Dohan kautta kesälomalle

Meillä on alkanut kesäloma ja senhän tunnistaa siitä, että suuntaamme junalla lentoasemalle. Sen jälkeen hyppäämme koneeseen ja lennämme mahdollisimman kauas kodista ja arjesta. Tällä kertaa matkamme ensimmäinen etappi on Malesian Penangin saari. Koska Finnairilla ei pääse suoraan Penangiin ja muutenkin viime reissulla mietimme, että voisimme tutustua kilpailevaan lentoyhtiöön eli Qatar airwaysiin kun sitä niin kovasti kehutaan, päätimme ottaa Qatar Airwaysin kokeiluun. Ennen koneeseen astumista kävimme tutustumassa Helsingin lentoaseman uuteen Premium plaza loungeen. Sisäänpääsyn lunastimme Priority passeillamme ja lapsista tulee maksettavaksi vierasmaksut. Lounge sijaitsi kätevästi lähtöporttimme vieressä non-schengenin alueella, portin 40 lähettyvillä. Lounge päihitti mielestäni Almost@Home loungen, mutta tykkään enemmän Finnairin loungesta. Premium Plaza oli tietenkin todella siisti paikka, koska se on aivan uusi. Asiakkaita ei lisäksemme ollut kuin pari. Ruokatarjonta oli melko suppea, mutta riittävä. Alkoholijuomat piti pyytää tiskiltä, mutta lasin tyhjentyessä, palvelu pelasi myös pöytiin. 

Loungen juomatarjontaa

Lämpimiä ruokia ja keittoa

Salaatteja ja jälkiruuaksi mm. herkullista pannacotttaa

Loungen työtiloja

Samuel tykkäsi leikkihuoneen rakenteluseinästä

Tiesimme etukäteen, että matkamme ensimmäinen etappi Helsingistä Dohaan lennetään suht pienellä A320 koneella. Olemme joskus aikoinaan lentäneet tällä konetyypillä Thaimaahan Finnairin lomalennoilla ja kyllähän se tuntui onnettoman pieneltä, kun viimeisimmät lennot on lennetty A350 koneella. Koneeseen nousu tapahtui joutuisasti, toisin kuin lähtöselvityksen teko Qatar Airwaysin tiskillä muutamaa tuntia aiemmin. Istuin lasten kanssa turistiluokan toisella rivillä eli rivillä 9 ja Tomi meidän takana. Hänelle sattui hyvä tuuri, kun viereinen paikka jäi vapaaksi, vaikka kone oli lähes täynnä. Samuel koki järkytyksen kun tajusi, että koneessa ei ollut henkilökohtaista viihdejärjestelmää. Itkuhan siinä pääsi, kun hän mietti miten saisi 6 tunnin matkan kulumaan ilman elokuvien katselua. Toinen järkytys oli koneen ruoka. Illalla koneessa ei nimittäin tarjottu lähdön jälkeen ollenkaan lämmintä ruokaa, vaan asian ajoi mauttomat ja rasvaiset pasteijat. Istumapaikat olivat todella ahtaat verrattuna isompiin koneisiin ja jouduin tekemään vähän töitä sen suhteen, että pysyin positiivisena. Olemme lentäneet viime vuosina kaikki pitkät lennot isoilla laajarunkokoneilla economy comfortissa tai busineksessa ja nyt mentiin sitten toiseen ääripäähän. Kaikesta huolimatta selvisimme lennosta ja reilut kaksi tuntia ennen Dohaan saapumista tarjoiltiin "lämmin" aamiainen, joka tosin oli kylmää ja kovaa munakasta. Samuelilla kävi vähän parempi tuuri ja hän sai kivan muovisen salkun, jossa oli erilaisia herkkuja. Salkun lisäksi hän sai lämpimän ruuan, joka oli oikeasti lämmin, mutta Samuel nukkuin koko loppumatkan ja annoin ruuan pois ennen laskeutumista. Palvelu oli normaalin ystävällistä ja kokonaisuudessaan matka meni ihan hyvin.

Lentomme lähti suurin piirtein ajallaan

Iltapalaksi oli pasteijat ja kuten Olivian jaloista näkee, niin jalkatilaa ei juurikaan ollut 

Hiekkaerämaata silmänkantamattomiin

  

Olin lukenut netistä, että Dohan Immigrationissa on aina pitkät jonot, jotka liikkuvat äärettömän hitaasti. Olin varoittanut lapsiakin tästä jo kotona. Yllätykseksemme jonoja ei kuitenkaan ollut ollenkaan ja pääsimme suoraan tiskille. Tomi pääsi omasta jonostaan nopeasti läpi, mutta minä ja lapset olimme tiukemmassa syynissä ja meidät kuvattiin, minulta otettiin sormenjäljet ja vastailin erilaisiin kysymyksiin kuten mistä tulemme, minne menemme ja mihin hotelliin olemme menossa. Immigationin jälkeen meidän ei tarvinnut jonotella matkatavaroita, koska ne menevät suoraan Penangiin ja pääsimme ulos etsimään kuljetusta hotelliin. Olin lukenut etukäteen, että hotelliimme menee kerman värinen bussi ja tiesin suunnilleen mistä se lähtee ja bussi kurvasikin heti eteemme kuin tilauksesta. Hotellimme Oryx Rotana sijaitsee noin viiden kilometrin päässä lentokentältä. Lähetin alkuviikosta hotellille sähköpostia, jossa kysyin mahdollisuutta aikaiseen sisäänkirjautumiseen ja yhdistettäviin huoneisiin. Niitä ei luvattu suoraan, vaan sanottiin että tilanne tarkistetaan kun tulemme hotellille. Olipa mukava yllätys kun pääsimme kirjautumaan jo kello 6 aamulla huoneeseemme ja kävimme lähes heti päiväunille. Päiväunien jälkeen kävimme hotellin aulassa olevassa kaupassa, josta Olivia osti avaimenperän, joita hän keräilee. Kävimme myös syömässä maukkaat ruuat hotellin aulabaarissa. Ruuan jälkeen menimme uimaan ja nyt lepäilemme ennen kuin lähdemme kello 00.00 bussilla kohti lentoasemaa. Lentomme Penangiin lähtee kello 2.25 yöllä. Aiemmin ajattelin, että olisimme käyneet tämän välilaskun aikana myös Dohan kuuluisassa Souq Waqifissa, mutta lasten voimat eivät riitä 40 asteen helteessä liikkumiseen. Yölennot on aika rankkoja lasten kanssa, mutta onneksi olemme lomalla jo nyt. Päämäärään pääseminen ei ole matkan tarkoitus, vaan matka kokonaisuudessaan. Toivon ja luotan, että ensi yön lento Qatar Airwaysin A330-300 koneella olisi vähän parempi kokemus kuin viime yön lento pienessä "sillipurkissa". 

Hotellimme ikkunan alla oleva moskeija

Hotellimme Oryx Rotanan aula hissin ikkunasta katsottuna

Ulkotiloissa olevat ravintolat olivat kiinni, eipä siellä kuumuudessa kukaan voisikaan olla

Aulabaarin ruokia, lasku 100e neljän hengen ruuista ja juomista

Viilennystä altaassa

Hotellin allasalue

Talvilomamatka Gdanskiin

Kävimme talvilomalla kahden yön pikalomalla Gdanskissa. Koska lentomme lähti aikaisin perjantaiaamuna, menimme jo edellisenä iltana yöksi lentoaseman läheisyyteen Scandic Aviacongress -hotelliin. Hotelli on meille ennestään tuttu ja sieltä löytyy meidän tarpeisiin sopiva neljän hengen perhehuone. Kävimme illalla uimassa hotellin uima-altaalla, mutta kuten viimeksikin, niin altaan vesi oli jäätävän kylmää ja uinti jäi lyhyeksi kastautumiseksi. Uimisen jälkeen kävimme syömässä hotellin ravintolassa ja ruoka oli hyvää kuten myös palvelukin. Perjantaiaamuna heräsimme puoli kuuden aikoihin ja menimme kuudeksi aamiaiselle. Tähtäsimme kello 6.20 kuljetukseen lentoasemalle ja ehdimmekin syödä hyvin siihen mennessä. Bussimatka lentoasemalle kesti viitisen minuuttia, vaikka hotellilla oli kyltit, että matka saattaa aamuisin kestää tavallista kauemmin lentoaseman remonttien vuoksi. 

Smooth lane servicen avulla jonojen ohi

Lentoasemalla oli ruuhkaista jo heti aamulla ja turvatarkastuksiin oli pitkät jonot. Minä voitin loppuvuonna facebookin kilpailusta 1-5 hengen Smooth Lane service lahjakortin. Palvelun avulla pääsimme ohittamaan normaalin turvatarkastuksen ja pääsimme yläkerran congresstilojen kautta sivuovesta suoraan priority turvatarkastukseen, myös priorityjonojen ohi. Nopeaa toimintaa. Lähes yhtä nopeaa toimintaa oli myös lento Gdanskiin. Eipä siinä kauaa ehtinyt matkasta nauttia kun olimme jo perillä. Gdanskin kentältä tulimme bussilla keskustaan, suoraan hotellimme eteen Gdansk Glowny aseman eteen. Bussimatka maksoi 3,8 zlotyä eli alle euron per henkilö. Liput ostimme bussikuskilta. 

Onneksi ei tarvinnut jonottaa täällä

Matkustimme Norran potkurikoneella, hyvin toimi

Gdanskin rautatieasema

Saavuimme hotellille aikaisen lähdön ja tunnin aikaeron ansiosta jo aamupäivällä. Emme saaneet hotellihuonetta, joten jätimme laukut säilytykseen ja lähdimme tutustumaan kaupunkiin. Ensin menimme hotellin takana sijaitsevaan Madison ostoskeskukseen. Kiertelimme kauppoja ja kävimme syömässä. Huomasimme heti, että Gdanskin hintataso Suomen hintoihin verrattuna on edullinen. Ostoskeskuksessa kiertelyn jälkeen menimme vielä tutustumaan vanhaan kaupunkiin, joka sekin sijaitsi aivan hotellimme lähellä. Kuten kuvista näkyy, vanhakaupunki on tosi kaunis ja rakennukset on tosi upeita ja niissä on hienoja yksityiskohtia. Ihmisiä näin talviaikaan vanhassa kaupungissa ei ollut ruuhkaksi asti, tilanne saattaa olla toinen kesällä. Mehän tunnetusti tykkäämme matkustaa sesongin ulkopuolella, joten meille tämä ajankohta ja hiljaisuus sopi mainiosti. 

Soittorasioiden testausta

Vanhankaupungin rakennuksia 

Marsipaanieläimiä

Hotellimme Scandic Gdansk ei koreile ulkokuorellaan, mutta tykkäsimme kovasti hotellista ja mikä parasta sen hinta-laatusuhde oli kohdallaan. Neljän hengen sviittimme maksoi noin 100e yö ja hintaan sisältyi erinomainen aamiainen. Hotellin henkilökunta oli poikkeuksellisen ystävällistä ja he puhuivat selkeää englantia. Söimme myös kerran illalla hotellin ravintolassa ja vaikka ruokalista oli lähes sama kuin Suomen Scandicissa, niin hinnat oli lähes puolet halvempia ja ruoka maukkaampaa. Hotellin sijainti oli myös erinomainen. Bussi lentokentälle kulkee hotellin edestä ja rautatieasema sijaitsee toisella puolella tietä. 

Hotellimme Scandic Gdansk

Jalismatsit

Ensimmäisenä iltana menimme vielä päiväunien jälkeen hotellin henkilökunnan suosituksesta toiseen vähän isompaan ostoskeskukseen. Forum ostoskeskus sijaitsi noin kilometrin päästä hotellilla, joten sinne oli kätevä kävellä. Muutenkin tärkeimmät paikat Gdanskin keskustassa on saavutettavissa kävellen. Bongasimme ravintolakerroksesta Thai ravintolan ja ostimme sieltä Pad Thait. Samuelille hain Mäkkäristä ruuat. Mäkkärin ruokien osto oli aika huvittavaa, sillä en osannut vaihtaa puolan kieltä englanniksi ja jouduin tilaamaan puola versiolla. Näpyteltyäni taulua ummikkona ja lopulta näytettyäni lähimaksullista luottokorttia koneelle, sain kuitin jolla lunastin ruuat. Olinpa tilannut kahvinkin, vaikka en itse tajunnut tilanneeni sitä. Ruokasysteemi näissä molemmissa ostoskeskuksissa oli järjestetty järkevästi, sillä ravintoloilla ei ollut omia pöytiä vaan kaikki pöydät oli kaikkien asiakkaiden käytössä huolimatta ruuan ostopaikasta. Aivan kuten esim. Thaimaan food courteissa. Kätevää. 

Forum ostoskeskus

Hotellihuoneessamme oli olohuoneessa levitettävä sohva, johon oli pedattu sänky kahdelle. Vuodesohva oli tosi ikävän tuntuinen omalle selälle, joten päädyimme nukkumaan Tomin ja Olivian kanssa kolmestaan makuuhuoneen isossa parivuoteessa ja Samuel sai nukkua yksin sohvalla. Tämä järjestely toimi hyvin ja saimme kaikki nukuttua riittävästi. Hotellin aamiainen oli erinomainen. Erilainen kuin Suomessa ja hyvällä tavalla. Itse en maistellut erilaisia makkaroita, joita oli tarjolla, mutta muuten aamiaisesta sai mahan liiankin täyteen. 

Ensimmäisen Gdanskissa nautitun aamiaisen jälkeen lähdimme heti Sopotiin. Sopot sijaitsee reilun kymmen kilometrin päässä Gdanskista meren rannalla. Pienen säätämisen jälkeen saimme ostettua liput junaan ja useiden kyselyjen jälkeen löysimme oikean laiturin josta juna lähti. Menomatkalla junalippuamme ei tarvinnut leimata asemalla sijaitsevassa leimauslaitteessa, mutta paluumatkalla meillä oli leimattavat liput. Näidenkin kanssa oli pientä säätöä, mutta se ei meitä lannistanut ja reissu onnistui suunnitelmien mukaan. 

Paikallisjuna oli melko hidas

Sopotiin saavuttuamme suuntasimme heti kohti meren rantaa google mapsin avulla. Ilma suosi meitä, sillä vaikka oli viileää, niin aurinko paistoi täydeltä terältä ja Sopotkin pääsi oikeuksiinsa. Tämän oli huomannut myös monet muutkin ihmiset, sillä meren rannalla oli paljon väkeä. Rantaan kävellessämme ihailimme taas hienoja rakennuksia ja suuntakin oli oikea, sillä päädyimme rantaan vievälle kävelykadulle. Kävelykatu päättyi isolle aukiolle joka on varmasti vilkas paikka kesäisin. Rannalla sijaitee euroopan pisin puulaituri. Kesäisin tälle 511m pitkälle laiturille on pääsymaksu, mutta nyt pääsimme kuljeskelemaan sinne ilmaiseksi. Tässä kuvien muodossa kokemuksiamme Sopotin ranta-alueesta. Yhtenä nähtävyytenä siellä oli tietysti myös loistelias Grand -hotelli, joka oli aikoinaan Adolf Hitlerinkin kantapaikka Sopotissa. 

Sopot

Kävelykatu Sopotissa

Hassu rakennus kävelykadulla

Sopotin rannalla sijaitsee myös Sheraton hotelli

Molo -puusilta

Grand hotel Sopot

Kiertelimme muutaman tunnin Sopotissa ja kävimme siellä myös syömässä. Vaikka olimmekin aika väsyneitä kävelemisestä, päätimme mennä vielä käymään uudelleen Gdanskin vanhassa kaupungissa. Kävelimme vanhaan kaupunkiin suoraan juna-asemalta, sillä ajattelimme ettemme jaksaisi enää lähteä uudelleen liikenteeseen, jos olisimme menneet hotellin kautta. Vanhassa kaupungissa oli lauantaina enemmän väkeä kuin perjantaina, suurin osa taisi olla paikallista väkeä. Kävimme kahvilla yhdessä Gdanskin upeista kahviloista. Kahvittelun jälkeen suuntasimme hotellille onnistuneen päivän jälkeen. Illalla kävimme vielä Madison ostoskeskuksessa sekä hotellin yhteydessä sijaitsevassa Terranova kaupassa ostoksilla. Meidän ensimmäinen Puolan matkamme alkoi olla paketissa ja olimme tyytyväisiä reissuun. Varasimme hotellin respasta meille taksin sunnuntaiaamuksi lentokentälle. Hinnaksi kerrottiin 65 zlotya eli noin 15 euroa, joka oli mielestäni edullinen hinta. 

Gdanskissa oli paljon katukioskeja ja kesällä niitä on varmasti vieläkin enemmän

Lauantaina kaduilla ei ollut täysin autiota

Lentomatka Helsinkiin sujui hyvin ja koneemme lähti Gdanskista jopa hieman etuajassa. Helsinkin saavuttuamme ajattelimme, että menemme ilmaisella lentokenttäbussilla takasin hotellille jossa yövyimme menomatkalla ja jonne jätimme auton parkkiin "kätevien" kuljetusten vuoksi. Saavuttuamme bussin lähtöpaikalle huomasimmekin, että bussi ei kulje kello 11.45-14.15 välisenä aikana ollenkaan ja me saavuimme Helsinkiin kello 12.00. Lentokenttähotellien (Scandic, Holiday Inn)  mainostamissa kätevissä ja maksuttomissa kuljetuksissa on siis vähän toivomisen varaa. Jouduimme ottamaan lentokentältä 24 euron hintaan taksin kolmen kilometrin päässä sijaitsevalle Scandic hotellille, jonne jätimme auton maksulliseen parkkiin. Päätin, että emme enää käytä näitä kauempana sijaitsevia ns. maksuttoman kuljetuksen tarjoamia lentokenttähotelleja. Parempia vaihtoehtojakin löytyy kuten Hilton kentän vieressä, Bonus Inn ja Pilotti tai muita joilla on oikeasti ilmaiset kuljetukset....