Koh Rok

Varasimme toissa päivänä hotellimme matkamyyjältä retken Koh Rokille. Retken hinta oli 1300thb per aikuinen ja lapsista veloitettiin (7v ja 12v) 600thb per lapsi. Olin aika varma, että Oliviasta olisi otettu täysi hinta, koska hän ei 165cm pituutensa kanssa näytä ikäiseltään, mutta onneksi kävi tuuri ja ikä ratkaisi tällä kertaa. Matkan hintaan sisältyi kuljetukset hotellilta satamaan, pikavenekyyti Koh Rokille, ruokailu ja juomat matkan aikana. Emme tienneet etukäteen minkä firman retki on kyseessä, mutta matkan aikana selvisi nimi joka oli Pattesia. Pikaisen googlettamisen jälkeen löysin äsken hyvää palautetta firmasta eikä meilläkään ollut mitään valittamista. Kaikki toimi kuten oli luvattu.

Meille ilmoitettiin, että auto tulisi hakemaan meitä hotellilta kello 8.30. Menin tavoilleni uskollisena respaan jo hyvissä ajoin eli 10 minuttia ennen ilmoitettua lähtöä. Paikalla olikin melkoinen härdelli kun monet muutkin olivat lähdössä retkille. Meidän auto oli jo tuolloin paikalla ja muut odottelivat meitä autossa. Vaari oli vielä syömässä ja Tomi ja Olivia huoneessa. Haimme heidät pikaisesti paikalle ja pääsimme lähtemään meitä hakemaan tulleella autolla Saladanin lähellä olevalle rannalla, josta nousimme pikaveneeseen. Ihmettelin miksi meitä oli niin vähän lähdössä reissuun, mutta syy selvisi jonkun matkan kuluttua. Vene haki retkeläisiä kolmelta muultakin rannalta kyytiin. 

Kuvassa oikealla meidän retkivene

Laitoimme veneessä Samuelille pelastusliivit. En tiedä miten pienille lapsille liivejä olisi ollut, mutta meidän 19 kiloiselle pojalle löytyi sopiva koko. 

Tässä yksi rannoista, joista haimme lisää retkeilijöitä kyytiin.

Palvelu pelasi, henkilökunta oli avuliasta ja ystävällistä.

Keskellä venettä oli kylmäsäiliö, jossa oli jäiden seassa juomia. 

 Emme tienneet etukäteen retken ohjelmaa, mutta sekin selvisi meille matkan aikana. Kun kaikki retkeilijät olivat kyydissä, alkoi varsinainen matkanteko Koh Rokille. Matkaan kului noin 45 minuuttia. Sää oli hyvä, eikä merellä ollut juurikaan aaltoja, joten kulku oli tasaista. Vene ajoi ensin Koh Rokin päärannalle ja jätti sinne halukkaat viettämään rantaelämää. Snorklaajat, kuten me, jäimme veneeseen ja menimme kahdelle eri snorklauspaikalle. Molemmissa oli aikaa snorklata puoli tuntia. Vaari jäi rannalle, mutta me lähdimme Tomin ja lasten kanssa snorklaamaan. Veneestä mereen siirtyminen vaatii pientä ketteryyttä tai oikeastaan merestä veneeseen nousu saattaa olla hankalaa, jos on jotain liikkumiseen liittyviä haasteita, sillä mereen johtavat tikkaat olivat todella lyhyet. Onneksi henkilökunta auttoi tarvittaessa snorklaajia ja me autoimme lapsia siirtymisissä. Kahden venesnorklauksen jälkeen siirryimme rannalle, jonne vene jätti ensin retkeläisiä. Rannalla saimme ruuan, joka oli riisiä, kasviksia ja kahdenlaista kanaa. Jälkkäriksi oli hedelmiä. Ruoka oli hyvää, Oliviakin söi tapansa mukaan valtavan lautasellisen ruokaa.

Saapuminen Koh Rokille

Ruoka oli hyvää

Paikkahan oli aivan paratiisi.

Täällä voisi yöpyä teltoissa

Rannan hiekka oli aivan puuteria

Aurinko paistoi ja vesi oli 30 asteista.

 Syötyämme kiertelimme rannalla ja tutkimme paikkoja sekä uimme ja snorklasimme rannan tuntumassa. Rannallakin oli hienoja koralleja ja kaloja. Saarella asuu isoja monitoriliskoja ja lähdin etsimään niitä, että olisin ottanut niistä valokuvia. Eihän niitä liskoja silloin näe kun haluaisi, vaikka vaari olikin nähnyt niitä jo kaksin kappalein. Toinen liskoista oli ollut pari metriä pitkä. Myöhemmin kun menin käymään suihkussa, näin liskon mutta silloin minulla ei ollut enää kameraa mukana, joten kuvat jäi ottamatta. Meidän piti olla veneellä kello 1.20pm ja luulimme, että lähdemme silloin takaisin Koh Lantalle. Ihmiset olivat vaihtaneet uimavaatteitakin jo pois ja peseytyneet. Kyytimme loppui lyhyeen kun muutaman minuutin matkan kuluttua vene pysähtyi ja meille sanottiin, että kyseessä oli viimeinen snorklauspaikka ja meillä olisi aikaan 40 minuuttia. Minä olin tietysti valmis veteen, mutta Tomi ja vaari jäivät lasten kanssa odottelemaan veneeseen snorklauksen ajaksi. Minusta oli ihana päästä yksin snorklaamaan kun ei tarvinnut huolehtia lapsista, vaan sai keskittyä vedenalaisen maailman ihailuun aivan rauhassa. Tämä snorklauspaikka sijaitsi kahden saaren välissä ja siinä oli melkoinen virtaus. Jouduin tekemään töitä, että pääsin takaisin veneelle.

Ennen kotimatkalle lähtöä henkilökunta tarjoili vielä hedelmiä ja juomia. Tomi laski, että meitä olisi ollut noin nelisenkymmentä mukana tässä veneessä eli melkoinen joukko. Suurin osa retkeläisistä oli aasialaisia, ehkä Kiinasta, Japanista ja Thaimaasta. Oli meitä muutama eurooppalainenkin, mutta suomalaisia ei lisäksemme veneestä löytynyt. Kotimatka Koh Lantalle kesti vähän pitempään kuin menomatka, sillä merellä oli vähän tuulta ja vene joutui ajoittain hiljentelemään vauhtia. Tällä kertaa minua ei kuitenkaan pelottanut venematka kuten viime kesänä Rayongissa. Silloin lähes vannoin, etten enää lähde pikaveneen kyytiin Thaimaassa. Vannomatta paras, nyt oli hyvä reissu. Rantaan saavuttuamme meidät kyydittiin samalla uuden karhealla lava-autolla takaisin hotellille kuin millä meidät haettiin retkelle. Oli kiva palata hotellille tyytyväisenä, saimme retkeltä juuri sitä mitä lähdimme hakemaan. Myös ilmat suosivat meitä ja se osaltaan myös vaikutti retken onnistumiseen.

Ei uskoisi, että nämäkin korallit sijaitsevat syvällä meren pohjassa.

Viimeinen snorkaluspaikka.

Sitten vielä lopuksi päivän pääantiin eli mitä siellä meren alla näimme. Minulla on halpa Nikonin vesitiivis kamera, jolla voi kuvata vedessä. Vaikka kameran pitäisi olla tiivis, linssin väliin meni silti kosteutta ja kuvista tuli sameita. Nämä kuvat eivät anna mitenkään oikeutta sille, miten upeita kaloja ja koralleja näimme veden alla, mutta kyllä näistä jotain selvää saa. Olin suunnitellut jo kuukausia sitten, että haluan lähteä tällä lomalla Koh Rokille snorklaamaan. Peruin välillä mielessäni suunnitelmat, koska luin miten pitkä venematka saarelle on. Onneksi lähdimme retkelle, sillä tämä oli taas sellainen kokemus jota muistelen pitkään. Snoklausinnostukseni alkoi parikymmentä vuotta sitten lomamatkalla Egyptissä, Thaimaassa en ole aiemmin päässyt näin hienoon paikkaan snorklaamaan. Aivan kuin olisi uinut jättimäisessä akvaariossa. Upea kokemus ja hieno päätös meidän Koh Lantan vierailulle. Tässä vielä lopuksi kuvia kaloista ja koralleista.

Nyt tarkenee eli aurinkoinen päivä Koh Lantalla

Tänään oli taas päivä, jolle emme suunnitelleet mitään etukäteismenoja. Aamiaisella ei ollut onneksi mitään ruuhkia, vaikka hotellissa vaikuttaisi olevan vähän enemmän asiakkaita kuin lomamme alussa. Jouluviikonlopuksi tulleet vieraat ovat tosin poistuneet jo hotellista ja luulen, että ensi viikonloppuna taas väkeä riittää uuden vuoden vuoksi. Kirjoittelin jo aiemmin, että hotellimme Lanta resortin aamiainen ei ole mikään kummoinen, mutta ei siinä ole mitään suurempaa valittamistakaan. Munakaspisteellä oli tänään töissä kaksi vauhdikasta kokkia, joten homma sujui sukkelasti eikä munakkaita tarvinnut juuri odotella. Tarjolla on aina kolmea eri hedelmää pilkottuna ja joka aamu hedelmäsalaattia. Juustot tosiaan puuttuvat kokonaan, mutta esim. jogurtti on herkullista. Mehuja on useampaa laatua ja niissäkin on vaihtelua. Tänään tarjolla oli ensimmäistä kertaa lemongrass vettä, joka olikin yllättävän hyvää. 

munakaspisteen kokit hommissa

papaya kuuluu jokapäiväiseen aamiaiseeni Thaimaassa

Mehutarjonta

osa aamiaisestani

 Aamupalan jälkeen kävimme kyselemässä respasta, miten joulujuhlasta saamamme ilmainen hiertonta käytetään ja mihin hierontapisteeseen lahjakortti käy. Respan virkailija ei ymmärtänyt yhtään mikä kortti minulla on ja sanoi, ettei sitä voi käyttää kun se liittyi jouluun. No kortin takana oli selkeät ohjeet englanniksi, mutta aikamoisen säätämisen jälkeen hän ohjasi minut henkilölle, joka tiesi jotain asiasta. Hän soitti hierontapisteeseen, neuvoi meidät sinne ja sanoi että voimme itse käydä varaamassa ajan. Lähdimmekin melko pian aamiaisen jälkeen rannalle, jossa hierontakin sijaitsi. Mummon ja vaarin hotellirakennuksen seinällä on kylttejä, joissa lukee että vierailla on mahdollisuus saada kuljetus respaan ja rannalle. Pyysimmekin sitten hotellin henkilökuntaa kuskaamaan meidät hotellin autolla rannalle. Olivia ja Tomi menivät suoraan hierontaan ja minä, Samuel, mummo ja vaari menimme uimaan ihanan lämpöiseen meriveteen. Vaari joutui lähtemään rannalta jalkakrampin vuoksi vähän aiemmin pois, mutta me muut uimme pari tuntia meressä. Snorklasimme, heittelimme palloja ja nautimme vain olostamme. Olimme siis kaksi tuntia yhtä mittaa vedessä...

Tällä autolla hotellivieraita mm. kuskataan hotellin rantaan jos ei viitsi kävellä

Rannan hierontapaikka

Teimme leirimme rantaan.

 Saatuamme tarpeeksemme meressä uimisesta, siiryimme Tomin ja lasten kanssa uima-altaalle. Sielläkin tuli vietettyä pari tuntia. Olimme koko tuon ajan uimassa, lukuunottamatta jätski ja pizzataukoa. Tänään oli aurinkoinen ja helteinen päivä, lämpötila oli yli 30 astetta. En lisäillyt yhtään itselleni aurinkorasvaa uinnin aikana, joten selkä paloi. Nyt olen rasvaillut sitä aloeveralla ja huominen snorklausretki meneekin sitten paita päällä uimiseksi. Samuel on taas muuttunut "thaimaalaiseksi pojaksi", kuten hän itseään kutsuu rusketuksen vuoksi. Samuelin uintiharjoitukset sujuvat hyvin. Tänään hän ui pitkiä pätkiä isossakin altaassa ilman kellukkeita.

Ei ole tungosta altaillakaan

Uintireissujen jälkeen lepäilimme taas hetken altaassa ennen lähtöä Saladaniin. Saladanissa kävimme kyselemässä kyytien hintaa Krabin lentoasemalle ylihuomiseksi ja lopulta varasimmekin kyydin 2200thb:n hintaan. Kävimme syömässä aiemmin hyväksi todetussa Coco ravintolassa. Kävimme myös tekemässä pieniä shoppailuja ja ruokakaupassa. Matkat kuljimme tuktukin sijaan lavataksilla, sillä emme olisi mahtuneet yhteen tuktukiin. Matkat maksoivat 200thb suunta täältä Long beachilta.

Pina colada Cocon tapaan

Ravintolasta on kivat näkymät merelle

Pad thai, ihan ok.

Käväisimme myös kävelykadulla

Ruokakojuissa myytiin kaikenlaista herkkua, mutta ei enää jaksanut syödä mitään

Olivia ihastui viime jouluna Kiinassa näihin kierreperunoihin, nyt ne jäi kyllä maistamatta

Hotellille palattuamme minä kasasin Samuelin ostaman lego ninjago auton ja menin uimaan "omaan" altaaseen. Pakkailin myös tavaroita, sillä lähdemme huomenna aikaisin snorklausretkelle Koh Rokille. Sääennusteen mukaan huominenkin ilma on hyvä ja aurinkoinen, joten toivotaan että näemme hienoja koralleja ja kaloja pinnan alla.