Wat Arun eli aamunkoiton temppeli...
Tässä valmistuu kolme annosta pat thaita, hinta yhteensä 1,5oeur.
Erawanin alttarin ympärillä oli sakea suitsukkeiden savu...
28.12.2009 Maanantai
Taas olisi yksi ihana lomapäivä takana enkelten kaupungissa. Mikähän tässä Bangkokissa minua viehättää? Täällä on sikakuuma, kamala ruuhka ja meteli, mutta täällä on vaan jotain ihanaa viehätystä. Ehkä se on juuri tämä kuumuus kun hiki virtaa selässä eikä palele, nämä tuoksut kun suitsukkeen tuoksu sekoittuu ruokatorien ja pakokaasun hajuun, kaikki tämä katseltava; munkit liikenneruuhkassa upeiden temppelien ja hotellien keskellä, ruokien maut kun ostaa tuoreita eksoottisia hedelmiä tai thairuokaa tai tunne siitä, että tämä kaikki on niin kaukana siitä maailmasta missä itse elää. Toisaalta ihmiset ovat aivan samoja kuin kotonakin, mutta tämä ympäristö saa aikaan tämän valtavan eron oman ja paikallisen kulttuurin välillä. Sanotaan, että Bangkokista joko tykkää tai ei tykkää, mutta se joka vihaa Bangkokia vihaa elämää...
Meidän Bangkokin lomapäivään kuului tänään heti aamusta alkanut kierros eri kohteissa. Aamiaisen jälkeen lähdimme taksilla Wat Po temppelille. Olemme käyneet Tomin kanssa temppelillä aiemminkin, mutta halusimme käydä näyttämässä sen myös mummolle ja vaarille. Temppelialueella oli valtavan kuuma. Kävimme ensin ihailemassa makaavaa buddhaa, joka taisi olla yli 40 metriä pitkä. Olivia antoi temppelille avustuksen ja tiputteli kolikoita temppelin kulhoihin. Buddhan ihailun jälkeen teimme kierroksen temppelialueella ja katselimme vuosien saatossa tehtyjä upeita rakennuksia. Wat Pon jälkeen menimme lautalla joen yli Wat Arunille. Siellä teimme melko pikaisen kierroksen ja katselimme Bangkokin yhtä kuuluisimmista temppeleistä. Emme lähteneet kipuamaan temppelin näköalatasanteelle, koska kuumuus oli niin valtava. Arunin jälkeen palasimme lautalla takaisin joen toiselle puolelle ja otimme Tomin toiveesta taksin Khao san roadille. Minä vähän nikottelin Khao sanille menoa vastaan, koska Olivia oli jo väsynyt ja päiväunien tarpeessa enkä innostunut nukuttamaan häntä ulkona kuumuudessa rattaisiin, mutta suostuin silti Tomin ehdotukseen.
Saavuttuamme Khao san roadille menimme ensin viemään Olivian syömään. Tilasimme hänelle kalahampurilaisen ja ranskalaiset, joista Olivia söi kalapihvin ja perunat. Minä tilaisin Mai tain, mummo jääkahvia ja miehet olutta. Lasku ei taaskaan päätä huimannut, noin 10 euroa. Syötyämme kävelimme tämän reppureissaajien kohtauspaikaksi muodostuneen tien päähän ja katsastimme päällisin puolin tavaratarjonnan mahdollisia ostoksia varten. Hintataso oli varmasti edullisempi kuin hotellikadullamme Silom roadilla, mutta eilisen Chatuchakin reissun jälkeen se tuntui huomattavasti korkeammalta. Talsittuamme jonkin aikaa hiostavassa helteessä Olivia alkoi olemaan täysin puhki ja syötyämme 7elevenistä ostetut jätskit lähdimme etsimään hierontapaikkaa. Olivia nukahti rattaisiin ja löydettyämme sopivan katutasolla olevan hieronnan, siirsin Olivian jatkamaan unia hierontalavetille. Tiesin, että hieronnan taso paranee kun tulimme rantalomakohteista Bangkokiin ja huomasin ensi otteesta, että hierojalla on vähän voimiakin näpeissä. Saimmekin kaikki hyvän ja napakan hieronnan, jopa vaari oli tyytyväinen hierontaan. Tunnin jalkahieronnat maksoivat 230THB ja vaarin swedish (oil) massage 250THB. Hieronnan jälkeen joimme hierontapaikassa teet ja Oliviakin heräsi sopivasti päikkäreiltä. Mieliala ei ollut kyllä paras mahdollinen kun unet jäivät vähän kesken, mutta hyvin jaksoi väsynyt tyttö hillitä tulista tempperamenttiaan. Hieronnan jälkeen ostimme mummon ja Tomin kanssa Pat Thait kadulta, annokset oli isot ja erittäin hyvät ja hinta vain 25THB eli noin 50senttiä per annos.
