Kiva kookospuu...
Siirtyminen lähtöporteille...
26.12.2009 Lauantai
Se olisi sitten lähtöpäivä Samuilta. Pakkasimme laukut jo eilen valmiiksi ja aamuksi jäi enää joitain pieniä pakkauksia ja laukkujen kiinni laittamiset. Kävimme aamulla aamiaisella ja sen jälkeen katsomassa rannalla näkyisikö siellä rantamyyjiä, joilta voisi ostaa minulle toisen hameen ja Tomille paidan. Rannalla oli kyllä myyjiä, mutta ei juuri niitä vaatemyyjiä joita etsimme. Rantareissun jälkeen kävimme huoneessa ja menimme respaan ilmoittamaan, että olemme lähdössä ja pyysimme, että joku hakisi matkalaukkumme. Annoimme juomarahaa 100THB laukunkantajalle, joka oli myös viihdyttänyt Oliviaa reissun aikana aina ohi kulkiessamme. Mies oli kiinalainen ja jutteli Olivialle aina kiinaksi, Ni hao. Huoneen siivoajille olimme jättäneet joka aamu 40THB tyynylle juomarahaksi ja nyt viimeisenä päivänä Tomi antoi rahan suoraan siivoajalle käteen ja annoimme myös tuliterän mopokypärän pois. Pikkubussi haki meidät lentokentälle noin yhdentoista aikaan. Kentälle oli lyhyt matka, joten olimme kentällä hyvissä ajoin. Lähtöselvitykseen oli pitkä jono, mutta se eteni nopeasti. Jätettyämme ruumaan menevät matkatavarat kuljimme lähtöportille viihtyisää katua pitkin. Olipa outoa kun on tottunut siihen, että terminaalit on katettuja ja Samuilla kuljetaankin ulkona. Pihalla oli useita kalliin näköisiä kauppoja, joihin emme viitsineet mennä edes katselemaan. Suuntasimme suoraan lähtöportille. Siellä oli taas Bangkok airin loungepisteet, jossa oli maksutta tarjolla juomia ja pientä syötävää kuten tonnikala- ja papupiiraita, vihreä tee kakkua ja kookoshyytelöä, olipa hyvää. Koneeseen siirryimme pienillä junilla. Tällä kertaa emme lentäneet potkurikoneella, vaan vähän isommalla koneella. Koneessa tarjottiin juomia ja sämpylät/croissantit ja Olivia sai taas tilaamani lastenaterian. Vähän ennen laskua Olivia sai myös hienon Bangkok airin palapelin. Koneessa oli myös muita suomalaisia ja ruotsalaisperhe, jossa oli ne Kiinasta ja Koreata adoptoidut lapset. Heidän kanssaan tuli vaihdettua aina välillä kuulumisia.
Bangkokiin saavuimme aikataulussa vähän yli 13.00. Menimme yleiseen taksijonoon ja otimme sieltä ison taksin, johon matkatavaramme mahtuivat juuri ja juuri. Reilu 20 kilometrin matka maksoi tietulleineen 700THB, mittaritaksin olisi tietysti saanut halvemmalla, mutta emme olisi mahtuneet pieneen taksiin ja niitä olisi pitänyt ottaa kaksi. Majoittautuminen vanhaan ja tuttuun Narai hotelliin kävi sukkelasti. Huoneemme on täällä kutoskerroksessa ja huoneet ovat siistejä perushuoneita. Majoittumisen jälkeen lähdimme uima-altaalle uimaan. Altaan vesi oli tosi kylmää, vedenviilentimet toimivat siis hyvin. Pikaisen uimisen jälkeen lähdimme syömään, koska Olivia oli hyvin väsynyt. Olivian päiväunet jäi lentokenttä-hotellimatkan pituiseksi ja puoli tuntia ei oikein riitä päiväunille. Otimme Olivian rattaat mukaan ja lähdimme kävelemään Patpongille päin. Katujen jälkeen vastaan tuli Pizza Hut ravintola ja menimme sinne syömään. Tarjoilijoina oli taas ladyboyt, kuten näissä pizzerioissa yleensä on totuttu näkemään. Palvelu oli kyllä ihan hyvää, ei voi valittaa. Otimme juustoreunatäytteisen kasvispizzan, nam. Syömisen jälkeen kävimme 7elevenissä hakemassa juomia ja palasimme hotellille. Katselimme vähän aurinkomatkojen opaskansiota ja lähdimme nukuttamaan väsynyttä Oliviaa. Hän nukahtikin pikaisesti raskaan päivän jälkeen. Huomenna olisi sitten ohjelmassa viikonloppumarkkinat...
26.12.2009 Lauantai
Se olisi sitten lähtöpäivä Samuilta. Pakkasimme laukut jo eilen valmiiksi ja aamuksi jäi enää joitain pieniä pakkauksia ja laukkujen kiinni laittamiset. Kävimme aamulla aamiaisella ja sen jälkeen katsomassa rannalla näkyisikö siellä rantamyyjiä, joilta voisi ostaa minulle toisen hameen ja Tomille paidan. Rannalla oli kyllä myyjiä, mutta ei juuri niitä vaatemyyjiä joita etsimme. Rantareissun jälkeen kävimme huoneessa ja menimme respaan ilmoittamaan, että olemme lähdössä ja pyysimme, että joku hakisi matkalaukkumme. Annoimme juomarahaa 100THB laukunkantajalle, joka oli myös viihdyttänyt Oliviaa reissun aikana aina ohi kulkiessamme. Mies oli kiinalainen ja jutteli Olivialle aina kiinaksi, Ni hao. Huoneen siivoajille olimme jättäneet joka aamu 40THB tyynylle juomarahaksi ja nyt viimeisenä päivänä Tomi antoi rahan suoraan siivoajalle käteen ja annoimme myös tuliterän mopokypärän pois. Pikkubussi haki meidät lentokentälle noin yhdentoista aikaan. Kentälle oli lyhyt matka, joten olimme kentällä hyvissä ajoin. Lähtöselvitykseen oli pitkä jono, mutta se eteni nopeasti. Jätettyämme ruumaan menevät matkatavarat kuljimme lähtöportille viihtyisää katua pitkin. Olipa outoa kun on tottunut siihen, että terminaalit on katettuja ja Samuilla kuljetaankin ulkona. Pihalla oli useita kalliin näköisiä kauppoja, joihin emme viitsineet mennä edes katselemaan. Suuntasimme suoraan lähtöportille. Siellä oli taas Bangkok airin loungepisteet, jossa oli maksutta tarjolla juomia ja pientä syötävää kuten tonnikala- ja papupiiraita, vihreä tee kakkua ja kookoshyytelöä, olipa hyvää. Koneeseen siirryimme pienillä junilla. Tällä kertaa emme lentäneet potkurikoneella, vaan vähän isommalla koneella. Koneessa tarjottiin juomia ja sämpylät/croissantit ja Olivia sai taas tilaamani lastenaterian. Vähän ennen laskua Olivia sai myös hienon Bangkok airin palapelin. Koneessa oli myös muita suomalaisia ja ruotsalaisperhe, jossa oli ne Kiinasta ja Koreata adoptoidut lapset. Heidän kanssaan tuli vaihdettua aina välillä kuulumisia.
Bangkokiin saavuimme aikataulussa vähän yli 13.00. Menimme yleiseen taksijonoon ja otimme sieltä ison taksin, johon matkatavaramme mahtuivat juuri ja juuri. Reilu 20 kilometrin matka maksoi tietulleineen 700THB, mittaritaksin olisi tietysti saanut halvemmalla, mutta emme olisi mahtuneet pieneen taksiin ja niitä olisi pitänyt ottaa kaksi. Majoittautuminen vanhaan ja tuttuun Narai hotelliin kävi sukkelasti. Huoneemme on täällä kutoskerroksessa ja huoneet ovat siistejä perushuoneita. Majoittumisen jälkeen lähdimme uima-altaalle uimaan. Altaan vesi oli tosi kylmää, vedenviilentimet toimivat siis hyvin. Pikaisen uimisen jälkeen lähdimme syömään, koska Olivia oli hyvin väsynyt. Olivian päiväunet jäi lentokenttä-hotellimatkan pituiseksi ja puoli tuntia ei oikein riitä päiväunille. Otimme Olivian rattaat mukaan ja lähdimme kävelemään Patpongille päin. Katujen jälkeen vastaan tuli Pizza Hut ravintola ja menimme sinne syömään. Tarjoilijoina oli taas ladyboyt, kuten näissä pizzerioissa yleensä on totuttu näkemään. Palvelu oli kyllä ihan hyvää, ei voi valittaa. Otimme juustoreunatäytteisen kasvispizzan, nam. Syömisen jälkeen kävimme 7elevenissä hakemassa juomia ja palasimme hotellille. Katselimme vähän aurinkomatkojen opaskansiota ja lähdimme nukuttamaan väsynyttä Oliviaa. Hän nukahtikin pikaisesti raskaan päivän jälkeen. Huomenna olisi sitten ohjelmassa viikonloppumarkkinat...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti