Jouluaatto Bangkokissa

Narain allasalue tänään aamupäivällä.

Toinen aamumme täällä Bangkokissa alkoi taas erinomaisella aamiaisella, jonka jälkeen lähdimme Samuelin kanssa uimaan. Altaalla oli muutamia muitakin vieraita, mutta ei mitää ruuhkaa. Ilma oli mukavan aurinkoinen ja meillä oli muutenkin hyvä joulumieli. Uimme reilusti yli tunnin, jonka jälkeen Samuel halusi vielä kuntosalille kuntoilemaan. En tiedä miten pitkään hän olisi viihtynyt juoksumatolla ja stepperissä, mutta meidän piti lähteä että pääsisimme päivän ohjelman pariin. Alunperin meidän piti mennä tänään joulukirkkoon, mutta päätimme jättää sen väliin koska Olivian riparipassi jäi kotiin. Suunnittelimme sitten lähtevämme China Towniin, mutta tämäkin suunnitelma oli vaihdettava, sillä aikataulu kävi liian tiukaksi koska meidän piti olla takaisin hotellilla kello 18.00 joulujuhlan vuoksi. Päätimme sitten lähteä tänään Silom Complexin kautta käväisemään On Nutin Tesco Lotuksessa. Kävelimme Silom Complexiin, jossa emme ole aiemmin käyneet. Halusin sinne oikeastaan vain Daiso kaupan vuoksi. Daisohan on myös tällainen 60thb:n kauppa ja minulla oli muutama ostos, joita piti tehdä siellä. Tomi istui rahanvaihtojonossa iäsyyden, joten minulla oli lasten kanssa aikaa kierrellä Daison kapeilla käytävillä. Euron vaihtokurssi on tällä hetkellä surkea, eurolla saa alle 37thb, mutta pakko oli vaihtaa kun bahtit alkoi olla lopussa. Rahanvaihdon jälkeen kävimme vielä Swensensissä lounaalla. Nämä jätskilounaat täällä Thaimaassa on ihan luksusta, sallittakoon sellaiset lomalla.

Lounas Swensensissä.

Lounaan jälkeen menimme skytrain asemalle ja ostimme meille kaikille rabbit cardit skytrainiin eli kortit, joihin ladataan rahaa ja niillä voi matkustaa skytrainilla ilman, että tarvitsee joka kerta ostaa lippuja. Kortilla on kätevä liikkua ja ihmettelimme miksi emme ole hankkineet niitä jo aiemmin. Menimme skytrainilla On Nutiin Tesco Lotukseen tekemään vähän elintarvikeostoksia kotiin vietäväksi. Ostimme myös uuden wokkipannun, kun edellinen on reilut 20 vuotta vanha ja pinnoitteet alkaa jo vähän irtoilemaan. Ehdimme kiertelemään kaupassa vähän reilun tunnin, kunnes oli pakko lähteä kiireen vilkkaa hotellille valmistautumaan jouluillalliselle. 

Täällä ei lunta sada, mutta joulutunnelman voi silti löytää. 

Tämä pukki jammasi Samuelin kanssa.

Skytrainin kätevä kyyti, etenkin nyt kun hommasimme rabbit cardit. 

Maha Nakhonin pihalla oli tällainen monumentti.

Hotellin jouluillallinen alkoi kello 18.00, mutta menimme paikalle hieman myöhässä. Ruokailu oli järjestetty upeasti. Joka puolella ravintolaa oli pisteitä, joissa valmistettiin tilauksesta oman maun mukaan maustettua ruokaa. Oli mahdollista teettää keittoja, wokkeja, paistattaa erilaisia mereneläviä tai lihoja, leikkauttaa haluamansa palan kalkkunaa, valmistuttaa erilaisia jälkiruokia yms. Tarjolla oli myös paljon erilaisia juomia (alkoholittomia), jotka kuuluivat buffetin hintaan. Henkilökunta oli ystävällistä ja sitä oli paljon. Nämä juhlaillalliset täällä Thaimaassa ovat oikeita taidonnäytteitä siitä, miten homma hoidetaan kun se tehdään hyvin ja riittävillä resursseilla. Huonoja puoliakin tällä illallisella oli eli tuli syötyä ihan hirveästi, mutta sehän on usein jouluaterian haittapuoli. Hyviä puolia oli se, että vaikka tykkään suomalaisesta jouluruuasta, niin ei siitä voi edes puhua saman päivän tämän ruuan kanssa. Kaikki oli hyvää. Ja pakko mainita tähän vielä, että meidän neljän hengen perheen jouluateria tuli maksamaan yhteensä noin 50 euroa, eli hinnalla ei oltu tätä kokemusta pilattu.

Illallisella oli tarjolla monenlaisia rapuja, tässä paistetaan jokirapuja. Samuel söi 5-6 lautasellista rapuja!

Friteerattuja katkarapuja. 

Erilaisia lihoja. 

Olivia tykkäsi näistä poroista, maistuivat mutakakulle. 

Jouluhalkoa emme jaksaneet maistaa. 

Etualalla oleva kurpitsakeitto oli hyvää, nuudelikeittoa emme tilanneet. 

Lohifileitä. 

Lämmin christmas pudding oli herkullista. 

Susheja

Höysteitä jäätelön päälle tai jäähilejälkkäriin, oli muuten hyvää. 

Jotain ihme jäähilejälkiruokaa, joka tehtiin annoksittain erikoisella koneella.

Juhlaillaisen lisäksi hotellilla juhlittiin joulua joulupukin vierailulla ja kuuntelemalla lasten esittämiä joululauluja. Saimme myös pieniä joulumuistamisia. Joulupukki jakoi pieniä silkkipussukoita joissa oli kastanjoita, siivoojat olivat jättäneet huoneeseen piparipussin ja lapsikuorolaiset antoivat meille pussin, jossa oli kyniä ja kortteja. Suomalainen joulupukki oli myös lähettänyt meidän lapsille pienet lahjat kotoa. Samuel sai toffeita, kirjan ja pienen legopaketin, jonka hän kokosi jo ruokapöydässä ja Olivia sai pelin ja Geisha-rasian. Viihdyimme lähes kolme tuntia illallisravintolassa ja jouluaatto tuntui juuri sellaiselta jouluaatolta kuin miten me haluamme sen kokea. 

Oikein hyvää joulua!

Monta kertaa on tullut kuunneltua Thaimaassa lasten esittämiä joululauluja, aina yhtä ihanaa. 

Narain aula ja komea joulukuusi. 

Shoppailua, Kultakukkula ja Thipsamai

Joulukuusi hotellin aulassa

Heräsimme levänneinä ensimmäiseen kokonaiseen lomapäivään ja lähdimme heti aamiaiselle. Muistin, että täällä Naraissa on hyvä aamiainen ja vanhat merkit pitivät paikkansa. Aamiaisella ei ollut ruuhkaa, joten meidän ei tarvinnut jonottaa edes munakaspisteelle. Aamupalan jälkeen lähdin lasten kanssa uimaan Tomin jäädessä lepäämään huoneeseen. Olivia ei tosin uinut ollenkaan, vaan halusi toimia valokuvaajana kuten hän tänään toimi muutenkin, eli kuvat on suurimmaksi osaksi Olivian kuvaamia tai minun kännykkäkameran kuvia. Altaan vesi ei ollut yhtä lämmintä kuin esim. kesäisin on ollut Mae Phimissä, mutta ei se kylmääkään ollut ja tarkenin olla vedessä puolisen tuntia seuraamassa Samuelin touhuja, Tässä vähän tyylinäytteitä uimahypyistä.

Samuel kävelee veden päällä?

ja hyppyjä

Altaan takana näkyy Maha Nakhon, Thaimaan korkein rakennus.

Allas on aika pieni, mutta riittävän kokoinen kaupunkilomalle. 

Uimisen jälkeen lähdimme rentoon tahtiin suorittamaan päivän lomaohjelmaa. Menimme ensin MBK:lle hotellin maksuttomalla kuljetuksella. Kuljetus olikin meille privaattikyyti pienellä autolla. MBK:lla teimme pieniä ostoksia kuten Olivialle urheiluvaatteita ja Acrovan 60thb:n kaupasta jotain löytöjä. Kävimme myös MBK:ssa pikalounaalla Burger Kingissä. MBK:n jälkeen kävelimme Siamin isojen ostoskeskusten läpi Pratunamiin. Siellä kiertelimme ensin Pratunam Marketissa ja sen jälkeen vielä Platinum Mallissa. Sieltä ostimme Olivialle pari juhlamekkoa pilkkahintaan tulevia juhlia varten. 

MBK:n edestä otettu kuva ja taustalla suosikkihotellini Mercure Siam. 

Kauppakeskuksissa oli kimallusta. 

Joulu on esillä monessa paikassa, vaikka sitä ei täällä juuri juhlita. 

Katusoittaja

Tonttuilua keskellä tietä. 

Samuel osti kengät

Pratunamissa hyppäsimme Saen Saep kanavaa pitkin kulkevaan veneeseen ja matkustimme sillä Kultakukkulalle eli Wat Saketille. Matka maksoi kokonaiset 11thb ja Samuel pääsi ilmaiseksi. Olen aiemminkin kirjoitellut, että nämä klongiveneet ovat erinomainen tapa liikkua nopeasti täällä Bangkokissa. Olemme käyneet joskus vuosia sitten aiemminkin Kultakukkulan päällä ja viime kesänä kävimme sen juurella mutta emme päässeet ylös. koska paikka oli jo mennyt kiinni. Kultakukkulalle on 50thb:n pääsymaksu, joka koskee vain turisteja. Lapset pääsevät ilmaiseksi, tai ainakaan Samuelista ei mennyt maksua. Kukkulalle kiivetessä on paljon kauniita patsaita ja nähtävää ja kukkulan päältä on hienot näkymät Bangkokin ylle. Luin illalla, että Bangkokissa on ollut jo neljättä päivää paha saastepilvi päällä. Minä en ollut sitä huomannut ja altaallakin näyttäytyi tänään aurinko, mutta kuvia katsellessa saattaa huomata, että tänään oli melko sumuista. 

Kultakukkula Saen Saep kanavalta kuvattuna.

Kukkulalle on pieni kiipeäminen. 

Kyllä se kirkas taivas näkyy tuolta pilven takaa. 

Kultakukkulalla vierailun jälkeen kävelimme Olivian ykköskohteeseen täällä Bangkokissa, joka on Thipsamai ravintola. Luin juuri facebookista, että ravintola on avannut juuri toisen ravintolan uuteen Icon Siam kauppakeskukseen joen toiselle puolelle. Hyvä niin, sillä tänäänkin ravintolaan oli aivan järkyttävän pitkät jonot. Me menimme jonoon 15 minuuttia ennen ravintolan avaamista kello 16.45 ja jonotimme sisään tunnin. Lapset olivat läkähtyneitä kuumuudesta, vaikka istuskelivat välillä jonossa maassa. Oliviaa ei jonottaminen juurikaan haitannut, sillä hänen teki niin kovasti mieli Thipsamain pad thaita. Samuelkin oli koko päivän superreipas ja jaksoi kävellä hiki päässä meidän perässämme ilman mitään kiukutteluja kaupoilla, vaikka kärsiikin selvästi ilmaston vaihtumisesta ja aikaerosta. Ravintolassa Olivia söi ensin yhden pad thain, mutta jäi nälkäiseksi. Tilasimme hänelle myös toisen annoksen ja yhden vielä hotellille, jonka hän söi heti huoneeseen saavuttuamme. Kyllä nämä Thipsamain pad thait ovat parhaita, joita olen koskaan syönyt. Valitettavasti hyvin monet muutkin tietävät jo sen ja ravintolaan tuli myös TUI-matkatoimiston ryhmiä jotka lisäävät entisestään jonotusaikaa. Syötyämme ja Olivian ostettua itselleen Thipsamain T-paidan pysäytimme ravintolan edestä taksin, jolla palasimme hotellille. Kuski käytti mittaria ja muutaman kilometrin matka ruuhkaisessa Bangkokissa maksoi alle 80thb. Annoimme tietysti kuskille tippiä, kun hän suostui käyttämään mittaria taksissa. Joskus tällaisten taksien löytyminen on hankalaa, mutta tänään onnisti. Tähän vielä lopuksi taas kehut mukavasta lomapäivästä. Meillä oli kivaa!

Katumaisemaan Thipsamain kulmilta. 

Tehokasta työntekoa Thipsamain edustalla. 

Jonot ravintolaan on järkyttävän pitkiä. 

Joululomaksi Bangkokiin

Bangkokissa ollaan jälleen ja tunne on tälläkin kertaa kuin kotiin palaisi. Kaupunki on vienyt sydämemme ja täällä lomailu tuntuu hyvälle. Tällä kertaa olemme reissussa vain yhdeksän yötä ja koko sen ajan Bangkokissa, missä majoitumme vanhassa tutussa Narai hotellissa täällä Silom Roadilla. Tänään meillä oli matkustuspäivä ja siitä johtuen olemme väsyneitä. Onneksi tämä kuvio on tuttu ja tiedämme, että huomenna pahimpien väsymysten poistuttua alkaa taas täysipainoinen lomailu. Tämän päivän tapahtumista ei saa juurikaan päiväkirjamerkintöjä aikaiseksi, enkä ehtinyt missään vaiheessa kaivaa edes kameraa esille, mutta yritän nyt raapustaa tulopäivän tunnelmia.

Matkamme alkoi eilen kun ajoimme kotoa Kouvolasta omalla autolla lentoasemalle. Jätimme automme lentoaseman P3 parkkihalliin, josta olin varannut etukäteen kahdeksalle vuorokaudelle auton parkkipaikan. Me olemme reissussa 10 vuorokautta, mutta varausta ei voinut tehdä etukäteen niin pitkälle ajalle, joten kysyin Finavialta voinko varata vain 8 vuorokautta ja maksaa ylimääräiset vuorokaudet poislähtiessä. Onneksi tämä järjestely sopi, ja kaikki toimi taas kuin rasvattu. Parkkihallin portti tunnisti auton rekisterinumerosta, eikä mitään koodeja tarvinnut. Parkkipaikkakin löytyi kätevästi hissien ja terminaaliin vievän oven vierestä. 

Terminaalissa luovutimme ruumatavarat ja menimme turvatarkastusten jälkeen suoraan Almost@Home loungeen. Loungessa oli rauhallista ja sieltä löytyi hyvin istumapaikat. Ruokatarjoilu oli vaatimatonta kuten aiemminkin, mutta rauhallisuus ja ystävällinen palvelu korvasivat näitä puutteita. Lähdimme pois loungesta kun se meni kiinni 23.30. Meidän boardingin piti alkaa kello 00.00 ja ihme kyllä pääsimme ajoissa koneeseen, vaikka lentoasemalla oli jonkinlainen kaaos jäisen kelin ja myöhästyneiden lentojen vuoksi. Tomi vähän enteili, ettei lentomme lähtisi ajoissa vaikka pääsimme ajoissa istumaan koneeseen. Niinhän siinä kävi, että odottelimme Lontoon lennolta tulevia matkustajia ja lähtömme viivästyi pulisen tuntia aikataulusta,joka olisi ollut 00:40. 

Lapset nukahtivat lähes heti kun pääsivät koneeseen, eivätkä heränneet edes syömään. Minäkin torkuin lähes koko matkan puoliunessa ja kaikki suunnitelmat elokuvien katselun suhteen menivät mönkään. Jääköön ne elokuvat sitten paluumatkan päivälennolle. 

Erinomainen kasvisruoka Finnairin lennolla

Olen jo jonkin aikaa harkinnut Finnairin vaihtoa johonkin toiseen yhtiöön palvelun heikentymisen vuoksi. Ensimmäisen kerran harkitsin asiaa kun istumapaikkojen varaus tuli maksulliseksi, sitten juomatarjoiluja laitettiin maksulliseksi ja viimeisin niitti oli kun esim. Bangkokin lennoilla ei saa enää edes ruokajuomana viinilasillista maksutta. Itse en juuri alkoholia kaipaa enkä käytä sitä kotona. Lentokoneessa yksi suurimmista kohokohdistani on kuitenkin ollut se, että saan nauttia ruuan kanssa lasillisen punaviiniä ja tämän asian tärkeyden tietää myös lapsemme. Olin muutama vuosi sitten viemässä Samuelia päiväkotiin, kun poliisi pysäytti minut ja puhallutti. Samuel tietysti kysyi, mitä varten puhalluskokeita tehdään. Selitin asian ja sanoin samalla, että itse en tietenkään aja autoa jos olen nauttinut alkoholia. Samuel sanoi järkyttyneenä, että "nyt sinä kyllä valehtelit, olethan sinä juonut punaviinaa lentokoneessa". että sellaista tarinaa... Samuelilla on myös lentokoneessa yksi kohokohta ja se on oman pienen limsatölkillisen juominen. Viime kesänähän ystävällinen lentoemäntä toi limsatölkin oikein jäätelön kanssa, jonka hän haki bisneksestä. Tästä tuleekin sitten tämän päivän erilainen kokemus ja valitusteksti. 

Samuel nukkui ensimmäisen ruokatarjoilun ajan, joten ruoka ja tämä tärkeä limsatölkki jäi saamatta. Ennen toista ruokatarjoilua keskustelin Finnairin wifin kautta ystäväni kanssa ja kehuin miten ystävällinen lentoemäntä on palvellut meitä matkan aikana. No hetken kuluttua tuli sitten juomakärryt ja Samuel tilasi innokkaana itselleen Fantaa. Erityisen tyly miespuolinen stuertti sanoi, ettei toisessa tarjoilussa ole tarjolla limsoja, ainoastaan mehua ja vettä. Samuel pettyi eikä oikein tiennyt mitä sanoisi. Yritin kysellä ottaisiko hän mehua ja selvittelimme asiaa. Stuertti seisoi kyllästyneen oloisena käytävällä ja mulkoili meitä, kun lapsi ei osannut päättää mitä joisi pettymyksen vallattua mielen. Kysyin stuertilta, voisinko itse hakea takakeittiöstä limsan jos heillä ei ollut sitä kärryissä. Se ei onnistunut, vaan vastaus oli, että tässä on mitä on tarjolla. Samuel sai lopulta pyydettyä vettä ja stuertti ojensi sen ilmekään värähtämättä ilman kohteliaisuuksia Samuelille. Minä pahoitin mieleni kohtelusta ja tavasta millä asia hoidettiin. Odotin aiemmin meitä palvellutta ystävällistä lentoemäntää ja kysyin että eikö tosiaan enää toisen aterian aikana saa yhtä limsatölkkiä, kun niitä on aiemminkin saanut. Kerroin myös miten kovasti Samuel on odottanut limsatölkin saamista. Lentoemäntä sanoi hetkeäkään miettimättä, että tietenkin saa limsaa ja hän voi hakea sen Samuelille. Kerroin stuertin tökeröstä käytöksestä ja hän pyyteli anteeksi kollegan käytöstä. Keskustelimme Tomin kanssa myöhemmin tilanteesta ja hän sanoi havainneensa töykeää käytöstä viereiselläkin käytävällä toiselta lentoemännältä. Kyse ei lopulta todellakaan ole viinilasillisesta tai limsatölkistä, vaan siten miten asiakaspalvelua hoidetaan. Nyt se näytti olevan täysin hukassa, tällä pelillä menetetään valitettavasti asiakkaita. 

Kiitos mukavalle lentoemännälle!

Tätä onnetonta tapahtumaa lukuun ottamatta lento sujui erinomaisesti, vaikka kone joutui kiertelemään Bangkokin yläpuolella ennen laskeutumista ruuhkan vuoksi ja odottamaan kiitoradalla, kun koneen parkkipaikka oli varattu. Maahantulotarkastukissa ei ollut juurikaan jonoa eikä matkalaukkujaan tarvinnut kauaa jonotella. Laukkujen saamisen jälkeen kävimme ostamassa puhelimeen paikallisen sim-kortin datapaketilla. Kortin vaihto puhelimeen sujui pikavauhtia. Suunnittelimme, että menisimme hotellille junalla, mutta vaihdoimmekin suunnitelmia matkalla kun taksitolpilla ei näkynyt jonoja. Taksijono etenee kätevästi, kun matkustajat ottavat automaatista lipun, joka näyttää missä ruudussa on seuraavana vuorossa oleva taksi. Me otimme ison taksin, sillä emme olisi mahtuneet laukkuinemme normaaliin taksiin. Kysyin kuskilta käyttääkö hän mittaria ja kuten arvasimme, niin eihän hän sitä suostunut käyttämään. Hinnaksi hän sanoi lentoasemalta hotelliimme 700thb sisältäen kaikki tietullit. Hinta vaikutti kohtuulliselta ja olemme maksaneet aiemminkin saman hinnan, joten hyväksyimme sen ilman neuvotteluja. Matka hotellille meni sukkelasti.

Hotellihuone oli juuri sellainen kuin olin ajatellutkin ja muutenkin hotelli vastaa aiempia kokemuksia. Hotelli on vanha, mutta siisti ja tästä pidetään hyvää huolta remontoimalla tiloja ja huoneita säännöllisesti. Purimme tavarat kaappeihin, kävimme syömässä ja pikaisesti kaupassa. Illalla Samuel kävi vielä kylvyssä ja nythän se onkin jo unten mailla. Laittelen myöhemmin enemmän kokemuksia tästä hotellista. Nyt on pakko käydä nukkumaan, että jaksaa huomenna lomailla. 

Hotelli Centre Point Silom Bangkok

Lähdemme jouluksi kaupunkilomalle Bangkokiin ja suunnittelin ensin, että menisimme Silomille Centre Point Silom hotelliin. Innoistuin sitten vähän keräämään kokemuksia ja kuvia tästä hotellista ja julkaisen ne nyt tänne, vaikka suunnitelmamme muuttuivat. Joulun lentojen hinta nousi niin korkeaksi, että ajattelimme vähän tasoittaa budjettia ja varasimme edullisemmasta Narai hotellista perhehuoneen. Olemme aiemminkin majoittuneet Naraissa, joten tiedämme ettei sekään ole huono valinta.

Hotellin valinta on aina vaikeaa. Olen tutkinut vuosien mittaan kymmeniä, jos en satoja tunteja netistä Bangkokin hotellitarjontaa, ja etsinyt sitä täydellistä hotellia meille. Olen löytänyt yhden lähes täydellisen hotellin perheellemme, joka on Mercure Siam ja josta olen aiemminkin kirjoitellut tänne blogiin. Olemme Bangkokissa yleensä neljä-viisi yötä kerrallaan ja Mercure Siam on juuri täydellinen tällaisille lyhyille vierailuille keskeisen sijaintinsa vuoksi. Jos olisimme pidempään Bangkokissa Mercure Siamin sviittikin saattaisi käydä meille pieneksi. Vaikka sviitissä on olohuoneen lisäksi erillinen makuuhuone, niin siinä on vain 38 neliötä eikä huoneistossa ole omaa parveketta. Hotellivaraussivustoja selaillessani mieleeni muistui toinen ”lähes täydellinen” hotelli Bangkokista, jossa majoituimme kesäkuussa 2015 eli Centre Point Silom. 

Tästä netistä ottamastani kuvasta näkyy hyvin hotellin sijainti skytrain aseman ja joen vieressä sekä alla oleva Robinson tavaratalo. 

Tässä hotellin plussat minun mielestäni:

-Isot huoneistot. Perhesviitti noin 90m2.

-Perhesviitissä jokaiselle oma hyvä sänky ja kaksi erillistä huonetta, jolloin kaikkien ei tarvitse käydä samaan aikaan nukkumaan.

-Kuivaava pyykinpesukone huoneessa, japanilainen WC-istuin ja amme.

-Oma keittiö ruokapöytineen. Emme kokkaile huoneessa, mutta isossa jääkaapissa on hyvä säilyttää juomia.

-Hyvä aamiainen, ravintolasta näkymät uima-altaalle.

-Iso allasalue, jossa sijaitsee myös sauna (Tomille tärkeä asia).

-Loungeyhteys sisältyy huoneen hintaan, jos varaa huoneen hotellin kotisivulta. Loungessa kiva käydä välipalalla uinnin jälkeen ennen kuin lähtee päivän rientoihin.

-Hotellin respassa oli automaatti, josta sai maksutta kahvia, teetä ja kaakaota.

-Hotelli sijaitsee ostoskeskuksen yläpuolella, ostoskeskuksessa myös useita ravintoloita (mm. Swensens ja mäkkäri) ja iso ruokakauppa. Ostoskeskukseen pääsee suoraan hotellin aulasta.

-Hotellin ymäristössä on paljon paikallisia ravintoloita.

-Hotelli sijaitsee Chao Praya joen ja Saphan taksinin skytrain aseman lähellä, joten myös lentoasemalta voi tulla hotellille skytrainilla. Jokea pitkin on kätevä liikkua esim. Chinatowniin.

Hotellin miinuksia viime kerralta:

-Loungessa ei ollut tarjolla alkoholijuomia eikä muita virvoitusjuomia kuin vettä. Edes koko hotellista ei saa ostettua alkoholia, mutta sekään ei ole meille ongelma.

-MBK:hon ei pääse kävellen, skytrainilla matka taittuu tosin nopeasti.

-Respan miespuoleiset työntekijät puhuivat niin oudolla aksentilla englantia, etten saanut heidän puheestaan mitään selvää.