Syötyämme otimme taas taksin ja menimme ruuhkien keskellä aivan ydinkeskustaan BigC tavarataloon tekemään mummon toiveesta tuliaisostoksia. Ostokset jäi aika pieniksi. Itseäni harmittaa kun ei voi juuri ostaa mitään kun laukut ovat jo täynnä. Ostin kuitenkin itselleni yhden paidan ja muutaman winecoolerin hotellille nautittavaksi. Tomikin osti vähän käyttövaatteita, koska emme viitsi viedä enää vaatteita pesulaan ja kaikki vaatteet on likaisia. Winecooleriahan ei saa Suomesta, joten aioin nyt nauttia muutaman varastoonkin, että jaksan taas odotella seuraavaa Thaimaan matkaa. Shoppailun jälkeen kävimme donitsikahvilassa pienellä välipalalla. Nyt on jo pakko ajatella, että tämä jatkuva herkuttelu loppuu muutaman päivän päästä, kotimatka ja tiukat farkut kyllä vähän ahdistaa, mutta se on sitten sen ajan murhe. Donitsikahvien jälkeen menimme nimittäin vielä Mc donalsiin, koska Olivia halusi ostaa taas syötävää. Ei kovin ravitsevaa hänenkään ruokavalio, johon tulee kyllä muutos viikon kuluessa. Itse tyydyin sentään juomaan vain pepsi maxia.
Suunnittelimme, että menemme hotellille sky trainilla ja lähdimme kävelemään asemaa kohti. Matkalla pysähdyimme ihailemaan Erawanin alttaria ja thaitanssijoita. Aivan ihana pieni paikka, jossa on aina pakko pysähtyä ja imeä itseensä kaikkia aisteja huumaavaa tunnelmaa. Erawanin jälkeen kävin miettimään, että miten jaksamme kantaa Olivian rattaat ja ostokset sky train pysäkille. Muutimme suunnitelmaan ja päädyimme ottamaan taksin hotellille. Ensimmäistä kertaa tämän matkan aikana taksikuski ei meinannut laittaa mittaria päälle ja kiljahdin hänelle äkäisesti kun hän ehdotti noin kolmen kilometrin hinnaksi 150THB (n.3eur.). Kadutti vähän kun täällä ei ole oikein soveliasta käyttää niin tiukkaa äänensävyä. Kuski suostui kuitenkin laittamaan mittarin päälle ja hotellille saavuttaessa mittari näytti 51THB (n.1eur). Toisaalta pienituloisia taksikuskeja on helppo ymmärtää, että he haluaisivat lisätienestejä turisteilta, mutta mielestäni siihen ei pidä kuitenkaan suostua. Olemme ajelleet tänään pitkiä aikoja ja melko pitkiä matkojakin taksilla, mutta emme kertaakaan maksaneet yli 100THB matkasta. Pyöristämme summan aina ylöspäin ja nykyään kuskit ottavat pienen tipin mielellään vastaan.
Hotellille saavuttuamme Olivia halusi heti antaa meille kaikille öljyhieronnan. Nyt on hotellinkin lattia öljytty kookosöljyllä kun sitä lipsahteli aina vähän pikkuisesta kädestä kaiken tohinan keskellä. Olivia on tienannut hieronnoillaan jo 50THB ja hieronnan laatu on parantunut huomattavasti kerta kerralta kun hän ottaa oppia kokeneemmista hierojista. Hierottuaan meidät Olivia meni vielä mummon ja vaarin huoneeseen leikkimään tänään ostetuilla muovailuvahoilla. Nukkumaan pikku prinsessa kävi juuri äsken kellon näyttäessä kymmentä. Itsekin olen taas aivan puhki eli ei muuta kuin nukkumaan taas jälleen kerran ja odottamaan huomista lomapäivää...
28.12.2009 Maanantai
Taas olisi yksi ihana lomapäivä takana enkelten kaupungissa. Mikähän tässä Bangkokissa minua viehättää? Täällä on sikakuuma, kamala ruuhka ja meteli, mutta täällä on vaan jotain ihanaa viehätystä. Ehkä se on juuri tämä kuumuus kun hiki virtaa selässä eikä palele, nämä tuoksut kun suitsukkeen tuoksu sekoittuu ruokatorien ja pakokaasun hajuun, kaikki tämä katseltava; munkit liikenneruuhkassa upeiden temppelien ja hotellien keskellä, ruokien maut kun ostaa tuoreita eksoottisia hedelmiä tai thairuokaa tai tunne siitä, että tämä kaikki on niin kaukana siitä maailmasta missä itse elää. Toisaalta ihmiset ovat aivan samoja kuin kotonakin, mutta tämä ympäristö saa aikaan tämän valtavan eron oman ja paikallisen kulttuurin välillä. Sanotaan, että Bangkokista joko tykkää tai ei tykkää, mutta se joka vihaa Bangkokia vihaa elämää...
Meidän Bangkokin lomapäivään kuului tänään heti aamusta alkanut kierros eri kohteissa. Aamiaisen jälkeen lähdimme taksilla Wat Po temppelille. Olemme käyneet Tomin kanssa temppelillä aiemminkin, mutta halusimme käydä näyttämässä sen myös mummolle ja vaarille. Temppelialueella oli valtavan kuuma. Kävimme ensin ihailemassa makaavaa buddhaa, joka taisi olla yli 40 metriä pitkä. Olivia antoi temppelille avustuksen ja tiputteli kolikoita temppelin kulhoihin. Buddhan ihailun jälkeen teimme kierroksen temppelialueella ja katselimme vuosien saatossa tehtyjä upeita rakennuksia. Wat Pon jälkeen menimme lautalla joen yli Wat Arunille. Siellä teimme melko pikaisen kierroksen ja katselimme Bangkokin yhtä kuuluisimmista temppeleistä. Emme lähteneet kipuamaan temppelin näköalatasanteelle, koska kuumuus oli niin valtava. Arunin jälkeen palasimme lautalla takaisin joen toiselle puolelle ja otimme Tomin toiveesta taksin Khao san roadille. Minä vähän nikottelin Khao sanille menoa vastaan, koska Olivia oli jo väsynyt ja päiväunien tarpeessa enkä innostunut nukuttamaan häntä ulkona kuumuudessa rattaisiin, mutta suostuin silti Tomin ehdotukseen.
Saavuttuamme Khao san roadille menimme ensin viemään Olivian syömään. Tilasimme hänelle kalahampurilaisen ja ranskalaiset, joista Olivia söi kalapihvin ja perunat. Minä tilaisin Mai tain, mummo jääkahvia ja miehet olutta. Lasku ei taaskaan päätä huimannut, noin 10 euroa. Syötyämme kävelimme tämän reppureissaajien kohtauspaikaksi muodostuneen tien päähän ja katsastimme päällisin puolin tavaratarjonnan mahdollisia ostoksia varten. Hintataso oli varmasti edullisempi kuin hotellikadullamme Silom roadilla, mutta eilisen Chatuchakin reissun jälkeen se tuntui huomattavasti korkeammalta. Talsittuamme jonkin aikaa hiostavassa helteessä Olivia alkoi olemaan täysin puhki ja syötyämme 7elevenistä ostetut jätskit lähdimme etsimään hierontapaikkaa. Olivia nukahti rattaisiin ja löydettyämme sopivan katutasolla olevan hieronnan, siirsin Olivian jatkamaan unia hierontalavetille. Tiesin, että hieronnan taso paranee kun tulimme rantalomakohteista Bangkokiin ja huomasin ensi otteesta, että hierojalla on vähän voimiakin näpeissä. Saimmekin kaikki hyvän ja napakan hieronnan, jopa vaari oli tyytyväinen hierontaan. Tunnin jalkahieronnat maksoivat 230THB ja vaarin swedish (oil) massage 250THB. Hieronnan jälkeen joimme hierontapaikassa teet ja Oliviakin heräsi sopivasti päikkäreiltä. Mieliala ei ollut kyllä paras mahdollinen kun unet jäivät vähän kesken, mutta hyvin jaksoi väsynyt tyttö hillitä tulista tempperamenttiaan. Hieronnan jälkeen ostimme mummon ja Tomin kanssa Pat Thait kadulta, annokset oli isot ja erittäin hyvät ja hinta vain 25THB eli noin 50senttiä per annos.
Syötyämme otimme taas taksin ja menimme ruuhkien keskellä aivan ydinkeskustaan BigC tavarataloon tekemään mummon toiveesta tuliaisostoksia. Ostokset jäi aika pieniksi. Itseäni harmittaa kun ei voi juuri ostaa mitään kun laukut ovat jo täynnä. Ostin kuitenkin itselleni yhden paidan ja muutaman winecoolerin hotellille nautittavaksi. Tomikin osti vähän käyttövaatteita, koska emme viitsi viedä enää vaatteita pesulaan ja kaikki vaatteet on likaisia. Winecooleriahan ei saa Suomesta, joten aioin nyt nauttia muutaman varastoonkin, että jaksan taas odotella seuraavaa Thaimaan matkaa. Shoppailun jälkeen kävimme donitsikahvilassa pienellä välipalalla. Nyt on jo pakko ajatella, että tämä jatkuva herkuttelu loppuu muutaman päivän päästä, kotimatka ja tiukat farkut kyllä vähän ahdistaa, mutta se on sitten sen ajan murhe. Donitsikahvien jälkeen menimme nimittäin vielä Mc donalsiin, koska Olivia halusi ostaa taas syötävää. Ei kovin ravitsevaa hänenkään ruokavalio, johon tulee kyllä muutos viikon kuluessa. Itse tyydyin sentään juomaan vain pepsi maxia.
Suunnittelimme, että menemme hotellille sky trainilla ja lähdimme kävelemään asemaa kohti. Matkalla pysähdyimme ihailemaan Erawanin alttaria ja thaitanssijoita. Aivan ihana pieni paikka, jossa on aina pakko pysähtyä ja imeä itseensä kaikkia aisteja huumaavaa tunnelmaa. Erawanin jälkeen kävin miettimään, että miten jaksamme kantaa Olivian rattaat ja ostokset sky train pysäkille. Muutimme suunnitelmaan ja päädyimme ottamaan taksin hotellille. Ensimmäistä kertaa tämän matkan aikana taksikuski ei meinannut laittaa mittaria päälle ja kiljahdin hänelle äkäisesti kun hän ehdotti noin kolmen kilometrin hinnaksi 150THB (n.3eur.). Kadutti vähän kun täällä ei ole oikein soveliasta käyttää niin tiukkaa äänensävyä. Kuski suostui kuitenkin laittamaan mittarin päälle ja hotellille saavuttaessa mittari näytti 51THB (n.1eur). Toisaalta pienituloisia taksikuskeja on helppo ymmärtää, että he haluaisivat lisätienestejä turisteilta, mutta mielestäni siihen ei pidä kuitenkaan suostua. Olemme ajelleet tänään pitkiä aikoja ja melko pitkiä matkojakin taksilla, mutta emme kertaakaan maksaneet yli 100THB matkasta. Pyöristämme summan aina ylöspäin ja nykyään kuskit ottavat pienen tipin mielellään vastaan.
Hotellille saavuttuamme Olivia halusi heti antaa meille kaikille öljyhieronnan. Nyt on hotellinkin lattia öljytty kookosöljyllä kun sitä lipsahteli aina vähän pikkuisesta kädestä kaiken tohinan keskellä. Olivia on tienannut hieronnoillaan jo 50THB ja hieronnan laatu on parantunut huomattavasti kerta kerralta kun hän ottaa oppia kokeneemmista hierojista. Hierottuaan meidät Olivia meni vielä mummon ja vaarin huoneeseen leikkimään tänään ostetuilla muovailuvahoilla. Nukkumaan pikku prinsessa kävi juuri äsken kellon näyttäessä kymmentä. Itsekin olen taas aivan puhki eli ei muuta kuin nukkumaan taas jälleen kerran ja odottamaan huomista lomapäivää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti