Pranburissa

23.12.2013

Jouluaatonaatto olisi nyt takana täällä Thaimaassa. Lähestyvää joulua ei juuri huomaa muuta kuin facebookin päivityksissä sekä siitä, että tämän hotellin lapsimäärä on moninkertaistunut joululomaa viettävistä perheistä. Anne siskoni luki tänään kirjoituksiani täältä blogista ja antoi minulle palautetta liioittelusta ;) eli korjataan nyt tämä asia eli ei täällä kuulemma ole niin kylmä kuin annan ymmärtää. Jos lukemista puhutaan niin päivällä varjossa on oman mittarimme mukaan noin 24 astetta ja hotellin mittarin mukaan vähän valoisammassa paikassa 27 astetta lämmintä. Auringossa on tietysti paljon lämpimämpää. Uima-altaan vesi on tuon 21-22 astetta ja ulkona tuulee kovaa kuten olen kirjoitellut. Jos on tottunut siihen, että täällä Thaimaassa lämpötilat pyörii siinä 30 asteen hujakoilla niin onhan täällä nyt viileämpää kuin yleensä. Minä tykkään helteestä enkä kärsi kuumuudesta ja nämä alle hellelukeman olevat asteet ovat minulle viileitä, mutta esimerkiksi vaari on oikein tyytyväinen kun täällä ei tarvitse suuremmin hikoilla.

No sitten tämän päivän tapahtumiin eli päivä alkoi tietysti normaalilla tavalla eli aamiaisella. Aamiaisen jogurtti on tosi hyvää ja kun sen paksun maustamattoman jogurtin sekaan laittaa honey star -muroja ja ananasmarmeladia niin päivä ei voi kuin alkaa hyvin. Aamiaisen jälkeen kävimme varaamassa meille huomiseksi eli jouluaatoksi kansallispuistoretken hotellin respasta. Varauksen jälkeen lähdimme Pranburin TescoLotukseen Jonin ja meidän perheen kanssa. Hotellin taksi ei ollut vapaana joten varasimme kyydin läheisestä bambukattoisesta kojusta. Meiltä kysyttiin olemmeko Tescossa yhden vai kaksi tuntia ja sanoimme olevamme kolme. Naisen ilme vähän venähti, mutta sanoin että aiomme mennä Tescoon syömään joten meillä kestää ja kuski saa varautua odottamaan meitä vähän pitempään. Tescolle saavuttuamme kävimmekin heti ensin syömässä KFC:ssä. Olivian pää oli kipeä ja hän arveli kivun johtuvan nälästä. Niin ei kuitenkaan käynyt ja kävimme ostamassa Olivialle särkylääkettä joka taisi auttaa särkyyn. Syömisen jälkeen kiertelimme Tescossa ja teimme muutamia ostoksia. Ostosten jälkeen kävimme vielä Swenssenillä syömässä jätskit ennen kuin lähdimme takaisin hotellille päin.

Hotellille saavuttuamme Samuel halusi jälleen leikkimään leikkihuoneeseen, kiipeilemään kiipeilytelineeseen jne. Vaikka tämä hotellin pihan on lapsiystävällinen niin silti pitää olla tarkkana kun yrittää seurailla Samuelin touhuja koska hän liikkuu täällä hyvin omatoimisesti ja vikkelästi etenkin jos hän ottaa alleen jonkun hotellin kolmipyöräisistä pyöristä tai leikkiauton. Kaikki vanhemmat eivät näytä pysyvän lastensa touhuissa ajan tasalla, sillä lapsia on näkynyt kiipeilevän ja makailevan biljardipöydän päällä, heittelevän hiekkaa ämpärillä uima-altaaseen, tuovan leluja leikkihuoneesta ulkoaltaaseen jne vaikka esimerkiksi leikkihuoneessa lukee että lapsille joita ei vahdita annetaan espressoa ja kissanpentu... Touhuilujen jälkeen lähdimme rantaan ottamaan valokuvia ja taiteilemaan. Niistä lisää valokuvien muodossa.

Rantareissun jälkeen lähdimme taas syömään. Valitsimme läheisen hotellin ravintolan, koska paikka oli siistin ja viihtyisän näköinen. Ruokatilaukset sujuivat ongelmitta, mutta ruokia joutui odottamaan tuhottoman kauan. Samuel jaksoi jälleen kerran istua aivan ensiluokkaisesti pöydässä ja odottaa ruokaa, mutta Olivia oli väsyneen oloinen ja nälkä aiheutti pientä kärttyisyyttä. Kiva huomata, että Samuel ei ole aina se malttamaton vaan molemmilla on lupa joskus kyllästyä ja kiukutellakin. Syötyämme mummo lähti poikien kanssa hotellille koska Olivia ja minä saimme ruuat vasta sen jälkeen kun muut olivat jo syöneet. Syötyämme odotimme taas tuhottoman kauan laskuja. Ravintola oli täyttynyt meidän siellä ollessamme ja kun katselin muihin pöytiin niin joka ikisessä pöydässä näkyi olevan joko puhelin, tablet tietokone, läppäri tai jokin muu elektroninen laite viihdykkeenä. Jotenkin tämä näky näytti aika ikävältä kun seurailimme sitä. Olen törmännyt tähän samaan ilmiöön muuallakin kuin Thaimaassa ja tunnustan, että olen syyllistynyt siihen itsekin. Samuel sai viime Thaimaan reissulla katsella dvd soitinta ravintolassa ja olen antanut hänelle puhelimeni viihdykkeeksi ja itsekin katselen joskus puhelinta ruokaa odottaessa. Ehkä olisi aika tarkastella omia tekemisiänikin, sillä haluan jatkossakin keskustella seuralaisteni kanssa enkä tietokoneen.

Ruokailun jälkeen olisi ollut vielä mukava mennä rantaan istuskelemaan, mutta lapset olivat todella väsyneen oloisia. Lupasin heille jälleen hetken Fröbelin palikoiden seurassa kun ovat saaneet yöpuvut päälle ja hampaat pestyä eikä aikaakaan kun molemmat nukahtivat kesken elokuvien katselun. Mikäs sen mukavampaa kuin käydä nukkumaan kivan päivän jälkeen...

Rantakävelyä

22.12.2013
Taas olisi yksi lomapäivä takana. Annen kanssa tänään juteltiin siitä miten päivät kuluvat nopeasti lomalla. Tämä Dolphin bay resort ei sytytä meitä edelleenkään, mutta täällä ollaan kuitenkin koska rahojahan ei saa takaisin näin sesonkiaikana jos vaihtaisimme paikkaa. Hotellin aamiainen oli melko yksinkertainen, mutta sieltä löytyi kuitenkin kaikki tarvittava sekä myös kaipaamaamme jogurttia. Aamiaisen jälkeen Vaari, Anne ja Marko lähtivät mopoilla Pranburin TescoLotukseen ja me muut lähdimme rantakävelylle. Ilma oli tänäänkin erittäin tuulinen ja viileähkö joten pukeuduimme lämpimästi kävelylle lähtiessämme. Rannat ovat täynnä toinen toistaan upeampia simpukoita joita Jesse, Olivia ja Joni keräilivät pusseihinsa. Samuel käveli jonkun matkaa, mutta onneksi olin ottanut mukaan rattaat, sillä Samuel halusi melko pian kyyditystä. Näimme rannalla simpukoiden lisäksi mm. kuolleen meduusan, useita kuolleita mustekaloja, erilaisia kaloja ja meritähden. Kävelimme melko pitkän matkaa rantaviivaa pitkin, mutta emme uskaltaneet mennä ihan rannan niemen kärkeen asti jos lapset eivät olisikaan jaksaneet kävellä takaisin hotellille.

Lähdimme kävelemään takaisin päin rantatietä pitkin. Melko pian näimme kauniin ravintolan jonne menimme jätskeille ja virvokkeille. Jokainen sai haluamansa jäätelön ja me tilasimme mummon kanssa rapeaksi paistettua ananasta jäätelön kanssa. Olipas tosi hyvää. Syötyämme ja juotuamme kävelimme hiljakseen takaisin hotellille. Hotellilla mummo meni Jessen ja Jonin kanssa uimaan, mutta minä en todellakaan uskalla mennä tuonne kylmään veteen ja ajatus siitä miten tuuli kylmentäisi lisää uinnin jälkeen ei tunnu oikein kivalta. Tyydyin siis istuskelemaan rantatuolissa ja seuraamaan ihmisten touhuja. Anne ym. palasivat mopoilla kahden aikaan kauppareissulta mukanaan myös katukauppiaalta ostettuja tuoreita ananaksia ja vesimeloni. Kävimme heti maistelemaan ananasta ja se oli aivan uskomattoman hyvää ja mehukasta. Ehdottomasti parasta jota olen koskaan syönyt. Välipalan jälkeen vaari ja Marko lähti Olivian ja Jonin kanssa pitkälle mopoajelulle ja minä laitoin Samuelin päiväunille.

Mopoilujen jälkeen ja Sampan herättyä menimme hotellin ravintolaan syömään. Ruuat oli taas oikein hyviä. Henkilökunta täällä hotellissa on outoa. Henkilökunnalla on selkeästi hauskaa keskenään, mutta asiakkaille he ovat jotenkin ylimielisiä. He yrittävät olla kai jotenkin hauskoja omalla ihmeellisellä huumorillaan, mutta meistä heidän käytös on koppavaa ja hyvin luontaan työntävää. Suurin osa henkilökunnasta on miehiä ja ehkä täältä puuttuukin naisten tuoma ystävällisyys ja hymy. Näiltä miehiltä sitä on jotenkin turha edes odottaa. Vieraat ovat pääasiassa ranskalaisia, sillä tämä resortti on siirtynyt jokin aika sitten ranskalaisomistukseen. Suomalaisia täällä ei ole näkynyt yhtään meidän aikana.

Ruokailun jälkeen lähdimme jonkin matkan päässä olevaan ravintolaan joka mainosti ilmaista biljardia. Paikka on ollut toiminnassa vasta 2kk ja se on australialaismiehen omistuksessa. Mies oli todella ystävällinen ja kävi useamman kerran keskustelemassa kanssamme. Tilasimme parit juomat ja lapset pelailivat biljardia. Suunnittelimme, että menisimme joku päivä sinne vielä syömään meksikolaista ruokaa jota ravintola tarjoilee. Pelailujen jälkeen tulimme takaisin tänne hotellille ja nyt olisi jo aika käydä nukkumaan.

Dolphin Bay

21.12.2013 Tänään meillä oli hotellin vaihtopäivä. Kävimme aamulla Methavalaissa viimeisen kerran aamiaisella ja pakkasimme matkatavaramme joita on paljon. Olivia ja pojat kävivät aamiaisen jälkeen pelaamassa hotellin snookeria meidän muiden pakkaillessa. Onneksi meidän ei tarvinnut siirtyä matkassa eteenpäin lentämällä, sillä taksimatkalle pakkaaminen on niin paljon helpompaa. Taksimme tuli hakemaan meitä sovitusti hotelliltamme kello 12.00. Matkatoimiston mies tuli myös katsomaan miten lähtömme sujuu ja mahdummeko 15 hengen pikkubussiin. Bussi oli juuri sopivan kokoinen meidän 10 hengen seurueelle ja 10:lle matkalaukulle, ylimääräistä tilaa ei jäänyt yhtään ja meille jokaiselle löytyi oma istumapaikka. Varasimme samalla saman taksin hakemaan meitä 26.12 Dolphin baysta Bangkokiin. Matka Cha-Amista Dolphin bay resortiin kesti noin tunnin. 

Dolphin bay resortiin saavuttuamme Annen perheen bungalow oli valmiina, mutta meidän omassa oli vielä edelliset asukkaat. Saimme huoneemme vasta noin kello 14.30 vaikka huoneen luovutus olisi pitänyt olla jo kello 14.00. Ajatukset tästä paikasta on vähän kaksijakoiset näin ensimmäisen päivän jälkeen. Hotelli muistuttaa aika paljon jotain sellaista leirintäaluetta, joilla kävimme lapsena. Majoitus on vähän keskitasoa alkeellisimmissa bungaloweissa, palvelu ihan ok lukuun ottamatta erästä respan alueella työskentelevää tylyä miestä josta emme pitäneet heti ensivaikutelmasta alkaen. Plus puolina tällä hotellialueella on lasten aktiviteetit. Samuel nautti kun pääsi kiipeilemään pihan kiipeilytelineisiin, ajamaan ravintolassa olevalla pikkubussilla, polkemaan pyörillä, leikkimään leikkihuoneeseen, keinumaan jne ja isommat lapset pelailivat isossa puutarhassa jalkapalloa, pöytäjalista ja biljardia. Jesse ja Joni kävivät myös uimassa mutta me muut emme uskaltaneet sillä täällä on KYLMÄ!!! Minunkin oli ihan pakko kaivaa pitkähihaiset esille ja Sampalle pitkät kalsarit yöksi. Mittarimme mukaan ulkolämpötila on ollut tänään noin 23 astetta, mutta täällä tuulee erittäin kylmästi. Altaan veden lämpötilaksi mittasimme 22 astetta. 

 

 Kävimme tänään syömässä hotellin ravintolassa ja totesimme hinta-laatusuhteen oikein hyväksi ruokien suhteen. Esimerkiksi Pad thai maksoi kanalla 70thb ja katkaravuilla 100th, lasten paistettu riisi kanalla 45thb ja pizzat 180thb. Hintoihin lisätään 10% palvelupalkkio, mutta hinnat tuntui silti olevan kohdallaan. Meidän bungalowien peak season hinta on euroissa noin 50 euroa/ vuorokausi. Joulun aikaan se on ehkä ihan perusteltua, mutta muuten en kyllä maksaisi tällaista hintaa tästä majoituksesta. Tämä hotellihan sijaitsee täällä Dolphin bayn rannalla aika keskellä ei mitään. Vaari ja Marko kävivät jo tänään vuokraamassa mopot, että he pääsevät katselemaan ympäristöä vähän laajemmin. Suunnitelmissamme olisi lähteä jonain päivänä meriretkelle, mutta saa nähdä mihin suuntaan nämä kovat tuulet menevät. Näillä tuulilla meillä ei ole nimittäin mitään asiaa merelle.

 

Kävimme äsken rannalla kun suunnitelmissamme oli lähettää Jessen ostama lyhty taivaalle. Teimme ensin kovasti töitä, että saimme lyhdyn syttymään kovassa tuulessa. Kun lyhty lopulta syttyi se ei noussut ilmaan vaan lähti leijumaan maata pitkin läheiselle rannassa olevalle hääjuhlapaikalle. Onneksi Jesse sai lyhdyn kiinni ennen katastrofia ja saimme sammutettua sen. Lyhtyjupakan jälkeen kävelimme vähän matkaa rantaa eteenpäin ja lapset etsivät pimeässä simpukoita. Rannalla on muuten aivan upeita simpukan kuoria valtavia määriä. Pitääkin mennä huomenna tutkimaan valikoimaa tarkemmin valoisan aikaan. Löysimme lähistöltä myös pienen kaupan, josta ostimme mm. Olivialle crocsit. 

 

Nyt molemmat lapset nukkuvat jo rankan päivän jälkeen. Uuteen paikkaan siirtyminen verottaa aina voimia ja lapsilla oli erityisen rankkaa koska heidän piti heti testata kaikkia paikan tarjoamia aktiviteetteja. Huomenna tutustumme alueeseen tarkemmin ja yritämme myös vähän rentoutua. Ja olisi muuten todella mukavaa jos ilmat vähän lämpenisivät ja tuuli hellittäisi. Joka tapauksessa alkaa jo näyttää siltä, että lomailemme viimeistä kertaa Thaimaassa joulukuussa (tai sitten ei ;). Tämä on tosin ensimmäinen kerta kun täällä on näin viileää meidän joulureissun aikana, mutta tykkään kyllä itse huomattavasti lämpimämmästä ilmasta.Onneksi tämä ilma ei kuitenkaan ole se tärkein asia meidän lomassa. Kyllä me tästä nautimme, oli ilma mikä tahansa...

Maailma on pieni

20.12.2013 Tänään vietimme viimeistä kokonaista lomapäivää täällä Cha-Amissa. Meillä oli rannalla oleminen ja meressä uiminen jäänyt kokonaan väliin, joten oli aika korjata se asia. Tämän vuoksi suuntasimme aamiaisen jälkeen meren rannalle, missä hotellillamme on muutamia rantatuoleja. Varasimme rantatuolit ja jäimme hetkeksi lekottelemaan niihin Olivian aloittaessa välittömästi Pet shop leikkinsä rantahiekassa. Joni osoittautui oikein kovaksi uimariksi ja kyllä me muutkin Oliviaa lukuun ottamatta uimme meressä. Meduusoja ei onneksi näkynyt eikä tuntunut ollenkaan sillä pelkään niitä. Rannalla kulki melko paljon kaupustelijoita ja Olivia tekikin pari pientä ostosta rantaleikkien lomassa. Vaari ja Samuelkin kannattivat jäätelönmyyjää. Vaikka ilma on ollut Thaimaalaisittain viileähköä, rannalla tuli kuuma ja siirryimme uima-altaalle jatkamaan vesileikkejä. Mittasimme aamulla huoneemme edessä olevan uima-altaan veden lämpötilan ja se oli jäätävät +20astetta! Isommassa altaassa on lämpimämpää vettä ja jos ehdin niin mittaan sen huomenna ennen hotellin vaihtoa. Samuel sai eräältä ruotsalaisperheeltä muovikassillisen leluja koska perhe oli lähdössä kotiin eivätkä halunneet viedä tavaroita mukanaan. Olemme ennenkin saaneet kotiinlähtijöiltä leluja ja kyllähän niillä käyttöä riittää.

Uimisten jälkeen lähdimme hotellihuoneeseen valmistautumaan Veneziaan lähtöä varten. Sovimme ns. vakiotaksimme kanssa Venezia-Market village reissun hinnaksi 900thb. Olisimme halunneet olla Veneziassa tunnin ajan, mutta kuskilla oli keikkamme välissä toinen ajo joten olimme siellä kaksi tuntia. Venezian alueelle oli 50thb:n maksu. Hinta tosin hyvitettiin alueen huvilaitteissa tai ostoksissa. Anne, Marko ja Jesse käyttivät lippunsa huvilaitteisiin ja me kävimme ajelulla alueen kiertävällä junalla. Gondoliajelu alueen laguunissa olisi maksanut 480thb joten jätimme sen väliin. Alue ei tehnyt meihin suurta vaikutusta, mutta oli kuitenkin käynnin arvoinen. Alueella oli joitain kalliita merkkiliikkeitä, paikallisia käsitöitä myyviä kojuja sekä ravintoloita. Rakennukset olivat kauniita ja tunnelma ehkä haki välimeren tunnelmaa, mutta mehän olemme Thaimaassa kokemassa paikallisia elämyksiä. Alueella oli myös pieni lasten leikkipaikka ja minizoo, mutta nekin näyttivät aivan keskeneräisiltä. Yksi silmiinpistävä asia oli mielestäni kauppiaiden ja henkilökunnan hymyjen puute. Henkilökunta oli mielestäni poikkeuksellisen nuivaa ja he touhusivat omiaan kaupoissa joissa ei juuri asiakkaita näkynyt. Saa nähdä miten Venezia menestyy tulevaisuudessa, nyt se ei ainakaan vielä tehnyt vaikutusta vaikka kaunishan alue toki oli. Yksi mieleenpainuva juttu vierailulta oli se, että sain Veneziassa ollessamme Suomesta ihanan viestin Samuelin kummeilta...

Venezian jälkeen kuskimme vei meidät Market Villageen Hua Hiniin. Kävimme paikassa viime vuonna Cha-Amin lomalla joten tiesimme etukäteen mitä talo pitää sisällään. Tällä kertaa päätimme käydä syömässä Pizza Companyssa, jälkkäreillä Swenssenissä ja ostoksilla TescoLotuksessa. Näin teimmekin ja tehtävä oli siis suoritettu. Olivia tuhlaili taas lomarahojaan ja osti itselleen kolmannet kengät tällä reissulla sekä Furby paidan. Olivian ostamat kengät oli korkkarit joista hän on haaveillut pitkään. Market Villagessa meitä kohtasi oikein jymy-yllätys jota en meinaa uskoa vieläkään todeksi, sillä tapasimme ostoskeskuksessa aivan sattumalta Tiinan, Meerin ja Kertun eli kesäkuiset Kiinanmatka kumppanimme. Taas on pakko uskoa sanontaa, että maailma on pieni.

Shoppailujen jälkeen lähdimme taksillemme ja palasimme takaisin hotellille yhdeksän jälkeen. Matkan varrella Thaimaan kuninkaan talon kohdalla oli pitkän matkaa aivan upeat jouluvalot. Harmi kun en saanut otettua niistä valokuvaa. Olemme siis huomenna siirtymässä Dolphin Bay resortiin Pranburiin. Varasimme läheisestä matkatoimistosta 15 paikkasen pikkubussin viemään meidät hotellille 1900thb:n hintaan. Hinta on aika kova, mutta emme olisi mahtuneet 12 paikkaiseen taksiin valtavan tavaramäärämme kanssa. Toivotaan, että mahdumme tuohon isompaan. En ole pakannut vielä yhtään tavaroitamme joten luulen, että huomenna tulee kova kiire asian suhteen. Onneksi lähtömme on vasta kello 12.00 joten eiköhän sitä ehdi jotenkin mättää tavaroita kasaan aamiaisen jälkeen. Ainiin jäipäs muuten kirjoittamatta, että tänään tänne Cha-Amin rannalle saapui taas kymmenittäin paikallisia turisteja täynnä olevia kaksikerroksisia busseja bangkokista tuomaan lomailijoita viikonlopun viettoon. Saa nähdä minkälainen meno hotellissamme on vai keskittyyköhän juhlat rannalle. Tämän blogin tämän päiväiset kuvat ovat rannaltamme ja Veneziasta.

Black Mountain water park

19.12.2013 Tänään vietimme jälleen vesipuistopäivää eli kävimme Black mountainin vesipuistossa missä kävimme myös edellisellä Cha-Amin lomallamme. Taksimatka hotellilta vesipuistolle ja takaisin maksoi meiltä koko porukalta 1200thb ja sisäänpääsy vesipuistoon maksoi aikuisilta 600thb, Olivialta 300thb ja Samppa pääsi ilmaiseksi. Vesipuistossa oli tälläkin kertaa erittäin hiljaista, mutta väkeä oli silti ehkä enemmän kuin ensimmäisellä kerrallamme. Vesipuistossa on aika samanlaiset aktiviteetit kuin Santorini water fantasyssä, mutta tunnelma on jotenkin rennompi ja puisto on avarampi. Santorinin uimavalvojat olivat aktiivisia puhallessaan pilleihin ja ohjatessa väkeä Black mountainin valvojien tyytyessä seurailemaan rauhallisena tapahtumia. Black mountainin alue on myös jotenkin avarampi, Santorinin ollessa tungettu täyteen liukumäkiä. Molemmat paikat ovat kuitenkin mielestämme ihan mukavia ja vierailemisen arvoisia. Ainoa huono puoli oli altaiden kylmä vesi molemmissa puistoissa. Tätä ongelmaa ei ollut viimeksi maaliskuussa jolloin maa oli niin kuumaa, että jalkoja poltti ja porealtaan vesi oli lähes kuumaa. Nyt meitä paleli lähes koko päivän, mutta päätimme että emme valita koska asialle ei voinut mitään ja meillä oli tosi ihana päivä vesipuistossa. Laskimme muutamista liukumäistä, nautimme aaltoaltaan isoista aalloista ja pelailimme lentopalloa altaassa vaikka olinkin siinä todella huono. Vesipuistossa oli edelleen käytössä ruokakorttisysteemi eli puistoon mentäessä ladattiin kortille itse haluama summa rahaa ja kortti oli ainoa maksuväline puistossa. Pois lähdettäessä jäljelle jäänyt summa palautettiin. Me latasimme kortille 1000thb ja saimme takaisin reilut 300thb eli meiltä meni vajaa 700thb ruokiin, juomiin ja jäätelöihin päivän aikana. Vietimme vesipuistossa 5 tuntia joka oli sopiva aika. 

Samuel nukkui viime yön huonosti sillä tukkoinen ja nuhainen nenä alkoi taas vaivata enemmän oloa. Samuel oli jo Suomessa nuhainen ja tilanne oli jo vähän parempi täällä alkulomasta, mutta nyt flunssa taas meinaa pahentua. Väsynyt Samuel nukahti lähes heti taksiin kun lähdimme ajelemaan kohti hotellia ja me kaikki muutkin olimme jälleen kerran aika ryytyneitä päivän touhujen jälkeen. Lomailu on rankkaa kuten olemme aiemminkin huomanneet. Hotellille saavuttuamme Samuel lähti unenpöppöröstään toivuttuaan mummon ja vaarin huoneeseen leikkimään isompien lasten lähtiessä hotellin kuntosalille. Kyllä siinä juoksumatto savusi ja painot saivat kyytiä kun lapset kohottivat intoa puhkuen kuntoaan. Kuntoilun jälkeen menimme illalliselle hotellin ravintolaan. Ravintolassa oli sopivasti happy hour ja saimme tuplajuomat illallisen kanssa. Tilasin Methavalain erikoisen joka tarjoiltiin saviruukussa. Anne tilasi pina coladat ja ehdotin että vaihtaisimme toiset juomamme, että molemmat saisi yhden pina coladan ja yhden Methavalain erikoisen. Hyviähän ne oli ja niin oli Pad thaikin jonka tilasin illalliseksi. Harvoinhan se ei hyvältä maistu vaikka on niitä joskus maisteltu vähän huonompia versioitakin. Ruokailun jälkeen menimme vielä hetkeksi rannalle, missä lapset lähettelivät vaarin ostamia valoa loistavia härveleitään taivaalle. Emme olleet rannalla pitkään sillä siellä oli KYLMÄ eikä tuuli parantanut tilannetta. Huoneeseen saavuttuamme testasin ulkolämpötilan kotoa tuomalla mittarillani ja se oli 21astetta kellon ollessa noin 20.30. Ei ihme että paleli. Nyt Samuel on jo nukkumassa ja Oliviakin on käymässä nukkumaan. Huomenna vietämme viimeistä kokonaista päivää täällä Cha-Amissa. Päivän ohjelma on vielä vähän auki, mutta suunnitelmia on kuitenkin jo tehty...

Ajelua

18.12.2013

Tervehdys taas täältä Thaimaan lämmöstä vai pitäisikö sanoa viileydestä sillä viileät ilmat jatkuvat edelleen. Moni suomalainen tykkäisi varmasti tällaisesta noin 25 asteen lämmöstä, mutta minua palelee ainakin uimisen jälkeen ja illalla. Eipä tuota säätä ole juurikaan tullut mietittyä näillä Thaimaan matkoilla sillä sateet eivät ole koskaan pilanneet matkaamme eikä nuo lämpötilatkaan ole lähelläkään Suomen lukemia eikä mietitä sen enempää tälläkään kertaa. Säästä sitten tämän päivän tapahtumiin. Huomasin aamulla että olemme näköjään vaihtaneet aamupalapöytää rantatien varrella oleviin pöytiin, sillä Samuel haluaa katsella syödessä ohi kulkevia autoja ja mopoja. Pöydät ovat valokatteen alla ja vähän valoisampia kuin salin puolella olevat pöydät, mutta näille lämpötiloille pieni auringonpaiste sopii oikein hyvin. Aamiaisen jälkeen menimme tänään pariksi tunniksi uima-altaille. Uima-allasalueella oli tänään ihmeen paljon porukkaa. Mietimme vaikuttaisiko siihen se, että Cha-Amin rantoja siivotaan joka keskiviikko ja rantatuolit on kerätty pois koko päiväksi. Tämä rantojen siivous on kyllä oikein hyvä asia ja sitä voisi suorittaa vähän perusteellisemmin muissakin Thaimaan rantalomakohteissa. Aikamme polskuteltuamme lähdimme lounaalle läheiseen jäätelöbaariin. Menumme käsitti jäätelöannoksia ja hotdogeja. Ravintolan palvelu on erinomaista, ruuat hyviä ja yhteinen kielikin meiltä löytyy sillä ravintola on suomalais-thai pariskunnan omistuksessa.

Lounaan jälkeen minä ja Tomi menimme läheiseen hierontapaikkaan jalkahierontaan ja Olivia ja vaari ottivat öljyhieronnan. Hotellin lähistöllä on kymmeniä hierontapaikkoja ja hinnat ovat kohdallaan. Tunnin jalkahieronta maksaa 200thb eli noin 4 euroa ja tunnin kokovartalo öljyhieronta 300thb eli noin 6 euroa. Olivia nukahti hierontaan ja minäkin taisin torkahtaa hetkeksi, niin rentouttavalta hieronta taas tuntui. Hieronnassa ollessa itse hieronta tietysti tuntuu hyvältä, mutta minä nautin myös hierontapaikkojen tuoksusta ja rauhallisuudesta jota ei edes haittaa se, että hierojat joskus keskustelevat keskenään hiljaisella äännellä thai kielellä. Olivia kävi kanssamme hieronnoissa jo 4-vuotiaana, mutta en voi kuvitellakaan että Samuel pystyisi paikallaan edes parin minuutin hieronnan ajan. Ehkä sitten parin vuoden päästä siihenkin löytyy malttia. Keskustelimme kyllä viimeksi tänään miten paljon Samuelin kanssa on nykyään helpompaa matkustaa kuin esimerkiksi viime reissulla tämän vuoden helmikuussa ja miten isoksi pojaksi hänkin on kasvanut. Vuosi ikää lisää tekee ihmeitä tuon ikäisellä.

Hierontojen jälkeen lähdimme Tomin, vaarin ja lasten kanssa hotellin tuktukilla Cha-Amin kaupunkikierrokselle. Tuktuk vei meidät ensin kalastussatamaan ja pitkän aallonmurtajan päässä olevalle mustekalapatsaalle jonne haaveilin pääseväni jo viime reissulla. Nyt sekin paikka tuli nähtyä. Sataman jälkeen kuski vei meidät Cha-Amin markkinoille joilla piipahdimme nopeasti Tomin ja Samuelin kanssa muiden odottaessa tuktukilla. Teimme pieniä herkkuostoksia ja ostimme mm. tahmeaa riisiä ja mangoa, popcorneja ja Durian hedelmää jota emme ole koskaan aiemmin maistaneet. Durianin maistaminen kuului yhdeksi tämän reissun tavoitteeksi ja tuolla se haiseva herkku on edelleen pussissa parvekkeella koskemattomana...

Kiertoajelun jälkeen isommat lapset menivät taas uimaan kun siihen tarjoutui pieni hetki. Uimisen jälkeen olikin jälleen nälkä ja lähdimme kävelemään DeeLek ravintolaan, mutta eri paikkaan kuin missä kävimme toissapäivänä. Minä join tämän reissun ensimmäisen kookoksen ja vaihdoin perinteisen pad thain katkarapuihin ja cashew pähkinöihin. Hyväähän se ruoka taas oli. Hotellille päin tultaessa pysähdyimme 7elevenin kohdalla jälkiruuille. Minä ja Tomi söimme jätskit ja muut ostivat katukeittiöstä pannukakut joko banaanilla tai suklaakastikkeella. Viisi pannaria maksoi yhteensä pari euroa joten eipä niille hintaa juurikaan kertynyt. Samuel on mainio kun hän keskustelee kauppiaiden kanssa. Vaikka meille puhutaan englantia, Samuel vastaa tietysti suomeksi yleensä "ei kiitos" jos meille kaupataan jotain ja jos hän ei saa itseään ymmärretyksi hän huutaa kovemmalla äänellä "haloo!!!" Nyt lapset ovat jo nukkumassa ja toivottavasti nukkuvat taas rauhallisesti aamuun asti. Minä alan tallentelemaan tämän päivän valokuvia tänne blogiin ja sittenhän sitä joutaa itsekin unten maille. Koska en vieläkään ymmärrä mikä tätä blogia vaivaa, kuvat tulevat sekalaisessa järjestyksessä tähän loppuun.

Letitystä ja Petchaburi

Taas olisi vuorossa jokailtainen neuvottelu tietokoneen kanssa eikä yhteistyö toimi edelleenkään, mutta yritetään silti. Tuossa alla pitäisi jossain kohtaa olla kuva aamiaisesta jolla aloitin päivän. Lautasella on aika vakiojutut joita syön Thaimaan aamiaisilla, paitsi että jogurtti puuttuu koska sitä ei ole tarjolla tässä hotellissa. Aamiaisen jälkeen menimme Olivian kanssa kysymään hotellin kampaamosta letityksen hintaa. Päätin etukäteen että jos hinta ei ole yli 1000thb, niin jäämme letitykseen hotellille ja jos se on yli menemme etsimään edullisempaa paikkaa. Hinta oli juuri tuon 1000thb, joten jäimme hotellille. Letittäjiä oli kaksi ja aikaa kului reilu tunti. Letittäjillä ei näyttänyt olevan kovinkaan paljoa kokemusta hiusten letittämisestä sillä he eivät olleet mitenkään näppäriä työssään ja letit on aika paksuja, mutta ihan hienot niistä tuli silti. Kampaaja sai "mamankin" eli minut ottamaan muutaman letin hiuksiin 500thb:n hintaan. Sää täällä Cha-Amissa on ollut joulukuiseen tapaan melko viileä (vajaa 30 astetta) ja tänään oli erityisen viileä ja tuulinen sää. Päivälämpötila taisi jäädä noin 24 asteeseen. Jos oikein muistan, niin lämpötila oli alin päivälämpö mitä olen Thaimaassa kokenut. Osa porukastamme Samuel mukaan lukien kävi tänään testaamassa meren aaltoja, mutta viileähkö sää ei houkutellut meitä uimaan joten päätimme lähteä shoppailureissulle. Neuvottelimme taksin kanssa retken TescoLotus-Petchaburin temppeliluola-BigC välille 1300thb:n hintaan. Kuski ajoi suoraan temppeliluolalle jossa olemme Tomin kanssa käyneet jo kaksi kertaa aiemmin. Paikka on kaikessa kauneudessaan jotenkin hirveän pelottava ja sadat apinat tekee siitä entistä pelottavamman. Luolakäynnin jälkeen kuski vei meidät kaapelivaunulle joka kuitenkin meni juuri kiinni kun pääsimme asemalle joten jatkoimme pikaisten shoppailujen jälkeen BigC:lle. Siellä menimme ensin syömään KFC:hen jossa tilasimme Tomin kanssa takuuvarmat kalahampurilaisateriat ja lapsille kalapuikot ja ranskalaiset. Anne perheineen päätyi vähän eksoottisempiin kana-aterioihin ja heidänkin valinta taisi mennä ihan nappiin. Syömisen jälkeen kävimme ostoksilla. Vaari osti itselleen tablet tietokoneen 1500thb:n hintaan. Toivottavasti tämä toimii yhtä hyvin kuin Annen ja Markon ostamat koneet. Samuel oli todella väsynyt ja otti pienet päikkärit ostoskärryissä ostosten lomassa. Ostosten jälkeen hurautimme suoraan hotellille. Kuski näytti "unohtaneen" että olimme sopineet TescoLotus käynnin, mutta asia ei meitä suuremmin haitannut koska kello oli jo noin kahdeksan kun pääsimme hotellille. Lapset menivät viileästä ilmasta huolimatta vielä iltauinnille eikä hotellin henkilökuntaa näyttänyt haittaavan tänäänkään myöhäinen uinti vaikka allas oli ollut jo kiinni yli tunnin. Nyt kello lähentelee jo puoltayötä joten enköhän minäkin jouda tästä nukkumaan.