Hotellin rannan aallokkoa, joku uskalias meni uimaan...
Temppelikukkula...
20.12.2009 Sunnuntai
Heräsimme noin kello 7.30 ja ulkona näytti todella synkältä. Vettä sateli ja aamupalalla ravintolan ulkoterassikin oli suljettu. Laitoin pitkähihaisen takin päälle aamupalalle, koska minua paleli. Harmittikin vähän tämä vesisade, mutta jaksoin toivoa, että säätiedote pitää paikkansa ja maanantaina ilmat paranisi. Aamupalan jälkeen menimme mummon ja vaarin huoneelle ja jätimme Olivian heidän kanssaan uimaan ja leikkimään. Me lähdimme Tomin kanssa mopoilemaan, BigC:n kautta saaren pohjoisosassa sijaitsevalle kukkulalle jossa on temppeli. Tomi poltti BigC:n pihassa viereisen skootterin pakoputkessa jalkansa ja osti jääkahvia, jolla paineli palanutta kohtaa. Aika nopeasti iholle alkoi muodostua pieniä rakkuloita, mutta ei sentään palanut yhtä pahasti kuin minun sormeni kotona joulutortun täytteessä. BigC:n jälkeen ajelimme temppelikukkulalle, jonne oli tosi iso ylämäki. Meidän laiska skootteri ei jaksanut vetää meitä kahta ylös asti ja minä reippaana kävelin mäen jyrkimmän kohdan ylös. Kukkulalta oli upeat näkymät Chawengille ja lentokentälle. Katselimme koneiden nousua ja laskua ja kuvailimme vähän maisemia. Kävelin kukkulalta vähän matkaa myös alaspäin, sillä en luota skootterin jarruihin niin paljoa että olisi ollut todella jyrkässä alamäessä kyydissä. Kävimme tankkaamassa skootterin ja maksamassa kolme lisäpäivää vuokra-ajalle.
Hotellille saavuttuamme haimme uikkarit ja menimme altaalle uimaan. Aurinkokin pilkisti pilvien välistä ja ilma muuttui oikein hienoksi lomailmaksi. Uimme jonkin aikaa ja koska Olivian purkkiruuat alkavat olemaan loppu, tilasimme allasbaarista hänelle ranskalaiset lounaaksi. Ruuan jälkeen Olivia meni mummon kanssa päiväunille, vaari lähti meidän mopolla käymään samalla temppelillä, missä me kävimme aamupäivällä ja me lähdimme Tomin kanssa rantaan. Rannassa oli kuitenkin valtavat aallot ja punainen lippu, joten siellä ei voinut uida ollenkaan. Siirryimme siis takaisin altaalle ja uimisen jälkeen kävimme kahvilla omassa huoneessa.
Olivian herättyä päätimme lähteä Chawengin keskustaan. Kävelimme läheisen parturiliikkeen ohi josta kävin kysymässä ripsien tuuhennusta/kestoripsiä. Hinnaksi sanottiin 700 THB, joten sanoin meneväni perjantaina laitattamaan ne. Jatkoimme matkaa päätien varteen ja otimme sieltä taksin Ark-baariin rannalle. Rannalla olikin aivan upea rantatuoleista rakennettu ravintola/baarialue. Paikka on erityisesti nuorten suosiossa ja siellä järjestetään rantabileitä. Kävimme löhöilemään lavetille ja tilasimme juomista ja ensimmäisten juomien jälkeen päätimme myös syödä kyseisessä ravintolassa. Hintataso oli erittäin edullinen ja ruoka hyvää, lukuun ottamatta winecoolerin ja lamppuöljyn makua, jota ruokiimme kaatui kun Tomi sähläsi Olvian vesipullon kanssa. Laitetaanpa tähän taas esimerkkiä ravintolahinnoista Thaimaassa ja Samuihan ei tietenkään ole niitä edullisimpia paikkoja... Ark-baarissa, rannalla nautittuna erittäin hyvät ruuat: 2 x hampurilaisateria ranskalaisilla (eikä ollut mitään pikaruokalan hampurilaisia), tonnikalapizza, kiinalaiset kevätkääryleet, paistettu riisi kasvisversiona, 4 x olut, 2 x winecooler, kookos shake ja vesi yhteensä n. 21 euroa. Ei paha hinta Suomen hintoihin verrattuna. Oliviasta oli kiva makailla ravintolan laveteilla, hän otti viltin peitoksi ja ihmetteli mitä ympärillä tapahtui. Ostimme Olivialle rantamyyjältä valolla varustetun tuulettimen. Sitä oli kiva ihailla pimeydessä, vaikka viilennystä ei tuulen takia tarvinnutkaan. Ruuan jälkeen kävelimme rantaa pitkin hotellille. Matkaa taisi olla reilut pari kilometriä. Oliviakin suostui melko hyvin kävelemään kun otettiin juoksukilpailuita, jotka hän tietysti haluaa voittaa. Hotellille saavuttua ostimme vielä jätskit iltapalaksi ja Olivia, mummo ja vaari menivät uimaan altaalle. Huoneelle kävellessä näimme normaalien sammakoiden ja gekkojen lisäksi aivan valtavia etanoita. Ne oli aivan yhtä isoja kuin sammakotkin, enpä ole ennen sellaisia nähnyt. Piti varoa, ettei astu niiden päälle, sillä ne olisi melkoisia liukumiinoja varvastossujen alla. Nyt me ollaan kaikki niin väsyneitä että ei kai auta muu kuin käydä unten maille. Vesisadekin kuuluu taas alkaneen, toivotaan että aamuksi selkenee...
20.12.2009 Sunnuntai
Heräsimme noin kello 7.30 ja ulkona näytti todella synkältä. Vettä sateli ja aamupalalla ravintolan ulkoterassikin oli suljettu. Laitoin pitkähihaisen takin päälle aamupalalle, koska minua paleli. Harmittikin vähän tämä vesisade, mutta jaksoin toivoa, että säätiedote pitää paikkansa ja maanantaina ilmat paranisi. Aamupalan jälkeen menimme mummon ja vaarin huoneelle ja jätimme Olivian heidän kanssaan uimaan ja leikkimään. Me lähdimme Tomin kanssa mopoilemaan, BigC:n kautta saaren pohjoisosassa sijaitsevalle kukkulalle jossa on temppeli. Tomi poltti BigC:n pihassa viereisen skootterin pakoputkessa jalkansa ja osti jääkahvia, jolla paineli palanutta kohtaa. Aika nopeasti iholle alkoi muodostua pieniä rakkuloita, mutta ei sentään palanut yhtä pahasti kuin minun sormeni kotona joulutortun täytteessä. BigC:n jälkeen ajelimme temppelikukkulalle, jonne oli tosi iso ylämäki. Meidän laiska skootteri ei jaksanut vetää meitä kahta ylös asti ja minä reippaana kävelin mäen jyrkimmän kohdan ylös. Kukkulalta oli upeat näkymät Chawengille ja lentokentälle. Katselimme koneiden nousua ja laskua ja kuvailimme vähän maisemia. Kävelin kukkulalta vähän matkaa myös alaspäin, sillä en luota skootterin jarruihin niin paljoa että olisi ollut todella jyrkässä alamäessä kyydissä. Kävimme tankkaamassa skootterin ja maksamassa kolme lisäpäivää vuokra-ajalle.
Hotellille saavuttuamme haimme uikkarit ja menimme altaalle uimaan. Aurinkokin pilkisti pilvien välistä ja ilma muuttui oikein hienoksi lomailmaksi. Uimme jonkin aikaa ja koska Olivian purkkiruuat alkavat olemaan loppu, tilasimme allasbaarista hänelle ranskalaiset lounaaksi. Ruuan jälkeen Olivia meni mummon kanssa päiväunille, vaari lähti meidän mopolla käymään samalla temppelillä, missä me kävimme aamupäivällä ja me lähdimme Tomin kanssa rantaan. Rannassa oli kuitenkin valtavat aallot ja punainen lippu, joten siellä ei voinut uida ollenkaan. Siirryimme siis takaisin altaalle ja uimisen jälkeen kävimme kahvilla omassa huoneessa.
Olivian herättyä päätimme lähteä Chawengin keskustaan. Kävelimme läheisen parturiliikkeen ohi josta kävin kysymässä ripsien tuuhennusta/kestoripsiä. Hinnaksi sanottiin 700 THB, joten sanoin meneväni perjantaina laitattamaan ne. Jatkoimme matkaa päätien varteen ja otimme sieltä taksin Ark-baariin rannalle. Rannalla olikin aivan upea rantatuoleista rakennettu ravintola/baarialue. Paikka on erityisesti nuorten suosiossa ja siellä järjestetään rantabileitä. Kävimme löhöilemään lavetille ja tilasimme juomista ja ensimmäisten juomien jälkeen päätimme myös syödä kyseisessä ravintolassa. Hintataso oli erittäin edullinen ja ruoka hyvää, lukuun ottamatta winecoolerin ja lamppuöljyn makua, jota ruokiimme kaatui kun Tomi sähläsi Olvian vesipullon kanssa. Laitetaanpa tähän taas esimerkkiä ravintolahinnoista Thaimaassa ja Samuihan ei tietenkään ole niitä edullisimpia paikkoja... Ark-baarissa, rannalla nautittuna erittäin hyvät ruuat: 2 x hampurilaisateria ranskalaisilla (eikä ollut mitään pikaruokalan hampurilaisia), tonnikalapizza, kiinalaiset kevätkääryleet, paistettu riisi kasvisversiona, 4 x olut, 2 x winecooler, kookos shake ja vesi yhteensä n. 21 euroa. Ei paha hinta Suomen hintoihin verrattuna. Oliviasta oli kiva makailla ravintolan laveteilla, hän otti viltin peitoksi ja ihmetteli mitä ympärillä tapahtui. Ostimme Olivialle rantamyyjältä valolla varustetun tuulettimen. Sitä oli kiva ihailla pimeydessä, vaikka viilennystä ei tuulen takia tarvinnutkaan. Ruuan jälkeen kävelimme rantaa pitkin hotellille. Matkaa taisi olla reilut pari kilometriä. Oliviakin suostui melko hyvin kävelemään kun otettiin juoksukilpailuita, jotka hän tietysti haluaa voittaa. Hotellille saavuttua ostimme vielä jätskit iltapalaksi ja Olivia, mummo ja vaari menivät uimaan altaalle. Huoneelle kävellessä näimme normaalien sammakoiden ja gekkojen lisäksi aivan valtavia etanoita. Ne oli aivan yhtä isoja kuin sammakotkin, enpä ole ennen sellaisia nähnyt. Piti varoa, ettei astu niiden päälle, sillä ne olisi melkoisia liukumiinoja varvastossujen alla. Nyt me ollaan kaikki niin väsyneitä että ei kai auta muu kuin käydä unten maille. Vesisadekin kuuluu taas alkaneen, toivotaan että aamuksi selkenee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti