Meillä on ennestään neljä kummilasta, joista nuorin on neljä ja vanhin jo 18-vuotias. Heidän kasvamistaan ja elämää ylipäätään on ihana seurata. Olemme todella otettuja siitä, että meidät on valittu kummin tehtäviin näin monta kertaa. Kiitokset vanhemmille luottamuksesta!
Nyt tämä kummilasten katras kasvoi pikkuisella tytöllä, kun posti toi valokuvat 7-vuotiaasta kiinalaisesta Qiange tytöstä. Meillä on ollut haaveissa jo pitkään, että saisimme kiinalaisen kummilapsen, jonka elämää voisimme seurata ja auttaa omalta osaltamme. Kyselimme noin vuosi sitten ensimmäisen kerran joiltain järjestöiltä mahdollisuutta saada kummilapsi Kiinasta, mutta se ei ollut mahdollista. Vasta viime viikolla löysin tämän ison järjestön, jonka kautta toiveemme toteutui. Kun avasin tänään kirjekuoren, jossa oli Qiangen kuva ja tietoja perheestä, en voinut pidätellä kyyneleitä. Salaa O:lta niistelin nenääni ja ihailin kuvassa olevaa lasta. O kysyi minulta "onko kuvassa minun sisko?", kerroin että lapsi on kummityttömme. O ihmetteli kun lapsella on samanlaiset hiukset kuin hänellä. Itselleni tuli jotenkin outo tunne, jossa oli jotain samaa kuin ensimmäisen kerran O:n kuvaa katsellessa. Siellä hän on jossain kaukana... Toivottavasti perhe voi hyvin.
Kummikirjeessä toivottiin, että kirjoittaisimme lapselle kirjeen ja alkaisimme luomaan henkilökohtaista suhdetta häneen. Tämä toteutuu varmasti. Lapsi perheineen asuu Shaanxin maakunnassa, jossa on aika viileätä talvisin. Taidanpa laittaa kirjeen mukaan pakettiin jotain lämmintä päällepantavaa.
Nyt kauppaan ostamaan kehyksiä tytön valokuvalle, kuva pääseekin sitten kirjahyllyyn muiden kummilasten kuvien viereen... Aivan ihanaa!!!
maanantai 19. marraskuuta 2007
perjantai 2. marraskuuta 2007
Tilkut 22-28
Olen saanut taas mukavasti tilkkuja O:n peittoon. Haluaisin aloittaa jo peiton tekeminen, mutta odottelen nyt rauhassa niitä tilkkuja joita minulle on luvattu toimittaa. Eikä tässä mikään kiire edes ole. Koti on ylösalaisin O:n huoneen remontin takia ja minulla ei ole aikaa nyt tähän täkin tekoon vaikka haluaisin.
Tämä ensimmäinen tilkku oli ihana yllätys lapsuuden ystävältä, joka asuu nyt perheineen Ruotsissa. En ollut pyytänyt heiltä tilkkua, mutta sana oli kulkenut isovanhempien kautta. Runossa on heidän lapsen lempilaulun sanoja, samaa laulellaan meilläkin kotona suomeksi. Kiitos paljon ihanasta kankaasta. Oli myös mukava nähdä teitä, tuntuu tosin että olisimme nähneet toisiamme useamminkin vaikka tapaamiset ovat jääneet viime vuosina todella vähiin. Ehkä joskus tapaamme siellä Ruotsissakin.
Tähänkin kankaaseen liittyy muistoja. Äitini kapio tyynyliinat ovat juuri tätä samaa kangasta ja ne ovat jääneet mieleeni jo lapsuudesta. Lämmin kiitos tilkusta ja runosta, toimitan teille pikapuolin lupaamani Kiina musiikit...
Nämä kolme kaunista tilkkua ovat mummon ystävältä. Taitavat mummon ystävät tietää, miten rakas Olivia on myös isovanhemmille ja haluavat osallistua täkin tekemiseen. Kiitos paljon!
Tämä ensimmäinen tilkku oli ihana yllätys lapsuuden ystävältä, joka asuu nyt perheineen Ruotsissa. En ollut pyytänyt heiltä tilkkua, mutta sana oli kulkenut isovanhempien kautta. Runossa on heidän lapsen lempilaulun sanoja, samaa laulellaan meilläkin kotona suomeksi. Kiitos paljon ihanasta kankaasta. Oli myös mukava nähdä teitä, tuntuu tosin että olisimme nähneet toisiamme useamminkin vaikka tapaamiset ovat jääneet viime vuosina todella vähiin. Ehkä joskus tapaamme siellä Ruotsissakin.
Tähänkin kankaaseen liittyy muistoja. Äitini kapio tyynyliinat ovat juuri tätä samaa kangasta ja ne ovat jääneet mieleeni jo lapsuudesta. Lämmin kiitos tilkusta ja runosta, toimitan teille pikapuolin lupaamani Kiina musiikit...
Nämä kolme kaunista tilkkua ovat mummon ystävältä. Taitavat mummon ystävät tietää, miten rakas Olivia on myös isovanhemmille ja haluavat osallistua täkin tekemiseen. Kiitos paljon!keskiviikko 31. lokakuuta 2007
Ahvenanmaan reissu
Odotan kovasti joulukuista Thaimaan lomaa, mutta sitä ennen on niin paljon tekemistä ettei voi liikaa innostua. Tännekin olisi kiva joskus kirjoitella, mutta aikaa ei vain tunnu löytyvän. Opiskelut etenee nippanappa aikataulun mukaisesti ja gradun tutkimussuunnitelman pitäisi olla valmis ennen lomamatkaa. Kävimme syyslomalla Ahvenanmaalla pikaisella mökkilomalla tuttava perheen kanssa ja unohdin kotiin palattuani postittaa tutkimussuunnitelman ensimmäisen version ohjaajalleni. Laitoin sen viime yönä menemään ja nyt odottelen jännityksellä kommentteja.
Lähdimme viime keskiviikkona O:n päiväuniaikaan ajelemaan kohti Turkua. Ajoitus osui taas nappiin ja O nukkui autossa parin tunnin päiväunet. O:n herättyä pysähdyimme Helsingin ja Turun välillä sijaitsevalle Kasvihuoneilmiö nimiselle taukopaikalle. Pysähdyimme samassa paikassa myös kesällä kun kävimme Turussa häissä, mutta en huomannut silloin mitä aarteita paikan sisällä oli. Kiertelimme tunnin hallin sisätiloissa ja ihastelimme kiinalaisia antiikkiesineitä joita siellä oli myynnissä. Laitan tähän muutamia kuvia tavaroista. Meillä on kotona meneillään O:n huoneen täydellinen remontti ja kun huone joskus valmistuu, olisi kiva käydä tässä kaupassa ja tehdä pieniä ostoksia...







Laiva oli torstaina kahden aikaan Ahvenanmaalla. Ajoitus oli taas loistava. O nukahti päiväunille jo ennenkuin ajoimme auton laivasta ulos ja nukkui koko matkan mökille. Neljä päivää mökillä meni tosi nopeasti. Miehet kalastivat ja naiset hoitivat lapsia eli aika perinteinen työnjako suurimman osan ajasta. Itse en kalastanut, mutta tuttavaperhe kävi hakemassa reissun ainoa saaliin eli lohen merestä. Oli muuten hyvää...
Lähdimme viime keskiviikkona O:n päiväuniaikaan ajelemaan kohti Turkua. Ajoitus osui taas nappiin ja O nukkui autossa parin tunnin päiväunet. O:n herättyä pysähdyimme Helsingin ja Turun välillä sijaitsevalle Kasvihuoneilmiö nimiselle taukopaikalle. Pysähdyimme samassa paikassa myös kesällä kun kävimme Turussa häissä, mutta en huomannut silloin mitä aarteita paikan sisällä oli. Kiertelimme tunnin hallin sisätiloissa ja ihastelimme kiinalaisia antiikkiesineitä joita siellä oli myynnissä. Laitan tähän muutamia kuvia tavaroista. Meillä on kotona meneillään O:n huoneen täydellinen remontti ja kun huone joskus valmistuu, olisi kiva käydä tässä kaupassa ja tehdä pieniä ostoksia...



Laiva lähti aamulla yhdeksän aikoihin kohti Ahvenanmaata. Olimme edellisen yön Turun Omena hotellissa ja vältimme näin kohtuuttoman aikaisen aamuherätyksen. Laivamatka oli tosi mukava. En muistanutkaan miten upea Turun saaristo on. Olen viimeksi matkustellut siellä vuosia sitten kun teimme suunnistusharrastuksen vuoksi Norjan ja Ruotsin reissuja. Laivalla oli todella vähän ihmisiä. Kävimme aamiaisella ja sen jälkeen vietimme lähes koko matkan laivan leikkihuoneessa istuen. Lapset leikkivät pallomeressä ja välillä kuivattelivat hikeä makailemalla patjalla videota katsellen. Muumipeikkokin kävi Pikku Myyn kanssa vierailulla ja tästä muodostui O:n matkan kohokohta.




Laiva oli torstaina kahden aikaan Ahvenanmaalla. Ajoitus oli taas loistava. O nukahti päiväunille jo ennenkuin ajoimme auton laivasta ulos ja nukkui koko matkan mökille. Neljä päivää mökillä meni tosi nopeasti. Miehet kalastivat ja naiset hoitivat lapsia eli aika perinteinen työnjako suurimman osan ajasta. Itse en kalastanut, mutta tuttavaperhe kävi hakemassa reissun ainoa saaliin eli lohen merestä. Oli muuten hyvää...
Mökki oli siisti ja tilava sekä mökin ympäristö lapsiystävällinen. Pihalla oli keinut ja hiekkalaatikko. Uimarantakin näytti houkuttelevalta, ainakin jos olisi ollut vielä kesä ja lämmintä. Emme oikeastaan tehneet mitään erikoista loman aikana, oleskelimme vaan. Pakko tunnustaa, että tunnistin itsestäni nyt entistä selkeämmin hotelliloma tyypin. Nautin siitä, että lomalla on erilaista kuin kotona. Minulle tämä tarkoittaa sitä, että voin mennä valmiiseen ruokapöytään, joku siivoaa ja petaa sängyt valmiiksi jne. Kyllähän mökillä olokin katkaisee arjen, mutta asiat joita siellä teemme ei hirveästi poikkea kotioloista. O:n mielipidettä asiasta on vaikea selvittää, ehkä hän on tyytyväinen siellä missä äiti ja isäkin ovat. Tosin kun kävimme pikavisiitillä Maarinahaminassa O pyysi, että jäisimme sinne hotelliin yöksi. Se, että pidän hotellilomista ei kuitenkaan tarkoita kuitenkaan sitä, että en viihtyisi mökillä tai etten olisi pitänyt tästä lomasta. Mukavaa oli ja voisin mennä uudestaankin.


O:n päiväuniajoitukset sattuivat kerrankin kohdalleen matkan alusta kotiin asti. Kotimatkalla nukkui autossa ensin laivalle asti ja nukahti yöunille autoon vähän Turun jälkeen. Laiva oli tällä kertaa aivan täynnä. Ahvenanmaalla oli sunnuntaina maraton ja muutkin viikonlopun viettäjät palailivat koteihinsa. Lasten leikkihuoneessa ja pallomeressä oli melkoinen meno päällä. O oli oikein elementissään ja riehui muiden mukana niin, että vanhempia välillä hirvitti. Onneksi ei sattunut mitään, vaikka välillä näytti olevan useampikin lapsi päällekkäin pallojen seassa. O oli odottanut jo pari päivää, että pääsee ostamaan muumiboxin laivalta. Päätyi kuitenkin ostamaan Ville Viikinki karkkirepun ja ihmetteli miten kissan masusta tulee karkkeja. Karkit eivät erityisesti O:ta kiinnostaneet, mutta muuten käveli ylpeänä reppu selässä. O:n kerhotätikin kertoi, että kun heillä oli ollut karkkia tarjolla kerhossa O oli aiheuttanut hämmennystä kun oli sanonut ettei tykkää karkeista ja jättänyt karkin ottamatta. Eihän se tietysti mikään huono asia ole.
Meillä oli tällä lomalla matkassa mukana kolme vuoden sisällä syntynyttä pientä lasta, kaksi äitiä ja kaksi isää. Kummatkaan vanhemmat eivät olleet lastensa biologisia vanhempia ja silti me vietimme ihan oikeaa, tavallista perhelomaa. Välillä mietin mistä kaikesta lasten biologiset vanhemmat jäävät paitsi ja miten etuoikeutettuja me olemme, kun saamme kokea nämä hetket juuri näiden lasten äitinä ja isinä. Kiitos siitä!


