lauantai 10. maaliskuuta 2012

Olivian hierontapalvelu

10.3.2012


Jaahas, mitähän tänään raapustelisi? Kyseessä oli taas ihan "normaali lomapäivä" joka piti sisällään uimista ja syömistä jne. Aamumme venähti vähän pitemmäksi koska jäimme aamiaisen jälkeen respaan kyselemään nettiyhteyksistä. Emme saaneet enää yhdistettyä huoneestamme erääseen langattomaan verkkoon ja halusimme päästä omalla koneella nettiin. Respan läheisyydessä olikin langaton verkko ja yhteys tähän verkkoon maksoi vain 20THB/24 tuntia surffailua. Ostimme kortin ja jäin heti julkaisemaan viime päivien blogikirjoituksia. Nettisurffailun jälkeen lähdimme rannalle. Vesi oli edelleen todella alhaalla ja ravut juoksentelivat rantaviivassa. Tälläkään kertaa ne eivät onneksi puraisseet minua vaikka suhtaudunkin niihin vähän vainoharhaisesti. Aurinkotuoleja ja -varjojakin oli runsaasti vapaana joten varasimme heti pari tuolia vaikka emme niissä juuri Oliviaa lukuunottamatta istuneetkaan. Olivia ei olisi halunnut lähteä ollenkaan rannalle, mutta houkuttelin hänet ottamaan DS pelin mukaan ja sen voimin Olivia siirtyi sängyn päältä rantatuoliin. Pelaaminen ei meinannut ensin onnistua koska ilma oli niin kirkas ettei pelistä nähnyt mitään, mutta sitten Olivia meni pyyhkeen sisään pelailemaan ja johan näkyvyys parani. Leikittyämme jonkin aikaan Samulin kanssa rantahiekalla Oliviakin innostui tulemaan leikkeihin mukaan eikä mennyt kauaakaan kun hiekalla koreili hieno hiekkalinna.
Hotellimme rannalta päin katsottuna

Hotellimme yksi miinuspuoli on parvekkeilla parveilevat pulut (tai mitä lie lintuja?)

Hotellin Thai-paviljongit, vaihtoehto hotellihuoneelle
Thaimaassa kun ollaan niin palvelut pelaavat tietysti rannallakin. Olen aina ihmetellyt miten rantamyyjät jaksavat kantaa tavaroitaan valtavassa helteessä koko päivän. Kai se on vaan harjoituksen tulos ja ehkä heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kun jaksaa vaan. Ostin tänään eräältä rantamyyjältä itselleni turkoosin rantamekon ja Olivialle kaulakorun. Pitihän heidänkin bisneksiä kannattaa. Rannalla on myös joitain aktiviteetteja tarjolla kuten ratsastusta ja banaaniveneellä ajoa. Hevosten selässä näkyy usein ulkomaalaisia turisteja, mutta banaaniveneiden selässä näyttää olevan enemmänkin paikallisia nuoria. Tänään täällä Cha-Amissa ja tässä hotellissakin on viikonlopun tapaan paljon paikallisia ryhmiä. Hotellimme aulan lattiat olivat melkoisessa kurassa kun paikalliset uivat meressä vaatteet päällä ja talsivat märissä vaatteissa hotellin sisällä ja aulan läpi uima-allasalueelta toiselle. Jotkut matkaopaskirjat suosittelevat välttämään Cha-Amia viikonloppuisin juuri näiden juhlivien nuorisoporukoiden takia etenkin jos tykkää rauhallisemmasta menosta. Eipä näistä nuorista meille ole ainakaan ollut mitään haittaa. En sitten tiedä mitä mieltä ne kuusi siivoojaa on jotka luuttusivat tauotta hotellin lattioita.

Rantaleikkien jälkeen palasimme tänäänkin hotellin altaalle uimaan. Olivia leikki huomenna kotiin lähtevien suomalaislasten kanssa enkä meinannut saada Oliviaa ollenkaan pois altaasta. Tomi oli huoneessa Sampan päiväunien ajan, mutta minä lilluin altaalla ja vahdin lasten vesileikkejä. Olivian uintitaito on vielä sellainen, ettei häntä voi jättää yksin altaalle eikä altaassa yletä jalat edes joka paikassa pohjaan (jos pää on veden pinnalla). Muiden lasten lähdettyä syömään sain Oliviankin vihdoin huoneeseen ottamaan välipalaa ja lepäämään. Olivia on katsellut joka päivä DVD:ltä Dibitassuja. Ostin koko ensimmäisen tuotantokauden jaksot DVD:nä ennen tänne lähtöä ja niissä onkin lähes 10 tuntia katsottavaa. Olivia on jo tosin katsonut joitain jaksoja useamman kerran. Saa nähdä koska kyseinen ohjelma alkaa kyllästyttää, vielä ei ole ainakaan kyllästymisen merkkejä havaittavissa. Lepäilyn jälkeen Olivia kävi vielä vähän aikaa uimassa mummon kanssa ennen syömään lähtöä.

Minä olin bongannut intialaista ruokaa tarjoilevan ravintolan jo ensimmäisenä iltana ja halusin ehdottomasti sinne syömään vaikka muut vähän laittoivat vastaan. Nyt mummo ja Tomi olivat saaneet jo muutaman päivän sulatella ajatusta, että minun on päästävä tähän ravintolaan. Kuten arvelinkin niin ruoka oli erittäin hyvää. Mangolassi oli aivan erilaista kuin Suomessa koska mangot ovat täällä tuoreita ja kypsäksi asti puissa kasvaneita. Olivia tilasi itselleen paistettua riisiä kanalla ja puolen litran vesipullon ja kaikki meni taas alas viimeistä pisaraa myöten. Samuelille ei ruuat juurikaan maistu ravintolassa. Eipä sitä nyt ruokailuun viitsi tuhlata aikaa kun pöydässä on kaikkea tavaraa joiden säätämiseen pitää keskittyä jos vaikka saisi napattua suolapurkin, lautasliinat tai mikä parasta kaadettua vähän mehua lautaselle jota voisi litsutella sormilla. Samuel "säätäjän" ruokailut suoritetaankin yleensä vasta hotellihuoneessa. Tänään Samuelin ruoka oli samaa mitä se on ollut oikeastaan koko reissun ajan eli aamupalaksi ananasmehua, lounaaksi Suomesta tuotu Bona purkkiruoka ja päivälliseksi joko paikallista pikapuuroa kanalla tai kuten tänään Suomesta tuotua kuppikuuma keittoa.

Hotelliin palattuamme istuskelimme vähän aikaa hotellin aulassa jossa lapset tanssivat pianonsoiton tahdissa. Olivia odotti kovasti että saisi hieroa tänään minun ja Tomin jalkoja. Huoneeseen palattuamme Olivia aloitti Tomin jalkojen hieronnan aurinkoöljyllä. Hieronnat kestivät yhteensä noin tunnin ja Olivia nautti todella paljon hieronnan antamisesta. Hinnaksi hän määritteli 10THB/hieronta. Sanoimme, että hinta on aika alhainen, mutta hän halusi ettei hinta olisi liian korkea koska se voisi karsia hierontaan tulijoita. Ei voi muuta sanoa kuin että hyvin Olivia on seurannut hierojia, sillä niin oikeaoppisesti hän meitä hieroi. Voimat kyllä loppuivat minun ja Tomin hieronnan jälkeen ja mummo saa hieronnat vasta huomenna. Samuel kävi juuri äsken hyväntuulisena laulellen nukkumaan. Tämän reissun lempilaulu on ollut aiti-ää, isi-ii, Olivia-aa, mummo-oo. Sävel on aivan erityinen. Laulu saa meidät aina hymyilemään ja hyvälle tuulelle :)

Vaikka meillä on ollut taas aivan ihana lomapäivä niin ajatuksemme ovat olleet välillä Suomessa ja läheisissä ihmisissä, joilla on ollut tänään varmasti yksi elämän raskaimmista päivistä. Katsahdin äsken ulos ja näin upean täysikuun joka hohti meren ylle kuunsiltaa. Lähetämme tätä kuunsiltaa pitkin sinne koti Suomeen mummon siskolle ja serkuilleni voimia ja halauksia suuren surun keskelle sekä enkeleitä pilven reunalle turvaamaan koko perheen matkaa niin siellä korkealla taivaalla kuin kotonakin.

Ei kommentteja: