tiistai 20. marraskuuta 2012

Kotona taas


Reissu on nyt heitetty ja mummolle saatu vuosi lisää ikää. Kotimatka sujui oikein hyvin. Luovutimme hotellihuoneet puolen päivän aikoihin. Respasta oli turha odottella mitään kiitoksia tai muita kohteliaisuuksia, vaikka meillä oli jos jonkinlaista ongelmaa heidän takiaan. Katsoin huvikseni luottokortiltani onko sieltä veloitettu mitään ylimääräistä ja siellä näkyi neljästä huoneesta katevaraus, vaikka meillä oli vain kolme huonetta. Jouduin tulopäivänä höyläämään luottokorttiani vakuudeksi yhden ylimääräisen kerran työntekijän mokien vuoksi. Kyselin häviääkö varaus heti luottotililtä ja niin luvattiin, mutta eihän siinä niin käynyt. Päätin että antaa olla, eiköhän ne merkinnät sieltä häviä jossain vaiheessa.

Vaarin matkalaukun rikkouduttua menomatkalla, päädyimme siihen ratkaisuun että mummo ja vaari menevät isojen matkalaukkujen kanssa lentokentälle taksilla ja me muut menemme junalla. Kentälle saavuttuamme mummo ja vaari odottelivatkin siellä meitä. Lähtöselvitys ei ollut vielä auki, joten jouduimme istuskelemaan jonkin aikaa aulassa ja lapset pelailivat pelejään ja Samuel katseli Titinallea. Saatuamme tavarat ruumaan, kävimme taxfreessä ja me menimme Tomin ja lasten kanssa loungeen. Mietimme menisimmekö Servisairin vai Novian loungeen ja päädyimme Servisairiin. Tarjoiluna siellä oli leipiä, kylmiä leikkeleitä, hedelmiä, pipareita ja kaikkia mahdollisia juomia vahvoista alkoholeista mehuihin ja limsoihin. Söimme ja kahvittelimme kaikessa rauhassa kunnes huomasimme katsoa kelloa ja kiirehän siinä tuli taas lähtöportille. Piti oikein juoksuksi laittaa että olisimme ajoissa vaikka olisimme kyllä ehtineet kävellen perille mutta sen huomasimme vasta lähtöportilla.

Lentomatka sujui nopeasti. Olivian lentokorvatulpat eivät enää toimineet, vaan korviin sattui mikä vähän itkettikin. Samuel nukahti taas laskun aikana ja nukkui Tomin sylissä ja rattaissa lentoparkille asti missä meillä oli autot. Meidän matkalaukku on nyt vuorostaan mennyt rikki. Vetokahva oli hajunnut ja teimme siitä tulopalveluun ilmoituksen samoin kuin menolennolla rikkoontuneesta lukosta. Pitää viedä laukku jossain vaiheessa korjaukseen kunhan ehtii. Lapset jaksoivat hienosti tsempata kotimatkan, vaikka olivatkin hyvin väsyneitä. Olivia kävi kotona heti nukkumaan Samuelin innostuttua leikkimään omilla leluilla. Nyt muistoihin jäi aivan ihana pieni loma rakkaiden ihmisten kanssa. Kiitos kaikille!

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Kööpenhaminan joulutivoli

Lähdimme tänään heti aamiaisen jälkeen kävelemään Tivolin suunnalle. Käväisimme ensin melko pikaisesti Euroopan pisimmällä kävelykadulla Strögetillä. Ilma oli ikävän tihkusateinen, mutta olimme katsoneet netistä että sateen pitäisi loppua kello 15.00-16.00 aikoihin, joten emme antaneet sen häiritä. Anne ja pojat taisivat taisivat olla ainoita, jotka tekivät ostoksia, me muut tyydyimme vain ikkunaostoksiin. Kööpenhaminan hintataso vastaa mielestäni Suomen hintatasoa, joten täällä ei voi tehdä kovinkaan edullisia hankintoja. Käväisimme loman kunniaksi taas kerran mäkkärissä kahvilla ja jätskillä ja lapset söivät jo vähän tuhdimpaakin ruokaa. Muistimme myös, että olimme unohtaneet tehdä lähtöselvityksen huomiselle lennolle, joka Marko sitten teki kätevästi omalla puhelimellaan mäkkärin langattomassa verkossa. Syömisen jälkeen Samuel kävi nukkumaan rattaisiin ja lähdimme Tivolille kun sadekin loppui sopivasti jo paljon ennen luvattua iltapäivää.

Tivoli oli aivan upea paikka. Osa porukasta osti rannekkeet, jotka maksoivat 199DKK/hlö. Meille muille riitti hotellista ilmaiseksi saamamme sisäänpääsyliput. Kaikki tivolin laitteet olivat auki näin joulusesongin aikaan, eikä puistossa ollut kovinkaan ruuhkaista, vaikka väkeä olikin melko runsaasti. Laitteisiin ei tarvinnut jonotella ja jokaiselle löytyi suosikkilaitteita. Jesse, Joni ja Olivia kävivät kymmeniä kertoja eri laitteissa, joissain useamman kerran ja joissain riitti yksi kerta. Välipaloiksi ostimme kuumaa kaakaota ja glögiä (aikuisille välillä terästettynäkin), tanskalaisia makkaroita, karamelliomenoita tikussa, karamellisoituja manteleita, joululakritsia, hattaraa, kanelipullaa ja kävimme syömässä myös pizzat italialaisessa ravintolassa eli tulipahan herkuteltua näin juhlan kunniaksi.

Tiesimme etukäteen, että Kööpenhaminan tivoli on joulun aikaan upea paikka ja se  kyllä täytti kaikki odotuksemme. Nähtävää ja koettavaa riitti yllin kyllin huvilaitteiden lisäksi. Olimme lähteneet aamulla hotellilta jo noin kello 11.00 liikenteeseen ja palasimme illalla hotellille kello 22.00 eli se jo kertoo, että Tivolissa oli todella paljon nähtävää. Suosittelen ehdottamasti tivolissa käyntiä myös talvella. Hotellille palattuamme meidän ja Annen huoneen avaimet eivät toimineet tulopäivän sekoilujen takia. Onneksi asia hoitui kuitenkin nopeasti ja saimme uudet avaimet. Hyvä että ehdin pestä lasten hampaat, sillä he nukahtivat molemmat hetkessä päästyämme hotellihuoneeseen. Kiitokset vielä kerran ikimuistoisen ihanasta päivästä mummolle ja koko porukalle ja oikein hyvää syntymäpäivää.

Tässä lopuksi kuvia tivolista. Joko kuvaajassa tai kamerassa on vikaa, sillä en osaa ottaa hyviä kuvia pimeällä. Onneksi näistä saa kuitenkin jonkinlaisen kuvan tivolin ihanuuksista.

































lauantai 17. marraskuuta 2012

Kööpenhaminan eläintarha

Ja sitten pikaisesti tämän päivän tapahtumiin. Lapset ja Tomi nukkuvat jo ja minunkin olisi tehnyt mieli käydä nukkumaan, mutta haluan saada tänne blogiin muutamia muistoja joten nyt on vaan pakko jaksaa.

Sovimme eilen, että menemme omia aikojamme aamupalalle koska heräämme luultavasti eri aikoihin. Samuel heräsi aamulla noin kello 7 ja Olivia heti perään. Heräilimme rauhassa ja menimme noin kello 9 aamiaiselle ja muut porukastamme olivatkin tulleet syömään suunnilleen samaan aikaan. Aamianen oli todella hyvä ja monipuolinen. Lapset eivät yleensä ole kovin nälkäisiä aamulla, mutta Olivialle maistui Nutella -leipä ja Samuel taisi syödä pari perunaa.

Syötyämme lähdimme Kööpenhaminan eläintarhaan. Marko katsoi navigaattorista, että eläintarhalle olisi matkaa vähän alle 3 kilometriä, joten päädyimme kävelyn sijaan taksikyyteihin. Koska meitä oli 10 henkilöä, jouduimme ottamaan kaksi taksia. Onneksi toinen hotellin eteen tulleista takseista oli tilataksi, niin mahduimme kahteen taksiin. Jos muistan oikein, niin taksit maksoivat noin 80 DKK ja 110DKK hotellilta eläintarhalle.

Tässä aluksi pari kuvaa eläintarhasta

Vietimme eläintarhassa muutaman tunnin. Paikalla oli melko paljon väkeä, enimmäkseen lapsiperheitä pienten lasten kanssa. Kiinnitimme huomiota sellaiseen suomalaisista tavoista poikkeavaan asiaan, että pienet lapset istuivat lastenvaunuissa. Lasten vaunujen kopat olivat enimmäkseen todella suuria ja niissä pystyi isommatkin lapset oleskelemaan. Samuelilla oli kulkupelinä Olivian vanhat vaaleanpuna-mustat Peg Peregon plikot, jotka ovat olleet meille vuosien aikana aivan korvaamattomat kuormajuhdat ja nukkumispaikat. Samuel otti tänäänkin eläintarhassa reilun tunnin unet rattaissa ja heti herättyään vauhtia taas riitti.

Eläintarha oli mukavan kokoinen ja se jakautui kahteen eri alueeseen. Puistossa oli myös useita lasten leikkipaikkoja ja eläintaloissa oli teemoihin sopivia näyttelyitä. Eläintarhassa viettää varmasti kesällä koko päivän, mutta näin syksyllä osalle meidän porukasta meinasi tulla kylmä, vaikka vaatetta oli runsaasti mukana. Ilma tosin oli ihan hyvä, koska vettä ei satanut eikä tuullutkaan runsaammin. Lapset juoksentelivat ja katselivat mielenkiinnolla eläimiä. Muutaman tunnin kiertelyn ja pikaisen ruokatankkauksen jälkeen lähdimme takaisin hotellille. Olimme jo menossa taksitolpalle päin kun vaihdoimme mieltä ja hyppäsimmekin bussin kyytiin, joka oli menossa hotellillemme päin. Kööpenhaminassa alle 12v lapset matkustavat ilmaiseksi julkisessa liikenteessä ja näin ollen bussimatka tuli melko paljon edullisemmaksi kuin taksimatka olisi tullut.

Tässä muutamia kuvia eläimistä, joita näimme tänään...





Leikkipaikka

Joni "Teletappimaassa" 
Hotellille päästyämme lepäilimme hetken ja osa porukastamme lähti käymään läheisessä Irma kaupassa. Teimme pienet ostokset ja kiiruhdimme hotellille, että pääsisimme lähtemään syömään. Tarkoituksemme oli mennä Hard Rock Cafeen ja lähdimme kävelemään sinne, vaikka aavistelimme että paikka saattaisi olla täynnä. Perillä selvisi, että jono oli kahden tunnin mittainen. Emme jääneet jonottamaan, koska lapset olivat hyvin nälkäisiä. Ruokapaikan etsiminen oli vaikeaa koska tänään on lauantai ja ravintolat näyttivät olevan hyvin täynnä. Meidän oli lopulta tehtävä jako ruokamieltymysten mukaan. Annen perhe ja vaari menivät mäkkäriin ja me menimme mummon kanssa kiinalaiseen ravintolaan. Lapset jaksoivat juuri ja juuri odottaa ruokaa väsyneinä ja nälkäisinä. Onneksi ruoka oli kaikille mieluista ja saimme mahamme täyteen. Hotellilla pysähdyimme vielä aulabaariin pikaisille yömyssyille ja käytin Samuelin mummon ja vaarin huoneessa ammeessa, koska meidän huoneessa ei ole ammetta. Laitoimme mukavasta reissupäivästä väsyneet lapset nukkumaan vähän ennen kello kymmentä ja nyt pääsen itsekin unten maille. Lopuksi vielä kuva väsyneestä ja nälkäisestä Samuelista joka nyt tuhisee tuossa lisävuoteella isosiskon ja isän tuhistessa toisella sängyllä.

perjantai 16. marraskuuta 2012

Kööpenhaminassa


Onpas kulunut pitkä aika siitä kun viimeksi kirjoittelin tänne blogiin. No, korjataan asia nyt! Viimeisimmät kuulumiset kirjoitin toukokuussa Samuelin suulaen sulkuleikkauksen aikoihin. Samuel toipui pikavauhtia leikkauksesta ja sen vuoksi oikeastaan en edes pystynyt kirjoittelemaan kuulumisia. Samuelin herättyä leikkauksen jälkeisenä aamuna, hän oli aivan kuin ei olisi mitään leikkauksta edes tehty eli sen puoleen kaikki meni hyvin. Suulakea ei kuitenkaan saatu suljettua aivan kokonaan, ompeleet pettivät myös kotona ja saamme luultavasti ensi viikolla 3v tarkastuksessa ajankohdan, milloin olisi uusi leikkaus tiedossa.

Muuten kesä meni kaikinpuolin mukavasti ja saimme nauttia kaikista mukavista pikkureissuista antamatta sateisen kesän häiritä meitä mitenkään. Kävimme mm. Suomenlinnassa, Tallinnassa, Tampereella (kylpylässä ja Särkänniemessä), Naantalissa (kylpylässä, Muumimaailmassa ja Väskissä) ja tapasimme Olivian hakuryhmän perheitä Ikaalisten kylpylässä yhtenä viikonloppuna. Suurin osa kesästä vietettiin kuitenkin kotona ja ehdimme muutaman kerran onneksi mökillekin, vaikka ilmat eivät aina merelle houkutelleetkaan.

Nyt olemme koko perheen kanssa isommalla joukolla Kööpenhaminassa. Syy tähän reissuun on mummon 60v synttärit ja päätimme juhlistaa niitä meidän lasten ja lastenlasten kanssa 10 hengen porukalla. Reissumme alkoi tänään aamulla vähän vajaa kello 8 kun lähdimme ajelemaan koti lentokenttää. Samuel oli tyytyväinen kun sai istua autossa Olivian istuimessa "sikaosastolla", joksi kutsumme automme kolmatta penkkiriviä :) Onhan Samuel jo iso poika koska täytti vähän aikaa sitten 3v. Olivia matkusti toisen serkkupojan seurassa heidän autossa ja me saimme kummipoikamme vaihdossa meidän ja mummon ja vaarin seuraksi.

Jätimme auton lentoparkkiin ja saavuimme hyvissä ajoin lentokentälle. Katselimme vähän aikaa lentokoneita ja Samuel oli aivan innoissaan kun sai seurata lentokentän tapahtumia. Teimme myös muutamia ostoksia ennen koneeseen siirtymistä. Samuel istuutui koneen tuolille ja laittoi heti istuinvyön kiinni, koska olin puhunut etukäteen monia kertoja siitä, miten vyötä on pidettävä kiinni lentokoneessa. Samuel ei ilmiselvästi muistanut, että hän on ollut aiemminkin lentokoneessa vaikka Thaimaan lomasta on vasta reilu puoli vuotta. Koneen nousukiidon aikana Samuel hihkui innosta ja sanoi moneen kertaan, että "jännittää". Olivia ei juuri koneessa matkustamiseen reagoi sillä onhan hän melkoinen konkari kymmenine lentoineen. Olivia oli innoissaan kun luuli, että lennämme jonnekin lämpimään. Jouduin pettymykseksi kertomaan, että Kööpenhaminassa on melko samanlainen sää kuin kotona.

Lentoasemalla matkalaukkumme pyörivät jo hihnalla kun saavuimme matkatavara-aulaan. Vaarin matkalaukku oli kokenut kovia ja kävimme tekemässä vahinkoilmoituksen maapalveluissa. Ostimme lentokentältä 10 kerran klippekort junalipun ja tulimme junalla keskustaan. Minä vanhana suunnistajana ohjasin meitä juna-asemalta harhaan ja päädyimme 500 metriä lähes päinvastaiseen suuntaan minne meidän olisi pitänyt mennä. Tämä harhailu oli meille Annen kanssa tuttua, koska harhailimme samalla tavalla elokuun lopussa Lontoossa. Kysyin eräältä naiselta tietä hotellillemme ja kun katsoimme taaksemme, hotelli näkyi kauempana ja siitähän hotelli oli sitten helppo löytää. Vähän kyllä harmitti kun vaari joutui kantamaan rikkoutunutta matkalaukkua tupalamatkan minun "pummausten" takia.

Hotellille saavuttuamme hotellin tietojärjestelmä oli nurin eli mikään ei toiminut. Odottelimme aulassa, että järjestelmät alkaisi toimimaan ja samalla aulaan kasautui melkoinen ryysis ihmisiä.  Kun vihdoin pääsimme tiskille alkoi tunnin kestävä show. Jos nyt muutamia asioita laittaisin tähän ylös, mitkä menivät pieleen. Anne oli viestitellyt hotellin respan kanssa siitä, että mummon huoneeseen tuotaisiin hänelle lahja ja että huoneemme olisi lähekkäin toisiaan ja että olemme kolme yötä, vaikka varauksemme on tehty 16.-18.11 ja 18.11-19.11. Oleskelu on kahdella eri varauksella, koska Scandic ei saanut varausta onnistumaan yhdellä pötköllä Finnairin vouchereillamme. Asioiden piti olla ok ja niistä oli saatu vahvistus sähköpostiin. Toisin kuitenkin kävi. Mistään mummon lahjasta ei ollut kenelläkään mitään tietoa (olikohan kuitenkin veloitettu luottokortilta?), huoneita ei saanut lähekkäin koska olimme kirjautumassa hotelliin vähän yli kello 14 ja sisäänkirjautuminen alkaisi vasta kello 15.00 (vaikka hotellin sivuilla lukee kello 14.00). Miten niin meillä oli varaus kahteen perhehuoneeseen ja yhteen kahden hengen huoneeseen (vaikka varausvahvistuksissa luki niin selvästi englannin kielellä)? Saimme ensin kaksi kahden hengen huonetta ja yhden perhehuoneen. Lisäksi meidän pitäisi olla hotellilla ensin kaksi yötä ja sitten kirjautua ulos ja uudelleen sisään yhdeksi yöksi ja näin tehtiin myös avainkortit, koska muuten majoittuminen ei onnistuisi. Kysyin saammeko olla viimeisen yön samassa huoneessa, no ei ole varmaa tai ei siis onnistu, koska huone on varattu. No kysyin uudelleen voitteko antaa huoneet, joissa voi olla kolme yötä peräkkäin. Ne pitää varata etukäteen, kysyin voisitko tehdä niin. Kyllä voin ja taas odotusta... Saimme uudet avainkortit huoneisiimme ja varmistelimme taas kerran asioita. Virkailija sanoi, että uskoisi varausten olevan nyt kunnossa. Menimme huoneisiimme, jotka sijaitsivat eri kerroksissa. Annen perheen huoneessa oli asukkaita, jota eivät olleet edes lähdössä pois. Mummon huoneen avaimet eivät toimineet, meillä sentään kaikki ok. Sitten taas respaan selvittelemään. Lopulta pääsimme huoneisiimme ja jostain mummonkin huoneeseen ilmestyi tilaamamme lahja. Meidän huoneeseen tuli joku respan työntekijä ja sanoi, että voisimme käydä hakemassa respasta ilmaiseksi pääsyliput Tivoliin hyvitykseksi ongelmista. Kyllähän se lämmitti mieltä vaikká höyry nousi päästä näiden selkkauksen takia. Katsoin kellosta, että tulimme hotellille kello 13.50 ja pääsimme huoneeseemme kello 15.40!

 Tässä mummon kadoksissa ollut lahja...

Kävimme illalla syömässä Burger Kingissä. Matkalla näimme Tivolin portin, jonka edessä oli mielenosoitus. Mielenosoittajat huusivat, että boikotoikaa Tivolia ja heiluttivat eläinten kuvia. Onkohan Tivolissa tai jossain sen esityksissä eläimillä huonot olot???

Syömisen jälkeen käväisimme 7elevenissä pienillä ostoksilla. Hinnat on vähän toista luokkaa kuin esim. Thaimaan vastaavissa kaupoissa ja palvelukaan ei oikein vastaa hintoja. Hotellille saavuttuamme mummo lähti isoimpien lasten kanssa heidän huoneeseen ja me muut jäimme aulabaariin iltadrinkeille. Levättyämme lähdimme viemään väsyneitä lapsia nukkumaan ja Olivia nukahtikin pikavauhtia sänkyynsä, vaikka yritti katsoa televisiosta formuloita. Samuelkin katseli vähän aikaa Titinalle DVD:tä ennen nukkumaan menoa. Nyt molemmat lapset ovat jo nukkumassa ja keräilemässä voimia huomista, mummon syntymäpäivien aattoa varten.