O:n päiväuniajoitukset sattuivat kerrankin kohdalleen matkan alusta kotiin asti. Kotimatkalla nukkui autossa ensin laivalle asti ja nukahti yöunille autoon vähän Turun jälkeen. Laiva oli tällä kertaa aivan täynnä. Ahvenanmaalla oli sunnuntaina maraton ja muutkin viikonlopun viettäjät palailivat koteihinsa. Lasten leikkihuoneessa ja pallomeressä oli melkoinen meno päällä. O oli oikein elementissään ja riehui muiden mukana niin, että vanhempia välillä hirvitti. Onneksi ei sattunut mitään, vaikka välillä näytti olevan useampikin lapsi päällekkäin pallojen seassa. O oli odottanut jo pari päivää, että pääsee ostamaan muumiboxin laivalta. Päätyi kuitenkin ostamaan Ville Viikinki karkkirepun ja ihmetteli miten kissan masusta tulee karkkeja. Karkit eivät erityisesti O:ta kiinnostaneet, mutta muuten käveli ylpeänä reppu selässä. O:n kerhotätikin kertoi, että kun heillä oli ollut karkkia tarjolla kerhossa O oli aiheuttanut hämmennystä kun oli sanonut ettei tykkää karkeista ja jättänyt karkin ottamatta. Eihän se tietysti mikään huono asia ole.
Meillä oli tällä lomalla matkassa mukana kolme vuoden sisällä syntynyttä pientä lasta, kaksi äitiä ja kaksi isää. Kummatkaan vanhemmat eivät olleet lastensa biologisia vanhempia ja silti me vietimme ihan oikeaa, tavallista perhelomaa. Välillä mietin mistä kaikesta lasten biologiset vanhemmat jäävät paitsi ja miten etuoikeutettuja me olemme, kun saamme kokea nämä hetket juuri näiden lasten äitinä ja isinä. Kiitos siitä!maanantai 8. lokakuuta 2007
Viikonlopun kuulumisia
Olimme lauantaina O:n, serkkupojan ja kaverin kanssa Fröbelin palikoiden konsertissa. Jostain syystä O ei tykännyt musiikista. Meillä on kotona Fröbelin palikoiden video ja se on myös saanut pölyttyä kaapin nurkkaan, tämä idea ei iske O:n musiikkimakuun. Konsertissa O kyllä tanssi ja leikki, mutta hyvin topakasti ilmoittaa, ettei yhtään tykkää Fröbelien musiikista. Pitää harkita ensi vuonna lähdemmekö vai emme jos Fröbelit taas tulevat tänne suunnalle. O olisi kyllä halukas lähtemään minne tahansa, vaikka ei musiikista pitäisikään...

Eilen oli sitten mieluisampaa tekemistä kun oli vuorossa perinteinen palokunnanmarssi. Paikkakuntamme tehdaspalokunta on järjestänyt perinteisen soihtukulkueen niin kauan kuin minä tai vanhempani muistetamme. Tapahtuma keräsi taas sankoin joukoin ihmisiä katselemaan raketteja, paloautoja ja soihtuja kantavia palomiehiä. Jotkut onnelliset lapset pääsivät myös oikean paloauton kyytiin marssin ajaksi. Soittajat eivät enää kävele kulkueen mukana kuten ennen, vaan istuvat auton lavalla. Ihmettelin illalla kotiin ajellessa miksi kaupunki on niin aavemaisen näköinen. Syy selvisi kun huomasin, että kaikki katuvalot oli sammutettu. Harvoin sitä tulee pimeässä kaupungissa liikuttua.
En saanut millään onnistumaan valokuvia kun oli niin pimeää, tässä kuitenkin pari otosta.

Eilen oli sitten mieluisampaa tekemistä kun oli vuorossa perinteinen palokunnanmarssi. Paikkakuntamme tehdaspalokunta on järjestänyt perinteisen soihtukulkueen niin kauan kuin minä tai vanhempani muistetamme. Tapahtuma keräsi taas sankoin joukoin ihmisiä katselemaan raketteja, paloautoja ja soihtuja kantavia palomiehiä. Jotkut onnelliset lapset pääsivät myös oikean paloauton kyytiin marssin ajaksi. Soittajat eivät enää kävele kulkueen mukana kuten ennen, vaan istuvat auton lavalla. Ihmettelin illalla kotiin ajellessa miksi kaupunki on niin aavemaisen näköinen. Syy selvisi kun huomasin, että kaikki katuvalot oli sammutettu. Harvoin sitä tulee pimeässä kaupungissa liikuttua.
En saanut millään onnistumaan valokuvia kun oli niin pimeää, tässä kuitenkin pari otosta.
sunnuntai 7. lokakuuta 2007
Tilkku 21
tiistai 2. lokakuuta 2007
Tilkut 14-20
Tässä muutamia tilkkuja lisää kokoelmiin. Tilkkutäkin kuva alkaa jo hahmottua kun näitä tilkkuja kertyy. Kaukana ollaan vielä sadasta joten jokainen tilkku on tärkeä. Olenkin suurella kiitollisuudella niitä vastaanottanut. Ihana, että tuttavat haluavat auttaa meitä...
Ihana nallekangas. Kiitos suunnistavalle Marjan perheelle. Runossa toivotellaan "Polullesi onnen kukkaa monta, monta ilon aamua ja iltaa surutonta." Kaikkea hyvää myös teille ja onnellista loppuodotusta.

Nämä kaikki viisi tilkkua on O:n mummilta ja vaarilta. Tarkoituksenani oli ensin, että täkkiin tulee 100 tilkkua eri ihmisiltä. Urakka osoittautui kuitenkin liian suureksi. Koska jotkut ovat lähetelleet isompia kangaspaloja, ajattelin hyödyntää kankaita laittamalla kaksikin samaa kangastilkkua täkkiin. Tässä siis mummin ja vaarin viisi tilkkua. Kiitos paljon! Runossa toivotetaan "Enkeleitä matkallesi minne kuljetkin. Olkoon aina suojanasi siipi enkelin." Kuulimme tämän Kaskisen runon myös viime keskiviikkona seurakunnan perhekerhossa ja se on aivan ihastuttava. 



Ihana nallekangas. Kiitos suunnistavalle Marjan perheelle. Runossa toivotellaan "Polullesi onnen kukkaa monta, monta ilon aamua ja iltaa surutonta." Kaikkea hyvää myös teille ja onnellista loppuodotusta.

Suuret kiitokset mummon ystävälle Irmalle tästä tilkusta. Kangas on ihana. Meillä on kotona samaa kangasta, josta on aikoinaan tehty verhot. Olen säilyttänyt kangasta, vaikka verhoja ei enää käytetäkään, koska kuosi on niin kaunis. Runo koskettaa varmasti kaikkia: "Sivelen armaita kasvojasi, poskesi pientä omenaa. Siroja, kirkkaita kulmiasi tukkaasi silkinruskeaa. Nenääsi pientä ja lystikästä -sinua ilman en elämästä mitään saattaisi aavistaa. Vain sinun luonasi rakkaani, pieni, löysin kirkkaan selkeän tieni, iloni yksinkertaisen. Olen vain suojeleva syli. Kasva kauas äitisi yli."
Nämä kaikki viisi tilkkua on O:n mummilta ja vaarilta. Tarkoituksenani oli ensin, että täkkiin tulee 100 tilkkua eri ihmisiltä. Urakka osoittautui kuitenkin liian suureksi. Koska jotkut ovat lähetelleet isompia kangaspaloja, ajattelin hyödyntää kankaita laittamalla kaksikin samaa kangastilkkua täkkiin. Tässä siis mummin ja vaarin viisi tilkkua. Kiitos paljon! Runossa toivotetaan "Enkeleitä matkallesi minne kuljetkin. Olkoon aina suojanasi siipi enkelin." Kuulimme tämän Kaskisen runon myös viime keskiviikkona seurakunnan perhekerhossa ja se on aivan ihastuttava. 




maanantai 24. syyskuuta 2007
Tilkut 9-13
Olen saanut taas muutamia tilkkuja lisää, kiitos todella paljon tilkkuja antaneille.
Tässä ensimmäisenä tänään postissa saatu tilkku. Kirjeessa oli ihana postimerkki, kuvassa oli O:n saman ikäinen pikkuserkku. O avasi kirjekuoren ja hihkui "ihana kangas, kiitos paljon äiti". Korjasin asian ja kerroin keneltä tilkku on. Ei olla nähty pitkään aikaan, mutta tallessa on onneksi valokuva jossa pikkuserkukset istuvat vierekkäin mummolassa. Siitä sitten muistelimme keneltä tilkku on. Runossa toivotetaan "Onnen omenoita, menestyksen mansikoita, hyvän tuulen naurusuita ymmä muita onnenpuita." Me myös toivotamme kaikkea hyvää sinne Nokian suuntaan.
Laitan tähän näkyville myös meidän omat tilkut jotka valitsimme peittoon. Runoksi kirjoitin värssyn, johon ihastuin jo O:n odotusaikana. Nyt uskon, että enkeleitä on tosiaan olemassa... "Silitti hiljaa enkelin siipi, kauneinta kaikista käytti. Onnen ovesta sisään hiipi, toiveet todeksi täytti."

Tässä ihana väriläiskä peittoon. Kangas on itse värjätty ja samanlaista ei siis tule muualla vastaan. Kiitos paljon Mira perheineen. "Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä."
Tämänkin tilkun sain tänään. O ihasteli kovasti amppareita ja äiti runoa. Kiitos Päivi muistamisesta. "Pienen pieni västäräkki, kirjava kuin tilkkutäkki. Lähti matkalle maailmaan, sitä omaa tähteä seuraamaan. Kannolle istui ja kahvit keitti, tuli outo tunne ja sitten mietti; ei omaa tähteä lähemmäksi päästä voi, kun sitä tavoittaa vain haparoi. Koti on siellä missä sydänkin, jakaa mun onne, ilon ja surunkin."
Tässä ensimmäisenä tänään postissa saatu tilkku. Kirjeessa oli ihana postimerkki, kuvassa oli O:n saman ikäinen pikkuserkku. O avasi kirjekuoren ja hihkui "ihana kangas, kiitos paljon äiti". Korjasin asian ja kerroin keneltä tilkku on. Ei olla nähty pitkään aikaan, mutta tallessa on onneksi valokuva jossa pikkuserkukset istuvat vierekkäin mummolassa. Siitä sitten muistelimme keneltä tilkku on. Runossa toivotetaan "Onnen omenoita, menestyksen mansikoita, hyvän tuulen naurusuita ymmä muita onnenpuita." Me myös toivotamme kaikkea hyvää sinne Nokian suuntaan.
Laitan tähän näkyville myös meidän omat tilkut jotka valitsimme peittoon. Runoksi kirjoitin värssyn, johon ihastuin jo O:n odotusaikana. Nyt uskon, että enkeleitä on tosiaan olemassa... "Silitti hiljaa enkelin siipi, kauneinta kaikista käytti. Onnen ovesta sisään hiipi, toiveet todeksi täytti."
Tässä ihana väriläiskä peittoon. Kangas on itse värjätty ja samanlaista ei siis tule muualla vastaan. Kiitos paljon Mira perheineen. "Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä."
Tämänkin tilkun sain tänään. O ihasteli kovasti amppareita ja äiti runoa. Kiitos Päivi muistamisesta. "Pienen pieni västäräkki, kirjava kuin tilkkutäkki. Lähti matkalle maailmaan, sitä omaa tähteä seuraamaan. Kannolle istui ja kahvit keitti, tuli outo tunne ja sitten mietti; ei omaa tähteä lähemmäksi päästä voi, kun sitä tavoittaa vain haparoi. Koti on siellä missä sydänkin, jakaa mun onne, ilon ja surunkin."
torstai 20. syyskuuta 2007
China Center
Käväisimme äsken China Centerin kauan odotetuissa avajaisissa. Meno oli mielestäni ihmeen vilkasta ja paikalla oli yllättävän paljon porukkaa. Liiketiloja oli edelleen tyhjillään, mutta rakennustyöt jatkuvat. Toivomme kovasti, että tämä kotiseutumme Kiina-ilmiö vahvistuu edelleen ja tuo mukanaan kaikkea muutakin kiinalaista. 
Tässä muutamia kuvia, joita otin äsken avajaisissa. Portit on ainakin melko hulppeita. Liikkeitä alueelle on tulossa noin 150, joten kyllä portit ovat paikkansa ansainneet.
Olisi kyllä ihan mukava tietää mitä näissä koristeissa lukee...
O ja kaveri ihailemassa synnyinmaan ja nykyisen kotimaan lippuja. Täällä on ollut tänään melko kamala ilma ja vettä on satanut kaatamalla. Onneksi sade taukosi välillä edes hetkeksi.
Aivan ihania kiinalaisia posliiniesineitä. Suunnittelin itsekseni jonkun nätin esineen hankintaa, mutta tulin toisiin aatoksiin kun katsoin hintoja. Lisäksi mietin vielä yhtälöä O ja kalliit kiinalaiset posliinit. Ehkä sitten joskus...
Yhdessä kaupassa on myynnissä kaikenlaista rihkamaa. Erikoista täällä oli hajuhermoja hivelevä suitsukkeiden tuoksu. China Centerissä käynti olikin kaikkia aisteja hivelevä kokemus. Kiinalainen musiikki, ruoka, tuoksut ja upeat esineet.
Tässä ruokakaupassa olen käynyt aiemminkin. Nyt valikoimissa oli myös kuukakkuja, joita olen viimeksi syönyt O:n hakumatkalla reilut pari vuotta sitten. Nyt ostin paketin pähkinä/vesimeloni täytteisiä kakkuja, jotka nautimme kuujuhlapäivänä ensi tiistaina.
Kuujuhla on syksyn kiinalaisista juhlista tärkein. Silloin ollaan kiitollisia vuoden sadosta ja juhlitaan kuuta, joka on silloin kiinalaisten mielestä parhaimmilaan. Kuuta mennään ihailemaan mieluiten jonnekin korkealle paikalle. Tällöin syödään kuukakkuja, juodaan viiniä ja kerrotaan tarinoita kuusta. Päivän perinteisiin kuuluu myös tulevan aviopuolison katsastaminen.

Tässä muutamia kuvia, joita otin äsken avajaisissa. Portit on ainakin melko hulppeita. Liikkeitä alueelle on tulossa noin 150, joten kyllä portit ovat paikkansa ansainneet.

Olisi kyllä ihan mukava tietää mitä näissä koristeissa lukee...

O ja kaveri ihailemassa synnyinmaan ja nykyisen kotimaan lippuja. Täällä on ollut tänään melko kamala ilma ja vettä on satanut kaatamalla. Onneksi sade taukosi välillä edes hetkeksi.

Aivan ihania kiinalaisia posliiniesineitä. Suunnittelin itsekseni jonkun nätin esineen hankintaa, mutta tulin toisiin aatoksiin kun katsoin hintoja. Lisäksi mietin vielä yhtälöä O ja kalliit kiinalaiset posliinit. Ehkä sitten joskus...

Yhdessä kaupassa on myynnissä kaikenlaista rihkamaa. Erikoista täällä oli hajuhermoja hivelevä suitsukkeiden tuoksu. China Centerissä käynti olikin kaikkia aisteja hivelevä kokemus. Kiinalainen musiikki, ruoka, tuoksut ja upeat esineet.

Tässä ruokakaupassa olen käynyt aiemminkin. Nyt valikoimissa oli myös kuukakkuja, joita olen viimeksi syönyt O:n hakumatkalla reilut pari vuotta sitten. Nyt ostin paketin pähkinä/vesimeloni täytteisiä kakkuja, jotka nautimme kuujuhlapäivänä ensi tiistaina.

Kuujuhla on syksyn kiinalaisista juhlista tärkein. Silloin ollaan kiitollisia vuoden sadosta ja juhlitaan kuuta, joka on silloin kiinalaisten mielestä parhaimmilaan. Kuuta mennään ihailemaan mieluiten jonnekin korkealle paikalle. Tällöin syödään kuukakkuja, juodaan viiniä ja kerrotaan tarinoita kuusta. Päivän perinteisiin kuuluu myös tulevan aviopuolison katsastaminen.
tiistai 18. syyskuuta 2007
Lisää tilkkuja
Viides tilkku
Tässä viides tilkku. Suuret kiitokset Mari ja perhe, ihana muumikangas. Emme ole vielä nähneet teidän pikkuista livenä, mutta valokuvissa vaikutti todella suloiselta ja terhakkaalta pojalta. Haluamme myös toivottaa myöhästyneet synttärionnittelut uudelle perheenjäsenellenne, teillähän vietettiin kaksivuotissynttäreitä samana päivänä kun me juhlimme kahta ensimmäistä vuotta lapsiperheenä.
"Jokaisena päivänä valoisa hymy, jokaisena päivänä pieni ilonaihe, jokaisena päivänä muutama hyvä sana, jokaisena päivänä käden hellä sipaisu."
"Jokaisena päivänä valoisa hymy, jokaisena päivänä pieni ilonaihe, jokaisena päivänä muutama hyvä sana, jokaisena päivänä käden hellä sipaisu."
torstai 13. syyskuuta 2007
Neljäs tilkku
"Synnyit tähden lennosta, horsman kukasta hennosta, taivaan sateenkaaresta, isän ja äidin haaveesta."


Tässä neljäs tilkku, suuret kiitokset Jaana ja perhe! Hauska sattuma on se, että kävin eilen ostamassa O:lle uuteen leikkimökkiin verhokankaan ja se on juuri tämä sama prinsessa kangas.
O:lla on selkeästi alkanut prinsessa vaihe. Vielä alkukesällä Muumit ja Nalle Puh tuotteet olivat suosikkeja, mutta nyt prinsessat voittavat. Testasin tämän eilenkin kaupassa kun näytin O:lle sekä Nalle Puh että prinsessa pussilakanaa. O ei miettinyt kuin pari sekuntia ja näytti, että prinsessa lakanat ovat hänestä kauniimmat. Toisaalta Muumi ja Nalle puh kirjat sekä elokuvat ovat Teletappien lisäksi edelleen suurimpia suosikkeja sillä rintamalla.
Taisi olla se 3v melkoinen taitekohta, kun pikku taaperosta tuli pikku neiti. Äsken valittelin puhelimessa kaverille, että O joutui juuri luopumaan tutista ja tänään joi vellin tuttipullon sijaan pillillä suoraan purkista (uudistus muksun velleissä...). Pienen pienin askelin on myös edetty harrastusten suhteen. Tänään jatkoimme kolmatta vuotta muskarissa, 2-3 vuotiaiden ryhmässä, jossa aikuinen on mukana. Jumppa on uusi harrastus ja siinä O oli eilen ensimmäistä kertaa ilman tuttua ja turvallista aikuista. Onneksi kaveri oli mukana tuomassa turvaa ja hyvinhän se sitten menikin. Pitemmän tähtäimen suunnitelmissa on sitten päiväkoti, onneksi ei vielä ihan vähään aikaan...
maanantai 10. syyskuuta 2007
Kolmas tilkku
Tässä kolmas tilkku joka on kooltaan niin iso, että siitä saa kaksi erillistä tilkkua. Kangas on alunperin mammaltani, joten laitetaan leikekirjaan myös mamman nimi. Kiitos mummo, vaari ja mamma.
perjantai 7. syyskuuta 2007
Toinen tilkku
Tässä toinen tilkku, kiitos Hanna ja Make. 
"Jos olet syntynyt elokuussa, niin käymme sieniretkellä. Iltapäivällä, sadesäällä, sopivalla hetkellä. Sienisäkkiin saalis voita: rouskuja ja haperoita."
"Elokuut ovat sellaisia aikoja, että silloin tehdään taikoja. Se taikoo pehmoiset, pimeät illat ja rakentaa vesiin kultaiset sillat."

"Jos olet syntynyt elokuussa, niin käymme sieniretkellä. Iltapäivällä, sadesäällä, sopivalla hetkellä. Sienisäkkiin saalis voita: rouskuja ja haperoita."
"Elokuut ovat sellaisia aikoja, että silloin tehdään taikoja. Se taikoo pehmoiset, pimeät illat ja rakentaa vesiin kultaiset sillat."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









