Chatuchakin viikonloppumarkkinoilla

 Kolme päivää meni, ettei Samuel kyennyt kanssamme aamiaiselle, mutta tänään päätimme että Samuel on saatava kuntoon. Pientä vastustelua oli ilmassa kun lähdimme koko perhe aamiaiselle, mutta Samuel otti reippaasti yhden nakin lautaselleen ja pari pekoniviipaletta. Hitaasti, mutta varmasti Samuel söi nakin ja joi lasillisen ananasmehua. Kuten aiemminkin kirjoitin, niin täällä Naraissa on minusta erinomainen aamiainen ja sitä se oli jo silloin 16 vuotta sitten kun olimme tässä hotellissa ensimmäistä kertaa. Aamiaisella ei ole ollut kertaakaan ruuhkaa ja homma toimii. Tarjottavat ruuat käyvät joskus vähiin, mutta tarjoiluastiat täytetään pikavauhtia. Munakkaat saavat erityismaininnan ja nopea munakkaanpaistaja. Tässä muuamia kuvia aamiaisruuista, läheskään kaikkia pisteitä en kuvannut. 

Munakas tulossa. Itse syön aina juustolla ja kasviksilla täyteyn munakkaan ja Olivia kinkulla. Meidän ei tarvitse edes kertoa paistajalle täytteitä, hän muistaa meidän toiveet. 

Syön papayaa joka aamu viisi palaa. 

Kasviksia ja jugurtteja, juustoakin löytyy. 

Juomavalikoimaa

Leipiä ja leivoksia

Kahvikin on erinomaista. 

Aamiaiscroissanttini ja jugurttia honey star muroilla. 

Samuel söi alkulomasta joka aamu nuudeleita ja Olivia riisiä. 

Pekoneja, minä en niitä syö, mutta lapset tykkäävät. 

Olivian mielestä kalkkunanakit on hyviä. 

 Meidän lomaohjelma on jäänyt vähän vajaaksi Samuelin sairastelun vuoksi, mutta vaikka hän ei ollut tänäänkään vielä ihan kunnossa päätimme lähteä Chatuchakin viikonloppumarkkinoille. Olemme käyneet markkinoilla useita kertoja ja palaamme sinne aina mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Menimme hotellin maksuttomalla kuljetuksella MBK tavaratalolle ja sieltä jatkoimme matkaa skytrainilla Mo Chit asemalle, jonka vieressä markkinat sijaitsevat. Tänään hotellin maksuton kuljetus toteutettiin taksilla, jonka ovimies pyydysti liikenteestä ja maksoi meille kyydin valmiiksi. 

Hotellin henkilökunta taksinmetsästyksessä. 

ja tällä menimme MBK:lle.

Markkinamatka sujui kävevästi skytrainilla, meidän rabbit kortteihin jäi vielä reilusti matkarahaa ensi kesän reissua varten. 

Chatuchakin viikonloppumarkkinoiden sanotaan olevan maailman suurimmat markkinat ja sen kyllä huomaa heti kun lähestyy markkinapaikkaa skytrainilta. Junassa oli vielä ihmeen väljää ja saimme jopa istumapaikat, mutta asemalla oli jo melkoinen tungos. Matka varsinaiselle markkinapaikalle sujui hitaasti tungoksen keskellä, mutta ehkä me ja lapsetkin olemme jo tottuneet tungoksiin, sillä niissä liikkuminen sujuu melko mukavasti enkä minäkään enää hirveän pahasti panikoi siitä, että Samuel katoaa. Viime jouluinen Tokion matka myös vähän suhteutti näitä Bangkokin tungoksia, näitä markkinoita lukuunottamatta, sillä Tokiossa väkeä nimittäin riitti. 

Chatuchakin hintataso on pysynyt edullisena. Markkinoilla sanotaan olevan jopa 10 000 myyjää ja kilpailu on varmasti kovaa. Vaikka olemmekin kohtuullistaneet shoppailtavaa tavaramäärää, näiltä markkinoilta olisi ollut ostaa vaikka mitä. Samuel ehdottikin, että lainaisimme joltain myyjältä sellaiset työntökärryt, joilla kuskataan tavaraa. Ehkä Samuel tosin ajatteli, että pääsisi kyytiin. Olivia onneksi kantoi veljeään pitkiä matkoja reppuselässä, kun Samuelin voimat loppuivat. Olimme Chatuchakissa oikeastaan koko päivän. Kuljimme hitaasti, joten meiltä jäi suurin osa alueesta tutkimatta. Olimme myös pari tuntia JJ Mallissa eli samalla alueella sijaitsevassa tavaratalossa, jossa myyytävät tavaratkin ovat suht samaa hintaluokkaa, kuin ulkomarkkinoilla. Tämä tavaratalo piha-alueineen on avoinna joka päivä eli myös ma-to, jolloin Chatuchakin ulkomarkkina-alue on suljettu. Tänään meille sattui hyvä markkinapäivä, kun ilma oli osittain pilvinen eikä aurinko paahtanut koko aikaa taivaalta. Tästä huolimatta Samuel valitteli kuumuutta, mutta onneksi JJ Mallin sisällä on viileämpää joten kävimme siellä myös syömässä. Tässä sitten vähän markkinatunnelmaa kuvien muodossa. 

Chatuchakin viihtyisä puisto, nyt emme ehtineet käymään siellä. 

Ruokakojuja on riveittäin joka puolella. 

Parasta ikinä, kookosjäätelö kookoksessa tarjottuna. Päälle höysteet maun mukaan ja kyytipojaksi kookosvesi lasissa. 

Samuel uskaltautui hierontaan ensimmäistä kertaa, kyllä kutitti kovasti. 

Katutaiteilijat vauhdissa. 

Kellotorni, maamerkki jonka mukaan alueella on helpompi suunnistaa. 

Lähdimme pois illlan hämärtyessä. 

Kauppiaat alkoivat purkaa tavaroitaan pois vähän ennen kuutta. Tämä oli myös meille merkki, että pitää lähteä pois, sillä markkinat loppuvat kuudelta. Minä ja Samuel tulimme skytrainilla suoraan hotellille pakkaamaan tavaroita, koska lähdemme huomenna aikaisin aamulla kotiin. Tomi ja Olivia menivät vielä shoppailemaan MBK tavarataloon ja sen jälkeen hakemaan takeaway padthait Baan Phadthai ravintolasta. Ei voittanut tämän ravintolan padthai Thipsamain ruokaa, mutta onhan tämän ravintolan padthait luokiteltukin Bangkokin toiseksi parhaiksi Thipsamain jälkeen. Tomi ja Olivia palasivat ravintolalta hotellille bussilla numero 15, on se vaan kätevä. 

Nyt olisi käytävä hetkeksi nukkumaan ennen aikaista herätystä. Menen Tomin kanssa kahdestaan aamiaiselle ja annamme lasten nukkua vähän pitempään. Kotiin lähtö ei innosta meitä tälläkään kertaa ollenkaan, mutta ei tässä muukaan nyt auta. Onneksi tänne pääsee taas uudelleen. 

Bussiajelulla Bangkokissa

Ei taideta päästä tällä reissulla Maha Nakhoniin. 

Viime yö meni hoidellessa sairasta Samuelia, vatsatauti vaivaa edelleen joten käväisimme aamulla lääkärillä kyselemässä apua tilanteeseen. Lääkäri epäili ruokamyrkytystä ja sanoi sen parantuvan itsestään ajallaan. Lääkkeeksi hän määräsi jotain nestehukkaa torjuvaa ripulijuomaa. Toivotaan, että Samuel paranee maanantaiksi kun meidän pitäisi lähteä kotiin. Tänään ei ainakaan vielä näytä olevan paranemisen merkkejä, vaan kaikki mitä menee sisään, tulee lähes välittömästi uloskin. 

Bussipysäkki, bussi numero 15 mainittu. 

Sieltähän se bussi saapuukin. 

Sairaalareissun jälkeen menimme hotellille ja päätimme lähteä Tomin kanssa Tescoon ostoksille, lapset jäivät lepäämään hotellille tarkkojen ohjeistuksien kanssa. Päätimme kokeilla matkantekoa bussilla, sillä emme ole koskaan käyttäneet Bangkokissa paikallisbussia. Olemme nähneet joka päivä kun linjan 15 linja-autoja kulkee hotellin edestä, eikä ne näytä edes kovinkaan täysiltä. Olin katsonut bussin reitin netistä ja se kulkee kätevästi tästä Narai hotellin edestä Silom roadia pitkin MBK tavaratalon ohi National Stadiumille ja siitä kultakukkulan ohi tekemään pienen lenkin ja paluu takaisin samaa reittiä ainakin Saphan Taksinin skytrain asemalle saakka. Hyppäsimme siis bussin kyytiin hotellin edestä ja maksoimme rahastajalle kyydistä 7 thb per henkilö. Matkanteko oli melko hidasta ruuhkien vuoksi, mutta onneksi bussissa ei ollut ruuhkaa ja sieltä oli helppo löytää istumapaikat. Koneellista ilmastoinia ei bussissa ole, mutta avonainen sivuikkuna ajoi saman asian ja on oikeastaan miellyttävämpikin kun ei tarvitse palella. Tomi painoi bussin pysäytysnappia vähän ennen Tesco Lotusta, joka sijaitsee heti National Stadium skytrain aseman jälkeen. Bussi ei kuitenkaan pysähtynyt heti, vaan pysäkille, joka sijaitsi ehkä noin 200m Tescon ohi. Mukava matka, aiomme varmasti käyttää jatkossakin bussia, jos tulemme uudelleen tänne Narai hotelliin. Ostosten jälkeen palasimme hotellille skytrainilla, sillä ajattelimme sen olevan vähän nopeampi vaihtoehto, vaikka skytrainia käytettäessä meille tuli vähän kävelymatkaa sekä Tescon, että hotellin päässä.

Rauhallista kyytiä. 

Ilmastointi toimii. 

Hotellille saapumisen jälkeen kävin Tomin ja Samuelin kanssa hakemassa meille takeaway ruuat hotellihuoneeseen läheisestä ravintolasta. Samuel kykeni juuri ja juuri kävelemään tämän muutaman sadan metrin matkan ja kiireellä tultiin taas hotellille vessahädän vuoksi. Matkakertomus on siis jäissä vielä tänäänkin, kun etukäteen suunnitellut tutustumiskohteet eivät toteutuneet. Minä ajattelen tämän asian niin positiivisesti, että onneksi emme ehtineet käydä kaikkia näitä etukäteen suunnittelemiani paikkoja läpi tälläkään reissulla, sillä sehän on taas hyvä syy palata tänne kun on vielä paljon tutustumiskohteita jäljellä. 

Sukellus valoon

Reissublogi pitää taukoa tämän päivän, koska minäkin olen viettänyt koko päivän hotellilla Samuelin sairastaessa vatsatautia. Tomi ja Olivia olivat shoppailemassa ja vahakabinetissa Siamin alueella ja minun päiväni kului hotellihuoneessa pikaista kaupassakäyntiä ja uimista lukuun ottamatta. Sain joululahjaksi Mikko Paasista ja viime kesäisestä Tham Luangin pelastusoperaatista kertovan Sukellus valoon kirjan, ja otin sen mukaan luettavaksi tälle reissulle. Jos Samuel ei olisi sairastunut, olisin aivan varmasti kuljettanut kirjan lukemattomana kotiin, mutta sainkin luettua sen kokonaan tämän yhden päivän aikana. Seurasin tätä suurta pelastusoperaatiota hetki hetkeltä netistä operaation ollessa ajankohtainen. Etsin tietoa ulkolaisilta nettisivustoilta ja facebookista. Huomasin jo aikaisessa vaiheessa, että siellä on myös mukana suomalainen Mikko Paasi, vaikka häntä ei vielä edes noteerattu suomalaisissa tiedotusvälineissä. Kirja kuvasi operaation samanlaisena kuin mitä olin itse sen ajatellut olleen tiedotusvälineitä seuratessani. Kirjasta huomasi, että se oli vähän hätäisesti tehty ja siellä oli jonkin verran toistoa tapahtumista, mutta itse kirjan anti oli erinomainen ja sitä väritti kuvaus siitä, miten vaikeistakin asioista voi selvitä ja "sukeltaa valoon". Kirjan lukemista ei voinut lopettaa kesken, suosittelen. 

Unicorn Cafe Bangkok

Aamupäivä kului altaalla oleskelun merkeissä. 

Molemmat lapset olivat vähän sairaan oloisia viime yönä. Olivialla nuha ja kurkkukipu vaivasi ja Samuelilla on mahavaivoja. Lähdimme kuitenkin koko porukalla aamiaiselle ja sen jälkeen uimaan. Olimme altaalla melko pitkään, arviolta 2-3 tuntia. Altaalla olon jälkeen Samuelin vointi tuntui edelleen huonolta ja hän nukahti välittömästi päiväunille. Odottelimme Samuelin heräämistä, mutta hänen vointinsa ei ollut herättyään sen parempi, joten lähdin Olivian kanssa käymään kahdestaan Unicorn kahvilassa. Kävelimme kahvilalle, joka sijaitsee Chong Nonsi skytrain aseman läheisyydessä. Teimme pienen ylimääräisen lenkin etsiessämme kahvilaa, poistulo sujui suorempaa reittiä. Kahvilan löydettyämme ihmettelimme ensin kun se oli niin pieni. Otin kahvilasta kuvan ulkoapäin ja huomasin kauempana viitan, jossa luki ZONE B. Tämä ensimmäinen kahvila oli siis ZONE A ja isompi ZONE B sijaitsee kulman takana. 

Unicorn Cafe Zone A

Unicorn Cafe Zone B

 Mennessämme kahvilaan siellä oli ennestään muutamia asiakkaita, mutta ei mitään ruuhkaa. Menimme ainoaan vapaaseen pöytään ja tutkimme hetken ruokalistaa. Tilaukset tehtiin ja maksettiin etukäteen tiskillä. Valitsimme Olivian toiveesta ruuaksi katkarapu kevätkääryleitä, ranskalaisia perunoita ja suklaisen vohveliannoksen. Nämä annokset eivät olleet niitä kahvilan hienoimpia ja värikkäimpiä annoksia, mutta tilasimme sellaisia ruokia joista Olivia tykkää. Hintatasoltaan ravintola oli tällaiseksi teemaravintolaksi edullinen, mutta tietenkin jos vertaa paikallisiin ruokiin niin hinta oli kalliimman puoleinen. Meidän edellä mainittu tilauksemme sekä vesipullo ja matchalatte maksoivat yhteensä noin 600thb. 

Ruokalistalla oli tarjolla vaikka mitä herkkuja. 

Ravintola oli kivasti koristeltu pehmoleluin, joita oli ravintolan pöydillä, katossa ja vähän joka paikassa. Osa pehmoleluista oli jo vähän kuluneen näköisiä ja samoin hienot päällystetyt sohvat ja nojatuolit. Me emme ole mitään innokkaita yksisarvisfaneja eikä Olivia ole koskaan ollutkaan, vaikka tykkää kovasti pehmoleluista. Suurelle unicorn fanille tämä on varmasti hieno kokemus. Katseltavaa ja tutkittavaa riittää. 

Kahvilan katto oli koristeltu pehmoleluin. 

Joulukuusikin löytyi kahvilasta. 

Meidän piti ottaa lähtiessämme Olivialle hotellilta pitkähihainen paita mukaan, sillä jokaisessa ilmastoidussa tilassa täällä Bangkokissa on älyttömän kylmä, mutta unohdimme paidan hotellille. Onneksi tilanteeseen oli ratkaisu, sillä ravintola vuokraa 100thb:n hintaan yksisarvishaalareita käytettäväksi. Oliviahan ihastui tietenkin haalariin niin paljon, että sellainen piti ostaa myös kotiinkin vietäväksi. Unicorn kahvilassa oli maksuton nopea netti, joten saimme monta viestiä Samuelilta kahvilakäyntimme aikana ja kyselyt kauanko meillä vielä kestää. Olimme kahvilassa ehkä tunnin verran ja juuri kun olimme lähdössä kahvilaan alkoi tulla enemmän porukkaa, eli poistuimme hyvään aikaan. 

Olivia vuokrapuvussaan. 

Ruuat, joita tilasimme olivat hyviä, annokset isoja ja maukkaita ja palvelu supernopeaa. Isot annokset ovat hyviä siitä, että ne voi jakaa pöytäseurueen kanssa. Näin mekin teimme Olivian kanssa ja saimme herkuista mahat täyteen. Suklaiset vohvelit maistuivat voimakkaasti suklaalle ja ne oli tuoreita, sillä vohvelit paistettiin tiskin takana. 

Vitriinissäkin oli jotain pientä syötävää tarjolla. 

Suklainen vohveliannos, suklaadippi puuttuu tästä kuvasta. 

Meidän tilauksemme. 

 

Hienot lamputkin löytyi katosta. 

Joulukuusessa oli yksisarvisia koristeena. 

Kahvilakäyntimme jälkeen kävelimme vielä Mc Donaldsille hakemaan Tomille ja Samuelille hotellille vietäväksi ruoka-annokset. Matkan varrella kävellessämme Unicorn kahvilalta Chong Nonsin skytrain asemalle ohitimme Holiday Inn Express hotellin. Katselen aina matkoillamme hyvillä paikoilla sijaitsevia hotelleja ja tässä on yksi sellainen, jos tykkää yöpyä Holiday Inn ketjun hotelleissa. Hotellin vieressä on skytrain asema, jolla pääsee kätevästi liikkumaan. Me kävelimme Olivian kanssa ripeästi mäkkäristä hotellille. Samuel ei kuitenkaan pystynyt oikein syömään ruokia ja oli kipeän oloinen koko illan. Häntä harmitti kovasti kun loma menee pilalle, mutta lohduttelin että joskus vaan aina sattuu sairastumaan lomallakin eikä sille voi mitään. Samuelin kurja olo tietysti harmitti itseänikin, mutta muuten tällainen rennompi "vapaapäivä" on ihan tervetullut lomallakin. Ei tämä ollut mitenkään pilalle mennyt päivä, minusta on mukavaa olla täällä. Seurailemme nyt Samuelin vointia, että pitääkö huomenna lähteä käymään lääkärissä vai alkaisiko vointi kohenemaan itsestään. Samuel on nukkunut tänään monta kertaa päiväunia illan aikana, saa nähdä jatkuisiko nämä viimeisimmät päiväunet aamuun asti. Toivotaan niin... 

Unicorn kahvilalle pääsee kätevästi kun kävelee Chong Nonsin skytrain asemalta Holiday Inn hotellin ohi ja kääntyy oikealle.

Chong Nonsin skytrain aseman takaa näkyy Maha Nakhonin pikselitorni.