Bangkok-Helsinki Finnairin businessluokassa lasten kanssa

Viimeinen aamumme Bangkokissa ja Narai hotellissa käynnistyi vauhdikkaasti. Olin laittanut kännykän herättämään aamuksi kello 4.45, jotta ehtisin tehdä loput pakkaukset ja käydä suihkussa. Jostain syystä herätystä ei kuulunut, tai sitten emme heränneet siihen. Tomin kello onneksi herätti, mutta niin myöhään, että aamutoimet piti tehdä pikavauhtia ja hiustenpesu oli pakko unohtaa. Narai hotellin aamiainen alkaa jo kello 5.00, joten ehdimme käydä pikaisesti kahvilla. Olivia nukkui viimeiseen hetkeen asti, mutta Samuel tuli kanssamme aamiaiselle, vaikka joi vain lasillisen mehua. Meillä oli tavoitteena olla hotellin aulassa kello 6.00, jotta ehdimme hoitaa hotellilaskun ja olla muutenkin ajoissa, jos kyytimme olisi valmiina vähän aiemmin. Tilasimme lentokenttäkyydin hotellilta, hinta isommasta taksista oli 950 thb eli hieman kalliin puoleinen. Tulomatkan kyyti lentokentältä otettuna oli 700 thb, mutta päädyimme tähän vaihtoehtoon sen vuoksi jos lentomme olisi myöhässä, niin meidän olisi helppo vaihtaa lähtöaikaa ilmoittamalla vain muutoksesta hotellin ala-aulaan. Näin jo illalla, että lentomme olisi saapumassa suht ajallaan Bangkokiin, joten lähtöaikaa ei ollut tarpeen muuttaa. Lentomme arvioitu lähtöaika oli 9.00 ja lähdimme kohti lentokenttää Narai hotellilta kello 6.15, tasan 15 minuttia aiemmin kuin olimme sopineet. Lentoasemalla olimme kello 6.45. Olemme aikaisemmilla reissuilla lähteneet vähän aikaisemmin aamulennolle, mutta uskalsimme lähteä nyt hieman myöhemmin, sillä matkustimme businessluokassa ja pääsimme käyttämään priority lähtöselvitystä ja turvatarkastusta. Näillä ei lopulta ollut suurtakaan merkitystä nopeuden kannalta, sillä lentoasemalla oli melko rauhallista, eikä pitkiä lähtöselvityksessä ollut economy puolellakaan suuria jonoja. 

Hotellin kuljetus lentoasemalle toimi moitteettomasti. 

Aamuaurinko otti meidät vastaan lentokentälle.

Lentoasemalla menimme suoraan turvatarkastusten jälkeen Miracle loungeen odottelemaan lennon lähtöä. Lounge on meille ennestään tuttu, ja olemme odottaneet siellä useita kertoja lennon lähtöä. Sisäänpääsyn olemme lunastaneet joko Dinersillä tai Amexiin kuuluvalla Priority pass -kortilla, tai sitten se on kuulunut lentolippuun kun olemme matkustaneet busineksessa kuten tälläkin kertaa. Loungen tarjoilu on pysynyt suunnilleen samana viime vuosina ja meidän perheestä jokainen löytää sieltä jotain syötävää. Tarjolla on lämpimiä ruokia (nakkeja, munakkaita, munakokkelia, riisi- ja nuudeliruokia) ja pasteijoita ja sen lisäksi muun muassa leipiä erilaisilla täytteillä, hedelmiä ja muuta pientä naposteltavaa. Juomapuoli on melko kattava, siitä alla kuvia. Mennessämme loungeen, meillä oli vähän vajaa tunti boardingiin ja aika oli juuri sopiva siihen, että sai selailtua netistä uutiset ja syötyä pientä välipalaa ennen lentoa.

Mennessämme lähtöportille, tuli heti kuulutus että koneeseennousu on 20 minuttia myöhässä. Koneeseen päästyämme tuli jälleen kuulutus, että joudumme odottamaan noin 20 minuuttia kunnes koneen moottorin saa käynnistää. Nämä lähtöön liittyvät myöhästymiset näyttävät olevan aika arkipäivää Finnairilla, enkä edes oleta että pääsisimme joskus aikataulun mukaisesti matkaan näillä Finnairin kaukolennoilla. Pienet myöhästymiset eivät minua haittaa mitenkään, enemmänkin ihmetyttää että miksi aikatauluja ei suunnitella niin, että koneeseen voisi nousta suunnitellussa aikataulussa ja koneen lähtö olisi joskus ajallaan? Toisaalta en hermostu pitkistäkään myöhästymisistä, sillä olen sitä mieltä, että jos koneessa on vaikka joku tekninen vika, niin parempi korjailla niitä ihan rauhassa ennen lähtöä. Turvallisuus ennen kaikkea. 

Ennen lennon lähtöä nautiskelin lasillisen shampanjaa.

Lähtevien koneiden jono oli pitkä, tässä ollaan jo lähellä omaa lähtövuoroa. 

Odotellessamme omaa lentovuoroa, lentoemännät kiertelivät kysymässä lounastoiveita. Me olimme Tomin ja Olivian kanssa tilanneet ennakkoon pääruuaksi paistettua lohta ja Samuel valitsi koneessa ruuaksi lohikeiton. Alkuruuaksi valitsin lasten kanssa katkarapuja ja simpukoita, Tomi otti ankkaa. Ruokatarjoilu alkoi heti nousun jälkeen. Aperitiiviksi valitsin yhden suosikeistani eli Blue Sky drinkin, jossa on shampanjan lisäksi maustikkalikööriä. Aperitiivin kanssa tarjottiin amuse bouchena täytettyä kylmäsavulohta. Ruokajuomaksi valitsin Chardonnay valkoviiniä, jälkiruokajuustojen kanssa otin portviiniä ja jäätelön kanssa kahvia. Ruokatarjoilu kesti pitkään, mutta se tapahtui juuri sopivassa vauhdissa. Henkilökunta oli ystävällistä ja palvelualtista. Samuel nautti yli kaiken kun hänelle oltiin niin ystävällisiä ja hän toivoi, ettei lento loppuisi ollenkaan. 

Blue Sky drinkki

Alkuruoka

Pääruoka

Samuelin jälkiruoka

Ruokailun jälkeen siirryin elokuvatarjonnan pariin. Olin suunnitellut katsovani lennolla Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja ja Mamma Mia: Here We Go Again -elokuvat, mutta koska rakastan romanttisia komedioita, katsoinkin ensin Crazy Rich Asians -elokuvan. Elokuva sijoittuu Singaporeen ja oli ihana muistella toissakesäistä matkaa sinne ja etenkin upean Marina Bay Sands -hotellin uima-altaassa polskuttelua. Tämän vähän yli kaksi tuntisen elokuvan jälkeen otin pienet päiväunet ja jatkoin elokuvahetkeäni katsomalla Mielensäpahoittajan jatko-osan. Tämäkin elokuva oli mielestäni erinomainen ja olin tyytyväinen kun Finnair näyttää näitä uusiakin elokuvia koneessa. Lapset olivat niin tyytyväisiä omissa touhuissaan, että he antoivat minunkin katsella rauhassa elokuvia. Lensimme vuosia sitten Bangkokista kotiin Finnairin A340  koneella, jossa ei ollut näitä täysin makuuasentoon meneviä businessluokan tuoleja ja pidin niitä lepotuolejakin hyvinä. Nyt kun olemme muutaman kerran päässeet matkustamaan näiden uusien A350 koneiden businessluokassa, matkustusviihtyvyys on ihan toista luokkaa kun saa nukkua täysin vaaka-asennossa, laittaa pehmeän tyynyn pään alle ja täkin päälle. Economy comfort ja businessluokkien Bosen vastamelukuulokkeet ovat myös loistavat. Ne poistavat lentokoneen hurinan ja lähes kaiken muun taustamelun lähes kokonaan. Jokaisella istuimella oli tuttuun tapaan myös Marimekon toilettilaukut silmäsuojineen, rasvoineen ja hammasharjoineen sekä tossut. Niillä meillä ei ollut käyttöä lennon aikana.

Katsoin lennolla kaksi elokuvaa. Tämän sekä Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvat. 

Aiemmin lapsille on jaettu lennolla jotkut pienet muumiaiheiset lelut ja Finnair mainostaa, että lapset saavat businessluokassa lelun lisäksi virkistyspaketin. Samuel sai nämä tuotteet viime kesän lennolla kun menimme Helsingistä Bangkokiin businessluokassa, mutta tällä lennolla ne kai unohdettiin jakaa tai ainakaan Samuel ei saanut mitään leluja tai virkistyspakkauksia matkan aikana. Finnarin nettisivun lupaus ei siis pitänyt paikkaansa. Lasten lentolokikirjoihin saimme tälläkin kertaa merkinnät. Kun lokikirjoissa on 10 merkintää lentomatkoista, se lähetetään Finnairille ja Finnair lähettää lapselle kiitokseksi pienen yllätyksen. Viime kerralla kun lähetimme täydet lokikirjat, lapsia tosin kohtasi melkoinen yllätys. Aiemmin lapset ovat saaneet pieniä mukavia leluja tai muumipyyhkeet ja Aku Ankan erikoisnumerot yms. täyttä lokikirjaa vastaan. Viimeisin Finnairin mielestä mukava palkinto lapselle kymmenestä kaukolennon lokimerkinnästä oli Samsoniten aikuisten kokoinen puhallettava tummansininen niskatyyny. Ei riittänyt 8v lapsen huumorintaju tähän lasten palkintoon. Mitähän olivat lienee ajatelleet tämän yllätyksen kohdalla? Olisivatkohan työntekijät seuraavalla kerralla vähän enemmän tietoisia lasten ajatuksista?

"Meistä on mukava antaa pieniä kotiinviemisiä kaukolennoillamme matkustaville lapsille. Alle kaksivuotiaat saavat Finlaysonin Muumi-pyyhkeen, ja yli kaksivuotiaille annamme muumiaiheisen lelun. Businessluokassa matkustavat lapset saavat lisäksi pienen virkistyspaketin. Toivomme, että näistä lahjoista on iloa sekä lennon aikana että vielä kotona!"

Tämä lupaus ei ihan pitänyt paikkaansa tällä lennolla, vaikka muuten palvelu pelasi.

Golden sky drinkki

Ennen laskeutumista oli jälleen ruokailun aika. Ruuaksi valitsin tonnikalasalaatin. Taisi olla ensimmäinen kerta kun söin tuoretta tonnikalaa, ja se oli erinomaista. Muutenkin nämä businessluokan ruuat ovat huipputasoa. En koskaan syö näin laadukkaita ruokia missään ravintolassa, ja nautin jokaisella suupalalla niiden erinomaisuudesta. Koneessa oli myös käytävillä sekä takakeittiössä koko matkan ajan tarjolla erilaista pientä naposteltavaa, jos nälkä iskee kesken matkan. Samuel pyysi muutaman kerran täyttämään sipsikulhoaan, sillä muut ruuat eivät vielä oikein maistuneet mahataudin jälkeen ja minä söin välipalaksi pähkinöitä. 

Tonnikalasalaatti pre-arrival ateriana

Samuelin nuudeliruoka

Värivalaistus ennen laskeutumista.

Välipalatarjontaa, Samuel juuri otti tarjottimelta kettukarkkikupin, joten se puuttuu kuvasta. 

Jo vähän ennen laskeutumista näimme Suomen lumitilanteen, joka oli aika heikko. Ilma oli myös tyypillisen joulukuinen eli synkkä ja pilvinen. Toivoin. että olisin päässyt takaisin Thaimaahan tai ainakin, että lento olisi kestänyt kauemmin. Matkustuskokemus businessluokassa oli taas niin erinomainen, että paluu economyyn tulee kerta kerralta vaikeammaksi. Nyt kun suunnittelen ensi kesäksi vähän pitempää kesälomareissua, pitää tutkia tarkkaan vaihtoehdot lentokoneen, reitin ja matkustusluokan suhteen. Olen valmis sijoittamaan vähän luksukseen ja tinkimään sitten jostain muusta. Tällä reissulla tingimme hotellista ja lopulta Narai osoittautui erinomaiseksi hotelliksi hinta-laatusuhteeltaan eikä Samuelin lisävuoteesta tai aamiaisista otettu edes mitään lisämaksua. Tämän reissun muistoilla on kiva mennä vähän aikaa eteenpäin. Sitten taas eletään arkea ja suunnitellaan tulevaa. 

"WORK, SAVE, TRAVEL, REPEAT"

Chatuchakin viikonloppumarkkinoilla

 Kolme päivää meni, ettei Samuel kyennyt kanssamme aamiaiselle, mutta tänään päätimme että Samuel on saatava kuntoon. Pientä vastustelua oli ilmassa kun lähdimme koko perhe aamiaiselle, mutta Samuel otti reippaasti yhden nakin lautaselleen ja pari pekoniviipaletta. Hitaasti, mutta varmasti Samuel söi nakin ja joi lasillisen ananasmehua. Kuten aiemminkin kirjoitin, niin täällä Naraissa on minusta erinomainen aamiainen ja sitä se oli jo silloin 16 vuotta sitten kun olimme tässä hotellissa ensimmäistä kertaa. Aamiaisella ei ole ollut kertaakaan ruuhkaa ja homma toimii. Tarjottavat ruuat käyvät joskus vähiin, mutta tarjoiluastiat täytetään pikavauhtia. Munakkaat saavat erityismaininnan ja nopea munakkaanpaistaja. Tässä muuamia kuvia aamiaisruuista, läheskään kaikkia pisteitä en kuvannut. 

Munakas tulossa. Itse syön aina juustolla ja kasviksilla täyteyn munakkaan ja Olivia kinkulla. Meidän ei tarvitse edes kertoa paistajalle täytteitä, hän muistaa meidän toiveet. 

Syön papayaa joka aamu viisi palaa. 

Kasviksia ja jugurtteja, juustoakin löytyy. 

Juomavalikoimaa

Leipiä ja leivoksia

Kahvikin on erinomaista. 

Aamiaiscroissanttini ja jugurttia honey star muroilla. 

Samuel söi alkulomasta joka aamu nuudeleita ja Olivia riisiä. 

Pekoneja, minä en niitä syö, mutta lapset tykkäävät. 

Olivian mielestä kalkkunanakit on hyviä. 

 Meidän lomaohjelma on jäänyt vähän vajaaksi Samuelin sairastelun vuoksi, mutta vaikka hän ei ollut tänäänkään vielä ihan kunnossa päätimme lähteä Chatuchakin viikonloppumarkkinoille. Olemme käyneet markkinoilla useita kertoja ja palaamme sinne aina mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Menimme hotellin maksuttomalla kuljetuksella MBK tavaratalolle ja sieltä jatkoimme matkaa skytrainilla Mo Chit asemalle, jonka vieressä markkinat sijaitsevat. Tänään hotellin maksuton kuljetus toteutettiin taksilla, jonka ovimies pyydysti liikenteestä ja maksoi meille kyydin valmiiksi. 

Hotellin henkilökunta taksinmetsästyksessä. 

ja tällä menimme MBK:lle.

Markkinamatka sujui kävevästi skytrainilla, meidän rabbit kortteihin jäi vielä reilusti matkarahaa ensi kesän reissua varten. 

Chatuchakin viikonloppumarkkinoiden sanotaan olevan maailman suurimmat markkinat ja sen kyllä huomaa heti kun lähestyy markkinapaikkaa skytrainilta. Junassa oli vielä ihmeen väljää ja saimme jopa istumapaikat, mutta asemalla oli jo melkoinen tungos. Matka varsinaiselle markkinapaikalle sujui hitaasti tungoksen keskellä, mutta ehkä me ja lapsetkin olemme jo tottuneet tungoksiin, sillä niissä liikkuminen sujuu melko mukavasti enkä minäkään enää hirveän pahasti panikoi siitä, että Samuel katoaa. Viime jouluinen Tokion matka myös vähän suhteutti näitä Bangkokin tungoksia, näitä markkinoita lukuunottamatta, sillä Tokiossa väkeä nimittäin riitti. 

Chatuchakin hintataso on pysynyt edullisena. Markkinoilla sanotaan olevan jopa 10 000 myyjää ja kilpailu on varmasti kovaa. Vaikka olemmekin kohtuullistaneet shoppailtavaa tavaramäärää, näiltä markkinoilta olisi ollut ostaa vaikka mitä. Samuel ehdottikin, että lainaisimme joltain myyjältä sellaiset työntökärryt, joilla kuskataan tavaraa. Ehkä Samuel tosin ajatteli, että pääsisi kyytiin. Olivia onneksi kantoi veljeään pitkiä matkoja reppuselässä, kun Samuelin voimat loppuivat. Olimme Chatuchakissa oikeastaan koko päivän. Kuljimme hitaasti, joten meiltä jäi suurin osa alueesta tutkimatta. Olimme myös pari tuntia JJ Mallissa eli samalla alueella sijaitsevassa tavaratalossa, jossa myyytävät tavaratkin ovat suht samaa hintaluokkaa, kuin ulkomarkkinoilla. Tämä tavaratalo piha-alueineen on avoinna joka päivä eli myös ma-to, jolloin Chatuchakin ulkomarkkina-alue on suljettu. Tänään meille sattui hyvä markkinapäivä, kun ilma oli osittain pilvinen eikä aurinko paahtanut koko aikaa taivaalta. Tästä huolimatta Samuel valitteli kuumuutta, mutta onneksi JJ Mallin sisällä on viileämpää joten kävimme siellä myös syömässä. Tässä sitten vähän markkinatunnelmaa kuvien muodossa. 

Chatuchakin viihtyisä puisto, nyt emme ehtineet käymään siellä. 

Ruokakojuja on riveittäin joka puolella. 

Parasta ikinä, kookosjäätelö kookoksessa tarjottuna. Päälle höysteet maun mukaan ja kyytipojaksi kookosvesi lasissa. 

Samuel uskaltautui hierontaan ensimmäistä kertaa, kyllä kutitti kovasti. 

Katutaiteilijat vauhdissa. 

Kellotorni, maamerkki jonka mukaan alueella on helpompi suunnistaa. 

Lähdimme pois illlan hämärtyessä. 

Kauppiaat alkoivat purkaa tavaroitaan pois vähän ennen kuutta. Tämä oli myös meille merkki, että pitää lähteä pois, sillä markkinat loppuvat kuudelta. Minä ja Samuel tulimme skytrainilla suoraan hotellille pakkaamaan tavaroita, koska lähdemme huomenna aikaisin aamulla kotiin. Tomi ja Olivia menivät vielä shoppailemaan MBK tavarataloon ja sen jälkeen hakemaan takeaway padthait Baan Phadthai ravintolasta. Ei voittanut tämän ravintolan padthai Thipsamain ruokaa, mutta onhan tämän ravintolan padthait luokiteltukin Bangkokin toiseksi parhaiksi Thipsamain jälkeen. Tomi ja Olivia palasivat ravintolalta hotellille bussilla numero 15, on se vaan kätevä. 

Nyt olisi käytävä hetkeksi nukkumaan ennen aikaista herätystä. Menen Tomin kanssa kahdestaan aamiaiselle ja annamme lasten nukkua vähän pitempään. Kotiin lähtö ei innosta meitä tälläkään kertaa ollenkaan, mutta ei tässä muukaan nyt auta. Onneksi tänne pääsee taas uudelleen.