Nathon

Tomi ja vaari ihmettelemässä hämähäkkiä...

Vaari mopoilee Nathonin rannassa...

22.12.2009 Tiistai
Herättyäni aamulla seitsemän aikaan tarkastin heti sairaalan papereista monelta Olivian jälkitarkastusaika on. Se oli yhdeltätoista, joten aamupäivällä ei juuri ehtinyt tehdä mitään aamiaisen jälkeen. Olivia lähti reippaasti aamiaiselle, koska odotti että näkisi siellä Miisu kissa. Valitettavasti Miisua ei näkynyt, mutta pari uutta kissa siellä pyöri. Syötyämme lähdimme vaihtamaan rahaa. Kurssi on koko matkamme ajan huonontunut ja harmittelimme kun emme vaihtaneet enempää rahaa alkumatkasta, näinhän siinä aina käy. Rahanvaihdon jälkeen mopoilimme sairaalaan. Kävimme ensin vakuutusosastolla kysymässä onko Suomen Tapiolasta saatu vastausta siihen, korvaavatko he Olivian sairaalassaolon. Vastausta ei ole tullut, koska meidän lentotiedot puuttuivat. Emme millään muistaneet kaikkien kuuden lennon, joilla matkustamme matkan aikana, lennonnumeroita. Lupasimme faksata tiedot sairaalaan hotellilta. Vakuutusosastolla käynnin jälkeen ilmoittauduimme potilastoimistossa, missä Olivia valokuvattiin ja kuva liitettiin esitietoihin. Pääsimme nopeasti neurologin vastaanotolle, vaikka aikamme oli vasta 15 minuutin kuluttua. Lääkäri kyseli Olivian vointia ja teki muutamia testejä. Tyttö on terve kuin pukki ja patti päästä häviää parin viikon kuluessa, kertoi lääkäri. Jouduimme maksamaan lääkärimaksun itse, koska vakuutusasia on siis yhä epäselvä. Summa ei ollut iso, vain reilu 30 euroa. Yritetään periä sitä Tapiolasta kun pääsemme kotiin. Jos siellä tulisi jokin ongelma, että he eivät korvaisi vahinkoa, meillä on myös toinen matkavakuutus mitä kautta yrittäisimme korvausta. En kuitenkaan jaksa uskoa, että mitään epäselvyyksiä korvausasiassa olisi.

Lääkärin jälkeen mopoilimme hotellille ja pakkasimme Olivialle uima- ja päiväunikamppeet, sillä suunnittelimme että lähdemme vaarin kanssa mopoilemaan saaren ympäri. Ilma näytti taas vähän huonolta, sillä taivaalla oli tummia pilviä ja vettäkin alkoi sataa. Olivia oli todella väsynyt, mutta halusi hetkeksi mummon kanssa uimaan. Tomi ja vaari lähtivät vuokraamaan vaarille mopoa päiväksi (3eur.). Kun saimme kamat kasaan lähdimme moporetkelle. Onneksi vesisade osoittautui vain kuuroksi ja sää oli ihan hyvä vaikka aurinko ei paistanutkaan. Minä lähdin farkut jalassa reissuun, sillä näin päivän aikana kaksi turistia, jotka olivat selvästi kaatuneet mopolla ikävin seurauksin. Moporetkemme suuntautui ensin Lamaille. Teimme pienen lenkin muslimikylän läpi ja kävimme vilkaisemassa kylän perällä olevaan moskeijaa. Lamailta suuntasimme saaren pääkaupunkiin Nathoniin. Matkalla pysähdyimme markkinoilla ja pääkaupungin lähellä olevalla vesiputouksella. Vesiputouksen vieressä oli hyvin hoidetussa viidakkomaisessa puutarhassa temppeli. Kävelimme kivettyjä polkuja pitkin aavemaisessa puutarhassa ja meinasin törmätä kämmenen kokoiseen mustaan hämähäkkiin. Taisin kiljahtaa muutaman kerran, sillä temppelin munkit tulivat kysymään mikä ladylla on hätänä. Heitä vaan huvitti kun kerroin, että metsässä oli iso hämähäkki. Nathonissa ajoimme mopoilla laivalaiturille ja katselimme hetken merimiesten elämään. Laiturilta näytti menevän laivoja myös mantereen puolelle. Laiva olisi siis vaihtoehto lentokoneelle, jos haluaisi tulla tänne Samuille. Nathon oli pienempi ja rauhallisempi kaupunki kuin olin ajatellut ja itse asiassa se oli huomattavasti pienempi kuin oma rantamme Chaweng. Kaupunki näyttäsi olevan toiminnassa lähinnä satamansa takia. Nathonin jälkeen suunnittelimme pysähtyvämme saaren pohjoisosassa näköalakukkulalla, mutta ajoimme paikan ohi emmekä viitsineet kääntyä jyrkkään mäkeen takaisin mopoilla. Mae Namin rannan kohdalla pysähdyimme parissa kolmiotyynyjä myyvässä liikkeessä. Ensimmäisessä emme saaneet palvelua ja toisessa pääsimme sentään kysymään hintaa. Pyysivät vajaan 1000THB, isosta istuintyynystä. Ei kuulostanut kalliilta hinnalta, mutta emme vielä ostaneet tyynyä. Punnitsimme tyynyn ja se painoi vain reilu 3kg, koko saattaa kyllä tulla ongelmaksi, sillä emme tiedä mahtuisiko se meidän lätkäkassiin. Koviin matkalaukkuihin se ei missään nimessä mahdu. Mae Namista mopoilimme melko suoraan hotellille. Meinasimme pysähtyä Tesco Lotukseen tai Big C:hen ostamaan parit oluet, mutta kello oli juuri sen verran, että alkoholijuomia ei saanut myydä. Olivia heräsi päiväunilta kun kolistelimme mummon ja vaarin huoneen ovea. Unet taisi jäädä kesken, sillä tyttö oli melkoisen pahalla tuulella.

Olivian herättyä lähdimme melko pian Burger Kingiin syömään. Menimme sinne kolme päällä mopolla. Minua aina pelottaa enemmän silloin kun Olivia on mukana mopoilemassa, vaikka hän itse ei pelkää. Ehkä se pelko on ihan tervettä itse- ja Olivian suojeluvaistoa? Burger Kingin jälkeen suuntaisimme BigC:hen ostoksille. Olivia osti itselleen vedenkestävät maalit ja äidille ja isille T-paidat, jotta voisi maalata meille omatekoiset kuvat paitoihin. Pari tuliaishankintaakin tehtiin kaupasta. Kello oli jo puoli kahdeksan kun pääsimme lähtemään kaupasta hotellille. Ehdimme vielä vähäksi aikaa iltauinnille altaalle, koska allas menee kahdeksalta kiinni. Uinnin jälkeen juttelimme hetken mummon ja vaarin kanssa ja menimme omaan huoneeseen. Olivia taiteili illan päätteeksi isille T-paidan, jossa oli hänen ja isin kuva ja nimet. Minulla Olivia maalasi paidan, jossa hän maksasi sairaalasängyssä ja äiti seisoo vierellä. Näissä paidoissa meidän pitäisi sitten kuulemma mennä huomenna aamupalalle...