18.12.2013
Tervehdys taas täältä Thaimaan lämmöstä vai pitäisikö sanoa viileydestä sillä viileät ilmat jatkuvat edelleen. Moni suomalainen tykkäisi varmasti tällaisesta noin 25 asteen lämmöstä, mutta minua palelee ainakin uimisen jälkeen ja illalla. Eipä tuota säätä ole juurikaan tullut mietittyä näillä Thaimaan matkoilla sillä sateet eivät ole koskaan pilanneet matkaamme eikä nuo lämpötilatkaan ole lähelläkään Suomen lukemia eikä mietitä sen enempää tälläkään kertaa. Säästä sitten tämän päivän tapahtumiin. Huomasin aamulla että olemme näköjään vaihtaneet aamupalapöytää rantatien varrella oleviin pöytiin, sillä Samuel haluaa katsella syödessä ohi kulkevia autoja ja mopoja. Pöydät ovat valokatteen alla ja vähän valoisampia kuin salin puolella olevat pöydät, mutta näille lämpötiloille pieni auringonpaiste sopii oikein hyvin. Aamiaisen jälkeen menimme tänään pariksi tunniksi uima-altaille. Uima-allasalueella oli tänään ihmeen paljon porukkaa. Mietimme vaikuttaisiko siihen se, että Cha-Amin rantoja siivotaan joka keskiviikko ja rantatuolit on kerätty pois koko päiväksi. Tämä rantojen siivous on kyllä oikein hyvä asia ja sitä voisi suorittaa vähän perusteellisemmin muissakin Thaimaan rantalomakohteissa. Aikamme polskuteltuamme lähdimme lounaalle läheiseen jäätelöbaariin. Menumme käsitti jäätelöannoksia ja hotdogeja. Ravintolan palvelu on erinomaista, ruuat hyviä ja yhteinen kielikin meiltä löytyy sillä ravintola on suomalais-thai pariskunnan omistuksessa.
Lounaan jälkeen minä ja Tomi menimme läheiseen hierontapaikkaan jalkahierontaan ja Olivia ja vaari ottivat öljyhieronnan. Hotellin lähistöllä on kymmeniä hierontapaikkoja ja hinnat ovat kohdallaan. Tunnin jalkahieronta maksaa 200thb eli noin 4 euroa ja tunnin kokovartalo öljyhieronta 300thb eli noin 6 euroa. Olivia nukahti hierontaan ja minäkin taisin torkahtaa hetkeksi, niin rentouttavalta hieronta taas tuntui. Hieronnassa ollessa itse hieronta tietysti tuntuu hyvältä, mutta minä nautin myös hierontapaikkojen tuoksusta ja rauhallisuudesta jota ei edes haittaa se, että hierojat joskus keskustelevat keskenään hiljaisella äännellä thai kielellä. Olivia kävi kanssamme hieronnoissa jo 4-vuotiaana, mutta en voi kuvitellakaan että Samuel pystyisi paikallaan edes parin minuutin hieronnan ajan. Ehkä sitten parin vuoden päästä siihenkin löytyy malttia. Keskustelimme kyllä viimeksi tänään miten paljon Samuelin kanssa on nykyään helpompaa matkustaa kuin esimerkiksi viime reissulla tämän vuoden helmikuussa ja miten isoksi pojaksi hänkin on kasvanut. Vuosi ikää lisää tekee ihmeitä tuon ikäisellä.
Hierontojen jälkeen lähdimme Tomin, vaarin ja lasten kanssa hotellin tuktukilla Cha-Amin kaupunkikierrokselle. Tuktuk vei meidät ensin kalastussatamaan ja pitkän aallonmurtajan päässä olevalle mustekalapatsaalle jonne haaveilin pääseväni jo viime reissulla. Nyt sekin paikka tuli nähtyä. Sataman jälkeen kuski vei meidät Cha-Amin markkinoille joilla piipahdimme nopeasti Tomin ja Samuelin kanssa muiden odottaessa tuktukilla. Teimme pieniä herkkuostoksia ja ostimme mm. tahmeaa riisiä ja mangoa, popcorneja ja Durian hedelmää jota emme ole koskaan aiemmin maistaneet. Durianin maistaminen kuului yhdeksi tämän reissun tavoitteeksi ja tuolla se haiseva herkku on edelleen pussissa parvekkeella koskemattomana...
Kiertoajelun jälkeen isommat lapset menivät taas uimaan kun siihen tarjoutui pieni hetki. Uimisen jälkeen olikin jälleen nälkä ja lähdimme kävelemään DeeLek ravintolaan, mutta eri paikkaan kuin missä kävimme toissapäivänä. Minä join tämän reissun ensimmäisen kookoksen ja vaihdoin perinteisen pad thain katkarapuihin ja cashew pähkinöihin. Hyväähän se ruoka taas oli. Hotellille päin tultaessa pysähdyimme 7elevenin kohdalla jälkiruuille. Minä ja Tomi söimme jätskit ja muut ostivat katukeittiöstä pannukakut joko banaanilla tai suklaakastikkeella. Viisi pannaria maksoi yhteensä pari euroa joten eipä niille hintaa juurikaan kertynyt. Samuel on mainio kun hän keskustelee kauppiaiden kanssa. Vaikka meille puhutaan englantia, Samuel vastaa tietysti suomeksi yleensä "ei kiitos" jos meille kaupataan jotain ja jos hän ei saa itseään ymmärretyksi hän huutaa kovemmalla äänellä "haloo!!!" Nyt lapset ovat jo nukkumassa ja toivottavasti nukkuvat taas rauhallisesti aamuun asti. Minä alan tallentelemaan tämän päivän valokuvia tänne blogiin ja sittenhän sitä joutaa itsekin unten maille. Koska en vieläkään ymmärrä mikä tätä blogia vaivaa, kuvat tulevat sekalaisessa järjestyksessä tähän loppuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti