Rayong aquarium

Olimme tänään kaikki ajoissa hereillä ja menin Samuelin kanssa uimaan heti aamulla. Olimme jonkin aikaa kahdestaan uimassa, kunnes Poo poika tuli myös uimaan. Poo on paikallinen 10-vuotias poika, tosi kiva ja rauhallinen. Uimme tunnin verran kunnes Tomi ehdotti, että menisimme tänään allasravintolaan aamupalalle. Meidän aamiainen venähti kello yhteentoista, joten Olivia ja Samuel söivät jo "kunnon ruokaa" Olivian sanoin eli paistettua riisiä ja Samuel ranskalaisia kanan kera. Me otimme Tomin kanssa valmiit aamiassetit, ihan kelpo aamiainen ja tulihan sekin testattua vaikka luulen, että syömme jatkossa talollamme aamiaiset. 

Aamiaissetin juomat ja hedelmät

Olivian aamiainen

Samuelin aamiainen

Aamiaissetin ruuat pekonia lukuunottamatta koska Olivia ehti napata ne lautaselta.

 Aamiaisen jälkeen jatkoimme normaalien lomakuvioiden merkeissä eli altaalle uimaan. Minulla on taas mukana kylpylämpömittari ja uima-altaan veden lämpö oli 31 astetta joka tuntuu iholle juuri sopivalta uimavedeltä. Ilman lämpö oli tänään 32 astetta oman mittarin mukaan. Altaalla ei ollut muita ihmisiä uimassa, joten allas oli taas omassa käytössämme. Uima-altaiden syvyydet ovat mielestäni hyvät. Iso allas on ehkä noin 140cm syvä ja isoon altaaseen on integroituna kaksi lastenallasta joiden molempien syvyydet ovat ehkä noin 90cm. Lastenaltaiden reunat, rappuset ja osa altaan pohjasta on röpöläistä kivipinnoitetta. Tämän kanssa saa olla varovainen, sillä pinnoite on erittäin terävää ja sekä Samuel että Tomi ovat jo saaneet kivistä haavoja.

Lastenallas

ja toinen lastenallas

 Uintireissun jälkeen pesin ensimmäistä kertaa tällä reissulla pyykkejä. Pyykinpesukone on yksi tärkeimmistä kodinkoneista reissuissa jota kaipaan jos olemme hotellissa. En tykkää viedä pesulaan vaatteita, koska pesuaineet tuoksuvat mielestäni liian voimakkaalle ja joskus vaatteet ovat olleet pesulan jäljiltä likaisia ja nuhjaantuneita. Nyt sain ripustella talon pyykkinarulle rivin puhtaita vaatteita kuivumaan. Miten kätevää. Pyykinpesun jälkeen lähdimme mopoilemaan kohti Ban Phetä ja Rayongin akvaariota. Meidän on pitänyt mennä sinne aiemminkin, mutta on vaan jäänyt käymättä. Samuel suostui lähtemään ainoastaan sillä ehdolla, että näkee siellä hain. No vaikka siellä ei olisi haita ollutkaan, niin mukaanhan hänet olisi joka tapauksessa otettu. Akvaariolle oli matkaa 25 kilometriä, joten aikamoisen matkan saimme mopoilla mutta se ei tuntunut pitkältä koska reitti oli entuudestaan tuttu ja Tomi on hyvä kuski.

Kotona taistellaan ja matkoilla ollaan parhaat ystävykset.

Suan sonin rantatie matkalla Ban Phehen

Ban Phen rantakatua

 Luin juuri ennen moporeissulle lähtöä tripadvisorista akvaariossa käynteiden palautteita, ja olen samaa mieltä suurimman osan kanssa eli akvaario oli käynnin arvoinen. Hinta oli erittäin alhainen ja akvaariossa oli paljon nähtävää vaikkei se ollutkaan suuren suuri. Akvaariossa oli kiva nähdä samoja kaloja ja eläimiä, joita itsekin on nähnyt Thaimaan vesissä snorklatessa.

Ei ollut kovat pääsymaksut eikä kaksoishinnoittelua.

Olivian mielestä tällä kalalla oli "I hate mondays" ilme

ja tässä näitä Samuelin odottamia haita 

voiko näin rumaa kalaa ollakaan?

 Akvaariokäynnin jälkeen mopoilimme isoon rojukauppaan, jossa olemme käyneet parina kesänä aiemminkin. Tavaraa oli laidasta laitaan ja katoksessa oli yhtä kuuma kuin aina ennenkin. Teimme tietysti taas vähän ostoksia, mutta myynnissä ei nyt ollut keräämiäni thaimaalaisia tarjoiluastioita. Rojukaupan jälkeen mopoilimme Macroon ruokaostoksille. Harmi kun emme voineet ostaa mitään kylmäsäilytystä vaativia ruokia, koska meillä ei ollut kylmälaukkua mukana. Macron jälkeen kävimme vielä tankkaamassa mopon ja Tomi huomasi mopon renkaan olevan melko tyhjä, joten Tomi lisäsi sinne ilmaan. Ilmalaite oli erikoinen ja saimme onneksi apua eräältä autoilijalta laitteen käyttöön.

Päätimme jo menomatkalla Ban Phehen, että pysähdymme Kimin ravintolaan syömään paluumatkalla. Kävimme viime kesänä syömässä tässä ravintolassa muutamia kertoja kun majoituimme vastakkaisessa Novotel Rim Pae hotellissa. Ruokien ja juomien kanssa oli melkoista säätämistä ensimmäistä kertaa tällä reissulla. Tilaukset eivät menneet oikein ja jouduimme palauttamaan yhden ruuan ja odottelemaan ikuisuuden uutta ruokaa. Juomia ei tullut ollenkaan ja emme taas päässeet yhteisymmärrykseen Spy winecoolerista, vaan olisin saanut samaa juomaa kuin Samuelilla eli spriteä. Menin sitten itse ravintolan kylmäkaapille näyttämään mitä haluan. Ravintolan pitäjä oli innokas juttelemaan ja opettamaan thaikieltä (mistähän arvasi, että juuri eilen pohdin kielen opettelua), mutta ruokien tarjoilusta hän ei oikein selvinnyt kunnialla. Mai pen rai...

Tiesin jo etukäteen, että haluan tässä ravintolassa tätä nuudeliruokaa. Nimeä en muista vaikka sain siihen oppitunnin. 

Olivia halusi tilata itse ruokansa, tässä hänen iso vetensä.

 Syötymämme kello oli jo paljon ja ulkona oli täysin pimeää. Oli ihanaa istua mopon kyydissä kun vilvoittava tuuli viilensi oloa ja liikenne oli erittäin hiljaista. Tässä oli tämän päivän heti, jolloin sain aikaa omille ajatuksille ja ajattelin taas miten ihanaa täällä on. Käännyttyämme Ban Phe-Mae Phim tieltä sivutielle joka tuo tänne Bali Residencelle ajatukset vähän muuttuivat. Ulkona oli täysin pimeää, eikä näillä sivuteillä ole valaistuksia. Kun ajoimme viidakon keskellä eikä ympärillä näkynyt mitään oli aika pelottava olo. Mieleen tuli ajatus, että jos mopo olisi mennyt rikki ja olisimme jääneet sinne metsään olisin varmasti hyvin nopeasti paniikissa. Tiedän kyllä että apua olisi tarvittaessa varmasti saatavilla ja tiellä kulkee harvakseltaan autoja ja mopoja, joten ei siellä aivan yksi tarvitsisi selvitä. Onneksi Olivia lauleskeli kovaan ääneen matkalla ja sain ajatuksia muualle niin kyllähän sen matkan kesti, mutta en kyllä haluaisi enää ajella pimeällä tänne talolle. Tässä vielä lopuksi rojukaupan parhaat ostokset eli kasvonaamiot.