummot ja vaarit tuppaavat ikävöimään omia lastenlapsiaan kun katselevat meidän lasten lomailoa...

Ei kommentteja: