Sentosa

Olivialta lainattu kuva aamiaiselta

Matkaväsymysten vielä vähän painaessa heräsimme tänään aamulla yhdeksän aikoihin aamiaiselle. Olivia tosin oli unohtanut kännykkäänsä herätyksen päälle, joten hän yritti herätellä meitä jo seitsemän aikoihin, mutta saimme onneksi jatkettua unia. Hotellin aamiainen oli erittäin hyvä, keskivertoa paljon parempi. Myös palvelu oli hyvää, pöytään ohjaamisen jälkeen pöydälle tuotiin varattu kyltti, joten kenenkään ei tarvinnut jäädä varailemaan pöytää vaan saimme kaikki mennä hakemaan ruokia yhtä aikaa. 

 Aamiaisen jälkeen lähdimme saman tien kohti Sentosan saarta. Olen haavaillut Sentosalla käynnistä varmasti yhtä kauan kuin Singaporeen tulosta eli muutaman vuoden. Tutkin kotona tarkasti Sentosan käyntikohteet ja niiden palautteet, ja tein sen pohjalta suunnitelman siitä missä vierailemme tänään. Päiväreissu Sentosalle alkoi suunnitellusti taksilla Vivocity ostoskeskukselle. Taksimatka maksoi noin 8 dollaria eli taksien hinnat täällä Singaporessa on yleistä hintatasoa edullisempia. Kävelimme Vivocityn läpi Sentosalle vievälle liukuhihnalle. Saarelle päin kulkevat liukuhihnat oli lähes koko matkalta pois päältä, joten jouduimme kävelemään matkan.

 Sentosalle päästyämme ohitimme sujuvasti 3D museon, vaikka lapset olisivat halunneet mennä sinne. Kävimme sellaisessa Pattayalla viime kesänä ja jos ei ole ennen 3D museossa käynyt kuvailemassa niin onhan se käymisen arvoinen paikka, mutta emme halunneet nyt kuluttaa siihen aikaa ja rahaa.

 Päivä oli tolkuttoman kuuma. Tiesin etukäteen Singaporen ilmaston olevan kuuma ja kostea, joten asia ei tullut yllätyksenä, mutta lapset kyllä vähän tuskailivat kuumuuden kanssa. Onneksi täällä Singaporessa ja Sentosalla on monessa paikassa erilaisia vesisuihkuja, joissa lapset voivat viilennellä itseään. Heti saarelle päästyämme Samuel kasteli itsensä läpimäräksi suihkulähteissä.

 Kävimme kuvailemassa Universal studion ulkopuolella olevaa maapalloa. Kerroin jo etukäteen lapsille, että emme mene sisälle huvipuistoon koska olemme menossa huomenna Legolandiin. Onneksi lapset eivät edes pyydelleet sisälle, vaan he tyytyivät minun laatimaani ohjelmaan.

Melkoinen karkkikauppa, Samuel osti täältä itselleen vähän herkkuja. Hintataso oli kalliimpi kuin Suomessa.

 Universalin maapallon kuvauksen jälkeen lähdimme kävelemään kohti hiekkarantoja. Matkalla näimme Merlion patsaan ja kaikkea muuta kivaa ihmeteltävää.

 Merlionin jälkeen suuntasimme määrätietoisesti kohti lasten vesileikkipaikkaa. Matkalla Samuel halusi pysähtyä kuntoilemaan. Taisi olla ainoa kuntoilija siinä helteessä.

Aktiivipoika vauhdissa

 Vesileikkipaikka löytyi helposti ja lapset menivät uimaan ja leikkimään ennätysvauhdissa. Paikka oli kiva, koska Samuelin jalat ylettyivät joka paikassa pohjaan ja liukumäet oli juuri sopivan kokoisia hänelle. Vesileikkipaikalle ei ollut pääsymaksua. Sentosalla on myös iso vesipuisto, mutta tämä oli aivan riittävä meidän lapsille, sillä täältäkin pois lähteminen oli vaikeaa.

 Vesileikkipaikan jälkeen menimme hiekkarannalle. Rannalla oli muutamia uimareita, mutta kuten etukäteen tiesin niin ei tuota rantaa oikein uimarannaksi voi kutsua. Hiekka on valkoista, hienoa ja pehmeää, mutta roskia oli paljon vaikka rantaa haravoitiin jatkuvasti. Idyllin rikkoo myös se, että merelle katsoessa siellä näkyy vain tankkilaivoja. Rannalta kävelimme riippusiltaa pitkin Palawanin saarelle.

Samuel kävi polskuttelemassa meressä.

Saarella oli näköalatorni, josta oli kivat maisemat.

Palawanin saarella käynnin jälkeen lapset tuskailivat taas kuumuuden kanssa, joten menimme yhden suihkulähdepysähdyksen taktiikalla takaisin vesileikkipaikalle ja sieltä syömään. Olivia tilasi itselleen kanavartaita, joiden mukana tuli erinomista Satay-kastiketta. Samuel sai haaveilemaansa spaghetti bolognesea. Me tyydyimme Tomin kanssa tässä vaiheessa jäätelöihin ja kahviin. 

 Syötyämme matkasimme beach tramilla saaren toiseen päähän. Siellä sijaitsee Fort Siloson sky walk eli mieletön torni, jonka päältä menee silta Fort Siloson toisen maailman sodan aikaisille linnoituksille. Kiertelimme jonkin aikaa linnoituksilla, jotka oli hienosti kunnostettu museoalueeksi.

Sentosalla kulkee tällaisia autoja, joilla voi kulkea maksutta saarella. 

Järkyttävä lasilattia, alas on 181 metriä matkaa. 

Skywalk

Fort Siloson jälkeen matkasimme beach tramilla saaren keskivaiheille ja kävelimme lähes samaa reittiä pois Sentosalta kuin tullessa. Matkalla kävimme tosin Merilionin sisällä ostamassa juomia sekä ostamassa Hard Rock kaupasta Olivialle ja Tomille kalliit paidat sekä Tomille uudet rumpukapulat. 

Siloso bech

Liukuhihnat toimivat onneksi paluumatkalla Vivocitylle

 Vivocitylle saavuttuamme menimme heti syömään erääseen hampurilaispaikkaan. Olivialla oli niin kova nälkä, että hän söi kaksi lastenateriaa. Bongasimme samalla ostoskeskuksen leikkipaikan, jota olin jo etukäteen katsellut netissä. Olivian syödessä kävin Samuelin kanssa leikkipaikalla. Tekemistä riitti täälläkin, suihkulähdepaikkaan en tosin Samuelia enää päästänyt itseään kastelemaan. Illan hämärtyessä menimme taksilla takaisin hotellille. Meillä oli tarkoitus käväistä China townissa, mutta aika kulki liian nopeasti, emmekä viitsineet enää pysähtyä siellä koska kello lähenteli jo kahdeksaa.

 Samuel kyseli jo taksissa voisimmeko mennä vielä uimaan hotellilla. Olin kuumissani ja hikinen, joten tiesin uinnin tekevän hyvää. Uidessani lämpimässä vedessä ja miettiessäni tätä päivää tajusin taas miksi odotan kuukausi kaupalla näitä matkoja. Haaveilen juuri näistä hetkistä kun on ollut mukava päivä ja on nähnyt taas jotain uutta ja sen jälkeen pääsee uimaan lämpimään veteen. Ihan täydellistä...

Tomi nautti lämpimästä porealtaasta

Allasalue on harvinaisen viihtyisä kaupunkihotellin altaaksi. 

Finnairin loungen kautta Singaporeen

Totean taas tähän alkuun, että kauas on pitkä matka. Meidän kohdallamme matka alkoi eilen illalla kuuden jälkeen, kun lähdimme junalla Kouvolasta lentoasemalle. Junamatka sujui nopeasti neljän hengen perhehytissä, jonka olin jo hyvissä ajoissa varannut käyttöömme. Lentoasemalla normaalit kuviot eli matkatavarat ruumaan ja siitä eteenpäin. Veimme matkatavaramme bisnesluokan lähtöselvitykseen, koska Tomi ja Olivia lensivät bisneksessä. Kyselin josko minulle ja Samuelille olisi löytynyt myös paikkoja bisnekseen, mutta täyttä oli, kuten arvelinkin. Kyselin myös olisiko ollut mahdollista saada yksi tyhjä paikka käyttöömme, että Samuelin olisi ollut parempi nukkua pituudeltaan mutta myös turistiluokka oli täynnä. Onneksi olin varannut meille turistiluokan eturivin economy comfort paikat ja ne osoittautuivat jälleen hyviksi paikoiksi kuten olemme aiemminkin todenneet. 

Lentoasemalla menimme matkatavaroiden luovutuksen jälkeen Finnairin non-schengen loungeen. Olimme siellä muutamaa minuuttia vaille 9 illalla. Lounge oli lähes tyhjä, ja saimme valita minne istuudumme. Päädyimme mukaviin lepotuoleihin. Joulun aikoihin vierailimme Almost@Home loungessa, jonne pääsimme Priority Passilla maksutta. Almost@Home menee kiinni jo kello 20.00, joten sitä ei voi hyödyntää näiden keskiyöllä lähtevien lentojen yhteydessä. Aika vaikea sanoa kumpi näistä loungeista olisi parempi, ruokatarjoilu oli ainakin lähes samaa luokkaa. Ruokien puolesta ehkä pieni plussa Almost@Homelle, mutta juomissa Finnairin loungessa oli parempi valikoima. Tomi kävi myös saunassa Finnairin loungessa, jota ei ole Almost@Homessa. Meillä oli reilu pari tuntia aikaa istuskella ja levätä lentoa varten. Samuel söi ison annoksen ruokaa ja kävi nukkumaan loungen sohvalle. Meillä muilla aika meni nopeasti ihmetellessä ja rentoutuessa. Lähtöporttimme sijaitsi aivan loungen vieressä ja Samuelkin virkosi sen verran, että jaksoi juosta koneeseen simahtaen siellä saman tien uudelleen. 

Hanasiideri oli hyvää.

Salaattipöytä

Lämpiminä ruokina oli lihakeittoa ja lohikiusausta. Leipävalikoima oli hyvä. 

Loungessa oli rauhallista ja yhtä hiljaista kuin kirjastossa. 

 Lentokoneeseen päästyämme Samuel jatkoi uniaan eikä herännyt edes syömään myöhäistä illallista. Kuten etukäteen tiesin, koneessa ei ollut yhtään suomalaista henkilökuntaa matkustamon puolella. Palvelu oli eleetöntä ja kiireistä. Tämä oli oikeastaan ihan hyvä, sillä suurin osa matkustajista oli varmasti väsynyttä ja kaikki halusivat nopeasti ruokatarjoilun ohi ja nukkumaan. Myös matkanteko oli erilaista kuin mihin olen tottunut Bangkokin ja Kiinan lennoilla. Matkustamo oli aamuun asti täysin pimeänä ja henkilökunta kulki käytävillä taskulamppujen valossa. Mistään ei kuulunut puhetta eli suurin matkustajista taisi nukkua. Samuelkin ihme kyllä nukkui aamuun asti, minä nukuin pieniä pätkiä. Ruokatarjoilu oli perinteistä lentokoneruokaa, ei mikään makuelämys mutta kyllä sillä nälkä lähti. Takakeittiössä oli tarjoilla juomia, pientä suolaista välipalaa ja suklaata. Kävin kerran hakemassa sieltä välipalaa. Tomi ja Olivia nukkuivat sikeästi bisneksen puolella.

Samuelin aamiainen

 Samuel ei kestä ollenkaan lentokoneruuan hajua. Hän alkaa oksentaa hajusta ja tämä on ihan todellinen ongelma eikä mitään esitystä. Yöllä hän onneksi nukkui koko ruokatarjoilun ajan, mutta aamulla Samuel joutui pitämään tunnin yhtäjaksoisesti nenästä kiinni. Muutaman kerran yritettiin kokeilla sormien päästämistä irti, mutta se aiheutti valtavan yökkäilyrefleksin. Vasta kun kaikki tarjottimet oli kerätty pois ja hajut hälvenneet, Samuel pystyi hengittämään nenän kautta. Samuel pelkää jo etukäteen lentoja ja syynä on juuri nämä hajut!

Onnistuu se syöminen näinkin.

Minun aamiaispyttipannu

 Lentomatka sujui jälleen kerran erinomaisesti ja pääsimme laskeutumaan Singaporeen tunnin etuajassa. Jämähdimme hitaaseen passintarkastusjonoon ja aikamme jonotettua otimme riskin ja vaihdoimme jonoa. Kerrankin vaihto kannatti, sillä uusi jono eteni vauhdikkaasti. Meidän matkalaukut olivat jo hihnalla, kun pääsimme luovutukseen. Matkalaukut saatuamme menimme taksijonoon, jossa siinäkin vierähti aikaa. Mahduimme juuri ja juuri kahden ison matkalaukun kanssa taksiin. Taksimatkalla tajusin, että emme ole Thaimaassa. Singapore näytti heti täysin erilaiselta. Ensivaikutelma oli rauhallinen, vihreä, futuristinen (kuten Olivia ajatteli), rikas, siisti kaupunki. Teiden varsilla olevat jättimäiset puut ovat todella kauniita. Taksimatka hotellille kesti vajaa puoli tuntia. Taksikuski oli ystävällinen ja kehui kovasti Samuelia kun on niin reipas ja iloinen poika. Tässä vielä muutama kuva lentokoneesta juuri ennen laskeutumista Singaporeen.

Sisäänkirjautuminen hotelliimme sujui nopeasti siitä huolimatta, että en saanut Dinersin luottokorttia toimimaan Master Cardin salasanalla. Onneksi huomasin ongelman juuri ennen pin-koodin lukittumista. Huoneessamme on kaksi leveää sänkyä, muuten tämä on tällainen ihan perushuone. Heti hotellille saavuttuamme meille annettiin jo aulassa vesipullot ja myös huoneessa oli useampia vesipulloja. Hetken kuluttua siivooja tuli huoneeseen kyselemään, tarvitsemmeko lisää vettä ja hän antoi samalla lapsille pakkaukset, jossa on lasten kokoiset hammasharjat ja kammat. Hyvää palvelua. 

Ammekin löytyy

Saatuamme tavarat huoneeseen lähdin uimaan lasten kanssa. Meillä kaikilla oli pelko, että uimavesi on viileää. Onneksi pelko osoittautui turhaksi ja vesi oli lämmintä eikä siellä tullut kylmä edes illan pimentyessä. Samuelkin löysi nopeasti unohtuneen uimataidon. Vielä olisi vähän treenattavaa uimataidon suhteen, mutta eiköhän se parane tässä loman aikana. 

Lastenaltaan vesi oli todella lämmintä

Ei tullut onneksi kylmä isossakaan altaassa

Uimisen jälkeen lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Väsyneenä ruokapaikan valinta piti tehdä nopeasti, mutta onneksi ruoka oli hyvää. Tomin mennessä maksamaan laskua koimme kuitenkin taas pienen vastoinkäymisen. Olin jättänyt rahapussiin omasta mielestäni vain Singaporen rahat, jotka kuitenkin osoittautui Malesian rahoiksi. Laskun maksu ei niillä onnistunut ja Tomi joutui kävelemään hotellille hakemaan oikeat rahat tallelokerosta. Olin nimittäin jättänyt sinne myös luottokortit. Minä ja lapset olimme pantteina ravintolassa, ettei lasku jää maksamatta. Onneksi kävelymatka hotellille ei ollut kovin pitkä ja pystyimme kaikki suhtautumaan kommellukseen huumorilla. Saimme lopulta laskun hoidettua ja kävelimme kaupan kautta hotellille. Kaupoissa on samoja herkkuja joita lapset ovat tottuneet syömään Thaimaassa, hinnat vaan ovat moninkertaiset. Vaikka minä en juurikaan juo limsoja, niin kävelin kaupassa suoraan limsahyllylle etsimään kermasoodaa. Sitä löytyikin montaa eri merkkiä. Olen tutustunut tähän herkkuun ensimmäisen kerran muistaakseni Hong Kongissa tai Malesiassa ja siitä lähtien aina katsellut, jos sitä löytyisi kaupoista. En nyt sitten illalla juonut winecooleria Thaimaan tapaan, vaan otin yömyssyksi cream sodaa. 

Cuppcake Plaza aivan hotellin vieressä. 

Kesälomamatkan 2017 suunnitelma

Ensi kesän lomareissun suunnitelmat on jo pitkällä ja matkamme suuntautuu Singaporeen, Malesiaan ja Thaimaahan. Toisaalta olisi kiva lentää suoraan Thaimaahan ja mennä lepäämään tuttuun ja hyväksi havaittuun Mae Phimiin, mutta päätimme kuitenkin että toteutamme nyt useamman vuoden haaveemme ja menemme pikaiselle visiitille Singaporeen. Lisäksi päätimme, että yhdistämme matkaan myös käynnin Malesian Legolandissa sillä myös Legoland on ollut jo vuosia haaveissa. Siitä se suunnittelu sitten lähti ja lennot on nyt varattu kuten myös hotellit ja Villa Mae Phimistä. Matkasuunnitelmamme näyttää nyt tältä:

Lauantai 3.6. Lento Singaporeen (varattu)

Sunnuntai 4.6.- Tiistai 6.6. Hotelli Holiday Inn Orchad City Centre Singapore 2 yötä Two double beds premier room (varattu)

Tiistai 6.6.- Torstai 8.6. Hotelli Legoland Malaysia 2 yötä Kingdom themed room (varattu)

Torstai 8.6.- Perjantai 9.6. Hotelli Marina Bay Sands Singapore 1 yö Deluxe room (varattu)

Perjantai 9.6. Lento Singapore-Pattaya (varattu)

Päivitys 27.2. Air Asialta tuli tekstiviesti, jossa ilmoitettiin että Singapore-Pattaya lentoreitti lopetetaan kokonaan ja lentomme on PERUTTU! Korvaushakemus laitettu rahojen takaisin saamiseksi.

Päivitys 2.4. Huomasin tiliotteesta, että Air Asia oli palauttanut rahat jo maaliskuun lopulla tililleni, joten pisteet Air Asialle. Aion jatkossakin varata lentoja Air Asialta.

Perjantai 9.6. Lento Singapore-Bangkok, Suvarnabhumi Thai Airwaysin jumbolla (varattu).

Päivitys 10.5. Thai Airwaysilta tuli sähköpostia, että istumapaikkamme on muutettu lentokoneessa, sillä konetyyppi on muuttunut. Emme siis lennä jumbolla, vaan Thain Boeing 777-300 koneella, joka ei sekään ole mikään ihan pikku kone. Hyvää palvelua, että lähettivät sähköpostia konetyypin muuttumisesta. Esim. Finnair ei ole ainakaan meitä tällaisista muutoksista infonnut mitenkään etukäteen, vaikka konetyyppi on muuttunut ja ennakkoon varatut ja maksetut istumapaikat ovat muuttuneet.

Perjantai 9.6.- Perjantai 23.6. Villa Anniina Mae Phim 14 yötä (varattu)

Perjantai 23.6.- Maanantai 26.6. 3 yötä.  Hard Rock Hotel Pattaya Roxstars Family Suite (varattu)

Maanantai 26.6.-29.6. Mercure Siam Bangkok 3 yötä sviitti (varattu)

Torstai 29.6. Lento Bangkok-Helsinki (varattu)

Valokuvat on Air Asian konetta lukuun ottamatta kopioitu netistä hotellien, wikipedian, Finnairin ja Villa Anniinan kotisivuilta.