Sadetta

Torstai 17.12.2009
Päivä alkoi taas normaaliin tapaan. Kävimme eilen nukkumaan vasta puolen yön aikaan ja heräsimme Olivian herätykseen kello 7.30. Olivia suostui ensimmäistä kertaa lähtemään aamupalalle mukaan. Meidän ei myöskään tarvinnut maksaa mitään hänen aamiaisesta, onneksi, sillä vesilasillisesta ja muutamasta suklaamurosta ei olisi paljoa viitsinyt pulittaa. Aamupalan jälkeen menimme hotellin omaan rantaan. Minä menin heti uimaan, mutta meressä oli jotain mitkä polttelivat ihoa joten pysyttäydyin tiiviisti uimapatjan päällä. Meduusoja meressä ei näkynyt, joten en tiedä mitä polttiaisia meressä ui, ikävältä kuitenkin tuntui jatkuvat pistot joka puolelle. Taivaalla oli meren yllä näkyvissä todella tummia pilviä. Noin puolen tunnin rannalla olon jälkeen tuuli yltyi yllättäen ja alkoi sataa. Siirryimme altaille ja siellä olikin todella lämmintä ja sadekin loppui yhtä yllättäen kuin oli alkanut. Olivia ei jaksanut kovin kauaa uida, vaan alkoi kiukutella koska nälkä ja väsymys vaivasi. Ensiapuna Olivia söi purkkiruuan ja sen jälkeen menimme huoneeseemme suihkuun ja jatkamaan syömistä. Tällä hetkellä Olivian lemppari on vaalea leipä (vaikka ei yleensä syö leipää ollenkaan) ja sen päällä tonnikalaa. Vellin jälkeen veimme Olivian mummon huoneeseen päiväunille ja lähdimme vaarin kanssa kolmestaan mopoilemaan. Mummon vointi on onneksi jo parantunut, joten sairasloma jäi yhteen päivään.

Moporeissumme aluksi ajoimme BigC tavarataloon ostamaan Olivialle mopokypärää. Valikoimassa oli vain yksi lastenkypärä ja minusta se oli liian pieni. Ostimme sitten kolmannen aikuisten kypärän (2,50 eur) ja Olivia saa jatkossakin käyttää aikuisten mallia. Tavaratalosta ajelimme mopoilla Bo Phutin rantaan ja pysähdyimme hetkeksi Fisherman´s villageen ihailemaan paikkoja. Teimme ahtailla kaduilla pienen kävelylenkin ja haimme apteekista Tomin ärtyneeseen silmään silmätippoja. Bo Phutista jatkoimme matkaa Big Buddhalle, koska vaari ei ollut nähnyt vielä paikkaa. Temppelialueella ollessamme alkoi taas sataa. Minä meinasin kaatua varvastossuillani liukkailla laatoilla. Onneksi en kaatunut, koska huomasin vasta myöhemmin, ettei kyseisessä paikassa olisi saanut muutenkaan liikkua kengät jalassa. Sade kesti vain vajaa kymmenen minuuttia ja pääsimme jatkamaan matkaa. Big Buddhalta jatkoimme matkaa aivan saaren pohjoisosaan ja ajoimme koko Chawengin rantatien hotellille. Matkalla bongasin Ark baarin ja Sibeliuksen, joissa käynnit ovat matkaohjelmassamme.

Hotellille saavuttuamme Olivia nukkui edelleen. Heti herättyään hän kysyi koska lähdemme perhospuistoon. Kello oli kuitenkin jo niin paljon, ettemme viitsineet enää lähteä puistoon, jonne oli parikymmentä kilometriä matkaa. Ehdotimme norsuratsastukseen menoa täksi päiväksi ja se kelpasi Olivialle. Vaari lähti mukaan ja mopoilimme noin neljän kilometrin päähän, missä sijaitsi lähin safaripaikka. Huomasimme jo mennessä, että pilvet olivat taas uhkaavan tummia. Vettä alkoikin sataa heti kun pääsimme norsun selkään. Teimme pienen lenkin lähimetsässä ja ratsastuksen aikana ohjastaja teki perinteiset taideteokset heinistä. Tällä kertaa saimme sormukset kaikille ja hienot kukkakaulakorut. Ratsastuksen jälkeen mopoilimme vesisateessa hotellille. Sadetta jatkui koko illan. Kävimme syömässä ruotsalaisessa Tre troll ravintolassa todella runsaat ateriat ja sieltä palattuamme kahlasimme nilkkoja myöten vedessä. Kadut tulvii, koska viemäreitä ei näytä olevan. Tämä vesisade ei ole meille mikään yllätys. Tiesimme jo matkan suunnitteluvaiheessa, että joulukuu saattaa olla vielä aika epävakaista säiden suhteen täällä Samuilla. Tämän vuoksi olimmekin ensimmäisen viikon Pattayalla. Katselin säätiedotuksesta, että koko tämän viikon näyttäisi olevan sateita luvassa. Toivotaan kuitenkin, että ei sataisi koko päivää vaan olisi kuten tänään, että selkeitäkin hetkiä mahtuisi mukaan.