22.12.2013
Taas olisi yksi lomapäivä takana. Annen kanssa tänään juteltiin siitä miten päivät kuluvat nopeasti lomalla. Tämä Dolphin bay resort ei sytytä meitä edelleenkään, mutta täällä ollaan kuitenkin koska rahojahan ei saa takaisin näin sesonkiaikana jos vaihtaisimme paikkaa. Hotellin aamiainen oli melko yksinkertainen, mutta sieltä löytyi kuitenkin kaikki tarvittava sekä myös kaipaamaamme jogurttia. Aamiaisen jälkeen Vaari, Anne ja Marko lähtivät mopoilla Pranburin TescoLotukseen ja me muut lähdimme rantakävelylle. Ilma oli tänäänkin erittäin tuulinen ja viileähkö joten pukeuduimme lämpimästi kävelylle lähtiessämme. Rannat ovat täynnä toinen toistaan upeampia simpukoita joita Jesse, Olivia ja Joni keräilivät pusseihinsa. Samuel käveli jonkun matkaa, mutta onneksi olin ottanut mukaan rattaat, sillä Samuel halusi melko pian kyyditystä. Näimme rannalla simpukoiden lisäksi mm. kuolleen meduusan, useita kuolleita mustekaloja, erilaisia kaloja ja meritähden. Kävelimme melko pitkän matkaa rantaviivaa pitkin, mutta emme uskaltaneet mennä ihan rannan niemen kärkeen asti jos lapset eivät olisikaan jaksaneet kävellä takaisin hotellille.
Taas olisi yksi lomapäivä takana. Annen kanssa tänään juteltiin siitä miten päivät kuluvat nopeasti lomalla. Tämä Dolphin bay resort ei sytytä meitä edelleenkään, mutta täällä ollaan kuitenkin koska rahojahan ei saa takaisin näin sesonkiaikana jos vaihtaisimme paikkaa. Hotellin aamiainen oli melko yksinkertainen, mutta sieltä löytyi kuitenkin kaikki tarvittava sekä myös kaipaamaamme jogurttia. Aamiaisen jälkeen Vaari, Anne ja Marko lähtivät mopoilla Pranburin TescoLotukseen ja me muut lähdimme rantakävelylle. Ilma oli tänäänkin erittäin tuulinen ja viileähkö joten pukeuduimme lämpimästi kävelylle lähtiessämme. Rannat ovat täynnä toinen toistaan upeampia simpukoita joita Jesse, Olivia ja Joni keräilivät pusseihinsa. Samuel käveli jonkun matkaa, mutta onneksi olin ottanut mukaan rattaat, sillä Samuel halusi melko pian kyyditystä. Näimme rannalla simpukoiden lisäksi mm. kuolleen meduusan, useita kuolleita mustekaloja, erilaisia kaloja ja meritähden. Kävelimme melko pitkän matkaa rantaviivaa pitkin, mutta emme uskaltaneet mennä ihan rannan niemen kärkeen asti jos lapset eivät olisikaan jaksaneet kävellä takaisin hotellille.
Mopoilujen jälkeen ja Sampan herättyä menimme hotellin ravintolaan syömään.
Ruuat oli taas oikein hyviä. Henkilökunta täällä hotellissa on outoa. Henkilökunnalla
on selkeästi hauskaa keskenään, mutta asiakkaille he ovat jotenkin ylimielisiä.
He yrittävät olla kai jotenkin hauskoja omalla ihmeellisellä huumorillaan,
mutta meistä heidän käytös on koppavaa ja hyvin luontaan työntävää. Suurin osa
henkilökunnasta on miehiä ja ehkä täältä puuttuukin naisten tuoma ystävällisyys
ja hymy. Näiltä miehiltä sitä on jotenkin turha edes odottaa. Vieraat ovat pääasiassa
ranskalaisia, sillä tämä resortti on siirtynyt jokin aika sitten
ranskalaisomistukseen. Suomalaisia täällä ei ole näkynyt yhtään meidän aikana.
Ruokailun jälkeen lähdimme jonkin matkan päässä olevaan ravintolaan joka
mainosti ilmaista biljardia. Paikka on ollut toiminnassa vasta 2kk ja se on
australialaismiehen omistuksessa. Mies oli todella ystävällinen ja kävi
useamman kerran keskustelemassa kanssamme. Tilasimme parit juomat ja lapset
pelailivat biljardia. Suunnittelimme, että menisimme joku päivä sinne vielä syömään
meksikolaista ruokaa jota ravintola tarjoilee. Pelailujen jälkeen tulimme
takaisin tänne hotellille ja nyt olisi jo aika käydä nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti