11.12 Perjantai
Olivia on päiväunilla ja minulle tuli juuri sopivasti vapaa hetki, että pääsen kirjoittelemaan aamupäivän tapahtumia. Istuskelen hotellihuoneemme, joka sijaitsee 10. kerroksessa parvekkeella ja kuuntelen erilaisia ääniä jotka tulevat läheiseltä temppeliltä, liikenteestä ja rannalta. Parvekkeelta on hienot näkymät merelle, missä näkyy juuri nyt vesiskoottereita ja yksi kalastusaluskin näyttää liikennöivän Pattayan keskustan suuntaan. Tomi toi minulle kylmän manao soda juomankin, joten eiköhän tässä jotenkin saa ajan kulumaan, kunnes Olivia herää ja lähdemme Riikan perheen kanssa syömään.
Tänään olemme viettäneet taas vapaapäivää nähtävyyksien suhteen, mikä ei ole meille ollenkaan normaalia. Yleensä teemme matkoillamme omatoimiretkiä vähintään joka toinen päivä, mutta nyt taas yksi päivä vierähti altailla tekemättä yhtään mitään. Olivia ui, Tomi luki ja me muut vaan haaveilimme ja olimme. Voihan sitä lomaa viettää näinkin eikä tee vielä yhtään tiukkaa. Rantalomaa emme ole täällä Pattayalla oikeastaan viettäneet, koska tiedämme että Samuilla on paremmat rannat. Täällä olemme uineet lähinnä altailla. Tässä hotellissa on kolme eri allasaluetta, enimmäkseen olemme viihtyneet bungalowien keskellä olevalla alueella. Erillisiä lastenaltaita näissä maan tasalla olevilla altailla ei ole, mutta osa altaasta on niin matalaa, että niissä voi uida pienetkin lapset. Lisäksi altaat ovat niin matalat, että ainakin tällaisen 174cm pitkän ihmisen jalat osuvat joka paikassa pohjaan ja pääkin ylettyy tällöin vedenpinnalle.
Sää täällä Pattayalla on ollut ihan hyvä, kuten jokaisella aiemmalla kuudella kerrallamme täällä Thaimaassa. Sateita ei ole tullut ollenkaan, mutta taivaalla on ohut sumuharso. Illaksi ja yöksi lämpötila laskee luultavasti lähemmäs 20 astetta ja päivisin lämpöä taitaa olla lähemmäs 30 astetta. Itse en panisi pahaksi, vaikka täällä olisi lämpöisempääkin, mutta ei minulla ole ollut kylmä kuin uimisen yhteydessä ja ilmastoiduissa sisätiloissa. Ilmasto on kaiken kaikkiaan hyvin miellyttävä, kuumuus ei ole ollenkaan samanlaista kuin Suomessa, jossa en jaksa olla kotipihalla paisteessa kauaakaan, vaan mukavaa kosteaa ja lempeää lämpöä. Thaimaan eteläosissa on jo varmasti lämpöisempää kuin täällä Bangkokin tasolla, mutta emmeköhän me jotenkin tarkene :) Katsoin tänään netistä Samuin sääennusteita ja sinne luvataan viikonlopusta alkaen ukkoskuuroja. Nyt vaan kädet ristiin, että saamme lentää sinne hyvässä säässä. Samuillahan on tapahtunut sateiden takia lähihistoriassa kaksi lentokoneonnettomuutta juuri samalle konetyypille, jolla me lennämme sinne. Toivottavasti peruvat lennot jos sää on mahdoton...
... jatkuu. Olivian herättyä menimme hotellin ala-aulaan, jossa Riikka jo perheineen odottelikin meitä. Menimme syömään samaan paikkaan jossa kävimme ensimmäisenä iltana. Ravintolassa meillä oli pieniä vastoinkäymisiä. Ruokien tilaukset meni miten sattui ja lopulta kun ruuat tuli pöytään ne oli mitä sattui. Ikävintä oli vielä se, että kaksi nuorinta lasta jäi kokonaan ilman ruokia ja molemmat itkeä tihrustivat kun oli niin kova nälkä. Riikka tomerana kävi sanomassa ettei lasten ruokia tarvita ollenkaan koska olimme odottaneet niitä jo ikuisuuden ja pyysi laskut. Ihme kyllä laskut oli oikein ja vaihdoimme ravintolaa. Sääliksi kävi kyllä vähän sitä tarjoilijaa (lasta?) joka huolehti tilauksistamme ja jäi ilman tippiä. Puolitoista tuntia kyseisessä kuppilassa ja lapset ilman ruokaa ei kyllä vakuuttanut meitä. No, lapset saivat seuraavassa ravintolassa ruokansa, mutta melkoista sählinkiä oli silti laskujen kanssa jälleen kerran. Meidän seurueessa oli 11 henkeä, joten kyllähän sen ymmärtää että tilauksissa voi jokin mennä mettään, tänään vain meinasi mennä kaikki. Lomamielellähän tässä ollaan, maassa maan tavalla tai maasta pois kuten Karppe totesi...
Ruokailun jälkeen kävimme viemässä valokuvatilauksen läheiseen kuvaliikkeeseen ja minun silmissäni alkoi näkymään kuva ihanasta Swensenin jäätelöannoksesta. Eipä muuta kuin Olivia mummon ja vaarin kanssa hotellille ja me lähdimme Tomin kanssa lavataksilla keskustaan jäätelöbaariin. Söin haaveilemani Millionare Chocolate annoksen (99THB). Viimeisiä suklaan paloja nieleskellessäni jouduin vähän tsemppaamaan itseäni. Matkasimme 15 kilometriä saadakseni kyseisen jäätelöannoksen, joten en todellakaan jätä sitä syömättä. Mielessä siinteli kyllä myös kuva siitä, etten tule enää mahtumaan farkkuihini jotka minulla oli jalassa tulomatkalla. Pitää kai lähteä ostamaan jotkut trikoot kotimatkaa ajatellen. Teimme jäätelöiden jälkeen pienen kävelylenkin keskustassa ja katselimme näkyisikö Jania jossain baarissa, mutta tehtävä oli mahdoton. Lähdimme siis aika pikaisesti hotellille, haimme Olivian hoidosta ja juuri sopivasti hän oli törmännyt parvekkeen lasiin ja itki huoneessa. Päässä on pikkuinen kuhmu, mutta kyllä se siitä paranee. Nyt olisi käytävä nukkumaan sillä ostimme alakerran retkimyyjältä retken huomiselle päivälle, mutta siitä lisää myöhemmin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti