lauantai 16. heinäkuuta 2022

Kesälomareissu Billundiin

Lentokoneen aamupalatarjontaa

Islannin toukokuisen matkan jälkeen tuhlasimme korona-aikana kertyneitä Finnair plus -pisteitä Tanskan Billundin lentomatkaan. Varasimme lennot jälleen businessluokkaan, koska pisteveloitus oli ainoastaan 25000 pistettä per henkilö. Tällä pistemäärällä ja noin 30 euron matkustajamaksulla saimme lentojen lisäksi matkatavarat ruumaan, priority turvatarkastuksen lentoasemilla, loungekäynnit, lennonaikaisen tarjoilun ja tilavat eturivin paikat. Menomatkalla businessluokka oli ainoastaan eturivi, jossa meidän perheemme matkusti ja paluumatkalla myös rivi kaksi oli businessluokkaa. Majoituimme lentoa edeltävän yön Holiday Inn Vantaa airport hotellissa, koska lentomme lähti aikaisin aamulla. Emme maksaneet hotellissa aamupalaa, koska tiesimme saavamme ruuat loungessa ja koneessa. Mielestäni matkustusluokan korotus on kannattavaa myös näillä lyhyillä lennoilla, etenkin jos tilillä on ylimääräisiä Finnair plus -pisteitä. 

Hotel Zleep, näkymät huoneemme ikkunasta.

Matkalla oli mukana minun ja lasten lisäksi äitini. Majoituimme Billundissa pienessä neljän hengen huoneessa Zleep hotellissa, joka sijaitsee aivan lentoaseman vieressä. Billundissa on paljon majoitusvaihtoehtoja, mutta hinnat ovat korkeita. Hyviä puolia hotellissa oli sijainti lentoaseman vieressä, kohtuullinen hinta etenkin jos varaa huoneen erittäin hyvissä ajoin, melko uusi ja siisti ulkoasu ja hotellin ulkopuolella sijaitseva maksuttoman citybussin pysäkki. Oikeastaan ainut huono puoli oli ilmastoinnin puute ja jos ikkunan aukaisi saadakseen ilmaa, läheiseltä lentokentältä tuli korvia huumaava lentokoneiden melu. Aamupala oli omasta mielestäni keskitasoinen ja riittävä, mutta lapset kaipasivat nakkeja ja munakasta ja jotain muuta lämmintä ruokaa, jota ei ollut tarjolla ollenkaan. 


Lego -housen pihalla on kiva kiipeilypaikka.

Saavuimme Billundiin aamulla emmekä saaneet aikaista sisäänkirjautumista hotellihuoneeseen edes rahalla, sillä hotellin huoneet olivat varattuja. Jätimme matkatavarat hotellin matkatavarahuoneeseen ja ajattelimme, että menisimme maksuttomalla citybussilla noin kolmen kilometrin päähän Billundin keskustaan. Monella muullakin oli samat suunnitelmat ja emme mahtuneet bussin kyytiin, vaan meidät jätettiin tylysti pysäkille odottelemaan seuraavaa bussia, joka tulisi tunnin kuluttua. Päätimme kävellä pari sataa metriä lentoaseman bussiasemalle, jossa olikin lähdössä tavallinen bussi keskustaan. Kuski myös ilmoitti, että matka ei maksa mitään, joten sehän sopi meille mainiosti. Kävimme keskustassa parissa kaupassa ja kävelimme läheiseen Lalandia viihdekeskukseen. Keskuksessa olisi vaikka mitä tekemistä vesipuistosta luisteluun, mutta Samuelille riitti kalliokiipeily ja trampoliinilla pomppiminen valjailla. Olimme tosi väsyneitä aikaisesta heräämisestä johtuen ja jos olisi halunnut ottaa kaiken irti Lalandiasta, olisi siihen pitänyt varata kunnolla aikaa ja taakse hyvin nukuttu yö. Lalandiassa oli myös mukavia ruokapaikkoja ja kävimme syömässä Outpost grill nimisessä ravintolassa hyvät ruuat. Takaisin hotellille menimme maksuttomalla citybussilla. Illalla kävimme vielä hotellin pihalla, jossa Samuel heitteli pituutta frisbeellä ja ostimme iltapalaa hotellin kahvilasta. 

Lalandia

Hiekkateos Lalandiassa

Lalandian sisätiloja


Hyvin nukutun yön ja aamupalan jälkeen olimme valmiita lähtemään Legolandiin. Olemme käyneet aiemmin Malesian Legolandissa ja tiesimme vähän mitä odottaa päivältä. Kävelimme tällä kertaa lentoasemalle ja menimme sieltä citybussiin, jotta mahtuisimme varmasti kyytiin. Olin vähän huolissani säätilasta, sillä ennusteet näyttivät sadekuuroja. Niitä tuli päivän aikana kaksi. Toinen noin 20 minuutin mittainen kuuro tuli heti aamupäivällä ja toinen vähän pitempi juuri ennen laitteiden sulkemisaikaa. Sade ei siis onneksi häirinnyt juurikaan meidän menoamme, vaan nautimme kovasti päivästämme. Olemme aivan hulluina juuri tällaisiin teemapuistoihin. Lapset viihtyivät toistensa seurassa ja oli ihana nähdä miten 12 ja 17-vuotiailla oli enemmän yhteisiä mielenkiinnonkohteita ja seuraa toisistaan kuin ikinä kotona. Viihdyimme koko päivän puiston aukiolosta laitteiden kiinni menemiseen puistossa ja olisimme olleet siellä pidempäänkin. Lapset kävivät yhdessä kaikki hurjat laitteet, minulle riitti rauhallisempi vauhti. 


Cocacola freestyler -automaatti

Legolandin liput ostin etukäteen netistä. Etsin kevään aikana useamman kerran Legolandin lippujen alennuskoodeja internetistä huonolla menestyksellä ja kun kävin pääsiäisenä Kööpenhaminassa, minulla oli myös tarkoitus etsiä jotain alennuskoodeja, mutta unohdin. Juuri ennen lähtöä päädyin jälleen etsimään netistä alennuskoodia ennen lippujen varausta ja löysinkin tanskankieliseltä sivulta koodin, jolla sai tilattua kaksi lippua yhden hinnalla Legolandin tanskankieliseltä sivulta. Jos vaihtoi kielen englanniksi, tilaus ei onnistunut. Lippujen tilauksen jälkeen ostin vielä lapsille Cocacola Freestylerit. Hintaan kuului muki, jonka sai heti puiston sisäänkäynnin jälkeen ja mukia sai täyttää koko päivän ajan puiston useissa automaateissa maksutta 15 minuutin välein. Automaatissa on saatavilla yli 100 erimakuista juomaa, Samuel maisteli eri makuisia Cocacola -juomia ja Olivia joi erilaisia teejuomia. En ottanut tällekään matkalle mukaan kameraa, vaan tyydyin kuvaamaan kännykällä. Tässä alla joitain kuvia Legolandista, kuvat eivät kyllä anna oikeutta paikan monipuolisuudelle ja viihtyisyydelle. 

Lego dublo -alue





Puistossa oli vesipyssyjä, joilla voi kastella laitteissa olevia ja sehän oli kivaa. 

Lohikäärmejuna, joka lähti linnan sisältä. Tämä testattiin myös Malesian Legolandissa. 

"Tukkijoki", jossa vaunu nostettiin hissillä mäen päälle. 

Rauhalliset veneajelut olivat minun mieleeni.



Ninjago -alueella oli Malesiastakin tuttu lasersotajuna. 

Mummon hodari

ja minun Legoland jätski

Rauhallisella veneajelulla pääsi myös Thaimaan tunnelmiin. 

Vähemmän pelottava kummitustalo. 


Päivä ohi Legolandissa, olipa upea päivä. 

Samuel osti Legolandista tuktukin Thaimaan reissun toivossa ja rakensi ajoneuvon hotellihuoneessa. 

Lähtöpäivänä meillä oli hyvin aikaa ennen illan lentoa. Lapset halusivat ensimmäisenä päivänä näkemäänsä Legohouseen, joten suuntasimme sinne heti aamupalan jälkeen. Kävelimme tälläkin kertaa lentoasemalle citybussin pysäkille, että mahdumme varmasti kyytiin. Matkalla keskustaan ostin bussissa istuessani netin kautta Legohousen liput, sillä talolla liput olisivat olleet paljon kalliimmat. Nettiostoksen jälkeen sähköpostiin tuli QR-koodi, jota automaattiin näyttämällä tulostui Legohousen rannekkeet. Nämä rannekkeet ovat tärkeät koko käynnin ajan ja vielä kuukauden sen jälkeenkin, sillä kaikki Legohousessa tehdyt rakennelmat ja interaktiiviset teokset tallennettiin rannekkeelle ja niitä voi katsella kotona kuukauden ajan käynnin jälkeen. Legohouse jaksoi myös innostaa molempia lapsia, ja he tekivät innokkaasti kaikkia talon tehtäviä ja rakennelmia. Välillä piti vähän patistellakin, että menisimme jo seuraavien tehtävien pariin, sillä meillä oli vain reilu neljä tuntia aikaa ennen lentoasemalle lähtöä. 

Legohousen selfiepaikka

Tutustuimme aluksi Olivian toiveesta Legojen historiaan. Tässä vitriinissä oli minun syntymäni ja lapsuuteni ajan legoja. 

Teimme myös slow motion elokuvan. Onneksi Olivia tiesi miten se tapahtuu. Elokuvaan lisättiin lopuksi alku- ja lopputekstit ja se tallennettiin rannekkeelle kotona katseltavaksi kuten kaikki muutkin rakennelmat eri pisteillä. 

Tämä oli myös hauska, rakensimme legoista hahmot ja sen jälkeen rakennelma syötettiin koneeseen ja hahmot heräsivät henkiin.

Tässä rakennettiin kaloja legoista ja ne muunnettiin digitaaliseen muotoon ja laskettiin näytölle uimaan muiden kalojen kanssa. 

Olivian pikselityö

Legohousessa oli myös mahdollisuus rakennella vapaasti legoaltaissa. 

Tässä rakennetaan autoja, joilla ajettiin kilpaa muiden kanssa erilaisilla radoilla. 

Poislähtö Legohousesta meinasi aiheuttaa meille sydämentykytyksiä, sillä olimme lähdössä lentoasemalle citybussilla, jonka piti olla aikataulun mukaan 14.08 Legohousella. Bussia ei vaan näkynyt missään ja päätin, että voimme odottaa kello 14.30 asti ja jos bussia ei näy, lähdemme normaalille bussipysäkille. Juuri kun lähdimme kävelemään pääkadun varteen etsimään bussipysäkkiä, citybussi saapui. Huokaisimme helpotuksesta ja matkasimme hotellille hakemaan mummon, joka ei ollut mukana Legohousessa sekä matkalaukut hotellin säilytyksestä. Kävelimme lyhyen matkaa lentoasemalle ja menimme laukkujen jättämisen jälkeen lentokentän loungeen syömään hyvät ruuat. Myös lentokoneessa oli maukkaat ruuat. Olivia söi minun etukäteen tilaamani seafood -salaatin ja minä söin Olivian salaatin kanoja lukuun ottamatta. Kotimatka sujui mukavasti ja pääsimme vaarin kyydissä kentältä kotiin. Olipa upea reissu. 

Ruuat paluumatkalla.

 



torstai 9. kesäkuuta 2022

Ihana Islanti

 


Toukokuussa 2022 kävimme pitkällä viikonloppumatkalla Islannissa. Koska meille oli korona-aikana kertynyt Finnairin luottokortin ansiosta paljon Finnair plus -pisteitä, matkustimme taas lentomatkat businessluokassa. Matkaseurana meillä oli oman perheen lisäksi vanhempani. Matka alkoi tuttuun tapaan Finnairin Schengen loungessa, jossa aika sujui jälleen herkutellen ja lentokoneliikennettä katsellen. Loungessa on myös mukavia neurosonic-tuoleja, joissa otimme hierontoja. Lentomatkat sujuivat nopeasti ja palvelu ja tarjoilut olivat jälleen kerran erinomaisia. Finnairilla oli toista päivää käytössä uudet businessluokan kevyemmät ja tyylikkäät astiat. Saimme matkalla esittelyn astioista ja olihan ne hienot ja mukavaa vaihtelua entisille asioille. 




Samuelin hedelmälautanen koneessa 


Islantiin laskeutumisen jälkeen nostimme pikaisesti lentoaseman automaatista paikallista valuuttaa ja matkustimme lentoasemalta Reykjavikin keskustaan booking.comin kautta etukäteen varaamallamme tila-autolla. Hotelliksi olimme valinneet hotel Fronin Reykjavikin keskustassa ja näin jälkikäteen voin suositella todella lämpimästi hotellia. Sijainti oli erinomainen, huoneet isot ja niissä oli myös keittiövarustelu ja aamiainenkin oli monipuolinen ja hyvä. Ensimmäisenä iltana kiertelimme Reykjavikin keskustassa ja ihmettelimme hienoa kirkkoa, peltisiä taloja ja hienoa sateenkaaritietä. Syömässä kävimme läheisessä pizzapaikassa, jossa söin pinaatti-suolapähkinäpizzaa ja hyvää oli. 






Reykjavikin peltitaloja




Toisena päivänä kävelimme noin parin sadan metrin päähän bussipysäkille, josta pikkubussi haki meidät linja-autoasemalle. Siellä vaihdoimme isompaan Destination blue lagoonin bussiin, jolla matkustimme matkamme kohokohtaan eli Blue Lagooniin. Olen haaveillut niin pitkään kuin muistan Blue Lagooniin pääsystä ja nyt se haave toteutui. Olin varannut kuljetuksen ja sisäänpääsyn Blue Lagooniin hyvissä ajoissa ennen matkaa Blue Lagoonin nettisivulta. Blue Lagoonin sisäänpääsyn yhteydessä neuvottiin laittamaan pitkät hiukset kiinni ja käyttämään reilusti hoitoainetta jo ennen altaaseen menoa. Tämä oli hyvä neuvo, vaikka hoitoaineen laittaminen etukäteen hiuksiin ei juurikaaan auttanut mitään, sillä hiukset olivat hirveässä sumpussa päivän jälkeen ja hotellilla käytin koko hoitoainepullon selvittääkseni takut. 

Olimme allasalueella vajaa neljä tuntia ja itse olisin voinut olla siellä vaikka toiset neljä tuntia. Sisäänpääsyn hintaan sisältyi vapaavalintainen juoma allasbaarissa. Lapset joivat siniset slush -juomat ja minä siideriä. Käytimme myös ravintolan palveluja ja ostimme sieltä pieniä välipaloja, hinnat olivat Suomen kylpylöiden hintatasoa. Allasalueella sijaitsevasta mutanaamiobaarista sai maksutta silica-kasvonaamion, muista olisi pitänyt maksaa erikseen. Maksut hoituivat kätevästi rannekkeella, joka skannattiin pois lähtiessä automaatilla ja samalla hoidettiin maksut. Allasalueella oli myös saunoja, mutta itse en käynyt niissä. Minulle riittin noin 38 asteinen vesi ja auringonpaahde lämmittelyyn. Poltinpa sitten jälleen kerran hartiani melko ikävästi auringossa, koska minulle ei tullut mieleenkään suojata vaaleaa talven jäljiltä olevaa ihoa. Blue Lagoon oli todellakin unelmieni täyttymys ja minusta se oli jokaisen euron arvoinen, vaikka mitään halpaa lystiä käynti ei ollutkaan. Blue Lagoonin jälkeen palasimme saman firman bussilla Reykjavikiin ja lähdimme lähes saman tien etsimään leipäkeittoravintolaa. Sellainen löytyikin ihan hotellin läheltä ja söimme hyvällä ruokahalulla täyttävät leipäkeitot Svarta kaffid ravintolassa. 
















Leipäkeitto, kasvisversio

Seuraavana päivänä meillä oli retkipäivä. Olin varannut tämänkin retken jo etukäteen Suomesta käsin. Retken nimi oli Golden circle with Kerid crater ja matkan kestoksi oli arvioitu kahdeksan tuntia. Varasin tämän kultaisen kierroksen retken Get your guide retkipalvelun kautta ja homma toimi jälleen kerran erinomaisesti. Kävelimme retkipysäkille reilun kilometrin matkan, josta iso bussi tuli hakemaan meitä ja monia muitakin retkelle lähtijöitä. Bussi oli viimeistä paikkaa myöten täynnä eli emme olleet ainoita retkelle lähtijöitä. Vaikka päivän aikana tuli istuttua melko paljon bussissa, niin se ei haitannut mitään, koska bussin ikkunasta oli mukava katsella maisemia ja kuunnella oppaan tarinoita Islannista. 

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Pingvellirin kansallispuisto, jossa Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaatat eroavat toisistaan. Paikka on myös kuuluisa siitä, että Pingvellirissä on kuvattu Game of Thrones TV-sarjaa. Tämän jälkeen menimme katsomaan Gullfoss -vesiputousta. Vesiputous oli todella vaikuttava. Vesiputouksen valokuvaaminen osoittautui mahdottomaksi, koska vesi kasteli kameran linssiä. Muutaman kännykäkuvan sain onneksi otettua, vaikka nämä kuvat eivät vastaa ollenkaan sitä kauneutta, jota luonnossa oikeasti oli. Vesiputousten jälkeen menimme katsomaan geyshiriä ja näimmekin monta eri kokoista vesipurkausta. Geyshir -alueella meillä oli myös lounastauko, jonka aikana ehdimme syödä pikaisesti paninit. Geyshirin jälkeen menimme viimeiseen nähtävyyspaikkaan, joka oli Kerid kraateri. Opas kertoi, että kraaterijärvi on kuin ikkuna maapallon sisälle. Retki oli kokonaisuudessaan todella onnistunut ja voin suositella tätäkin retkeä. 

Pingvellir





Gullfoss

Geyshir




Kerid kraateri

Viimeisen retkipäivän jälkeen menimme syömään Hard Rock cafeen ja tuttuun tapaan teimme ravintolan kaupassa pienet ostokset. Islannissa ostoksia tehdessä on muuten hyvä säilyttää kuitit, sillä ostoksista saa verot takaisin kun esittää kuitin lentoasemalla pois lähtiessä. Veron osuus palautuu luottokortille noin viikon kuluttua. Kotimatkalle lähdimme aikaisin sunnuntai aamuna. Emme ehtineet hotellin aamiaiselle, mutta se ei haitannut meitä, sillä menimme syömään lentoaseman loungeen aamiaisen. Keflavikin lounge oli erittäin hyvä ja ruokatarjoilu monipuolinen. Myös kotimatka Finnairin businessluokassa sujui mukavasti, vaikka kone oli tälläkin kertaa viimeistä paikkaa myöten täynnä. Tämäkin matka oli erittäin onnistunut, sain matkalta sen mitä lähdin hakemaan ja mikä tärkeintä, pääsin vihdoin Blue Lagooniin uimaan.