Chongqing 27.12.2015

Päivä 4.

Tämä päivä valkeni täällä Chongqingissa sumuisena kuten muutkin aamut. Vaikka täällä on ollut sumuista, niin aurinkokin on näyttäytynyt joka päivä ainakin pienen hetken. Olen valitellut, että otin liian kuuman takin mukaan, kun minulla on polvimittainen toppatakki. Tänään toppatakki oli tarpeen, sillä ilma oli aamulla viileähkö.

Näkymä Luohanille hotellin maisemahissistä

Aamu alkoi tänään samaan tapaan kuin eilenkin eli lasten herätys kello 9.00 ja siitä heti aamiaiselle. Aamiaisen jälkeen lähdimme Ijan ja Jukan kanssa eläintarhaan. Kävelimme läheiselle metroasemalle ja ostimme lipputiskiltä liput. Viimeksi ostimme liput automaatista, mutta nyt päädyimme tiskiin koska siinä ei ollut jonoa. Samuelista ei mennyt maksua, meiltä muilta lippu maksoi 4yuania. Metrossa oli hyvin tilaa matkustaa ja istumapaikat löytyivät helposti. Matka eläintarhalle oli melko pitkä. Lähdimme pysäkiltä numero kaksi ja eläintarha oli pysäkillä 13. Pääsimme samalla linjalla perille asti.

Eläintarhan sisäänpääsymaksu oli aikuisilta ja Olivialta (emme tajunneet edes kysyä lapsialennusta) 20 yuania, Ijalta 10 yuania ja Samppa pääsi ilmaiseksi. Heti ensimmäiseksi menimme katsomaan pandoja, joita oli useampia. Kyllähän ne ovat todella söpöjä. Nämä pandat olivat vähän pienempiä kuin se jonka näimme kesällä Chiang Maissa. Kiertelimme melko pitkään eläintarhassa, valokuvailimme ja katselimme eläinten touhuja. Paikalla oli jonkun verran perheitä viettämässä sunnuntaipäivää, mutta ei mitenkään ruuhkaksi asti. Minulla oli monta kertaa mielessä edellinen eläintarhavisiitti täällä Chongqingissa kesäkuun lopulla 2013. Silloin oli nimittäin aivan järkyttävän kuuma. Nyt eläintarhassa oli paljon miellyttävämpi kulkea, vaikka nautinkin yleensä helteestä. Olemme kierrelleet aika paljon näitä Kiinan ja Thaimaan eläintarhoja viime vuosien aikana ja tämä eläintarha oli kooltaan pienehkö, mutta mukavan kokoinen lasten kanssa käveltäväksi. Alueella on myös pieni huvipuisto, missä Samuel, Olivia ja Tomi kävivät yhdessä laitteessa. Thaimaan eläintarhoissa on usein kivoja esityksiä, joita seuratessa saa levähtää hetkisen. Täällä niitä ei ollut. Pidimme silti pienen tauon, kun lapset herkuttelivat hattaralla. Maissinaksut kuuluvat myös tämän eläintarhan myyntitarjontaan ja ostimme myös popcprneja, jotka tällä kertaa olivat ihan syötäviä.

Paikallinen kantoreppu. Näitä näkyi paljon.

Kierreltyämme eläintarhassa poikkesimme eläintarhan vastapäätä olevaan ostoskeskukseen. Kävimme siellä syömässä ja kahvilla KFC:ssä ja teimme pikaisen kierroksen Wallmart tavaratalossa. Kauppakierroksen jälkeen suuntasimme pienen aukion läpi metroasemalle. Aukiolla oli pari porukkaa tanssimassa kiinalaisia tansseja. Niistä minulle tulee mieleen aina pari muistoa. Toinen on iltahämärät trooppisella Hainanin saarella, kun iltaisin rantojen pimeillä bulevardeilla oli satoja tanssijoita ja musiikki kuului kauas. Toinen muisto on aikaiset aamut Samuelin hakumatkalta Fuzhousta. Olivia ja Tomi nukkui yleensä aamulla pitempään ja minä lähdin Samuelin kanssa hotellimme edessä olevan järven rannalle kävelemään. Siellä oli myös näitä tanssiporukoita ja he tanssivat upeita viuhkatansseja. Katselimme heitä ja ajattelin, etten ehkä koskaan enää näe mitään niin kaunista. Vaikka tämänpäiväiset tanssit eivät mitään erikoisen hienoja olleetkaan, yhdistän ne näihin muistoihin jotka säilyvät aina mielessäni. Siitä saan taas yhden syyn palata aina takaisin Kiinaan.

Metromatka hotellille sujui nopeasti. Hotellilla lepäilimme taas pienen hetken ennen kuin lähdimme Jukan ja Ijan kanssa syömään hotellin ravintolaan. Ruokalista oli melko kiinalainen ja sieltä oli vaikea löytää syötävää. Ruuat joita uskaltauduimme tilaamaan, oli myös hyvin eksoottisia. No tulihan kokeiltua hotellinkin ravintola johon ei tarvitse mennä uudelleen.

Syömisen jälkeen kiirehdimme uimaan. Lämpimän altaan vesi oli tänään todella kuumaa. Verrattuani kotipaljuun, veikkaisin lämpötilaksi noin 41 astetta. Lämpimässä altaassa ei voinut olla kauaa, Olivia ei voinut olla siellä ollenkaan. Lapset leikkivät isossa altaassa ja minä vuorottelin ison ja lämpimän altaan välillä. Porealtaan vesi on myös viileähköä, joten siellä en käy yleensä ollenkaan. Uimisen jälkeen olimme myös hetken saunassa. Samuel on tykästynyt kovasti hotellin viereisen leipomon pulla/sämpylä yhdistelmään ja söi taas sellaisen ison leivonnaisen iltapalaksi. Niitä herkkuja pitää kuulemma käydä ostamassa joka päivä lisää. Samuel on ikävöinyt tälläkin reissulla kovasti kotiin, mutta onneksi unohtaa aina hetkeksi päivän touhuissa ikävänsä. Nyt tämä väsynyt reissupoika jo nukkuu. Tomi lähti Jukan kanssa jonnekin kaupungille pyörähtämään ja me alamme Olivian kanssa valmistautua nukkumaan menoa varten. Ensin pitää taas laittaa pyykit kuivumaan…