maanantai 30. joulukuuta 2019

Mae Phimistä Bangkokiin

Viihtyisä huoneemme numero 102, hotelli Grand Blue Resort.

Hieman haikein mielin tuli taas herättyä viimeiseen aamuun Mae Phimissä. Hotellissa oli aika paljon porukkaa ja henkilökunta päivitti aamulla Facebookiin, että aamiaiselle on tulossa 160 asiakasta. Mitään ruuhkaa aamiaisella ei kuitenkaan ollut, mutta väkimäärän lisääntymisen huomasi. Me söimme pikaisesti ja menimme hyvissä ajoin hotellin aulaan odottelemaan kyytiämme, jonka piti tulla kello 10.00. Yleensä kyydit ovat olleet aina ajoissa tai etuajassa, mutta ei tänään. Vartin yli kymmenen aloin viestitellä Chaleen kanssa, joka järjesti kyytimme, että missä taksi viipyy. Lopulta taksi tuli kello 10.45, mutta minivanin tilalle meille tulikin tavallinen henkilöauto, jonne meillä ei ollut mitään mahdollisuutta mahtua tavaroidemme kanssa. Laitoin taas viestiä Chaleelle ja hän tuli viidessä minuutissa hotellille ja lähti itse kuskaamaan meitä kohti Bangkokia. Ei voi kyllä moittia tätä yrittäjää, hänellä on homma hallussa ja saimme matkalla myös selitykset tämän aamun kyydeistä. Annettakoon anteeksi, meillä ei ollut mikään kiire ja palvelu tilanteen selvittämiseksi oli erinomaista. 

Vessan värivalinnat ovat vähän entisajoilta, mutta paikat on siistejä ja toimivia. 

Ilmastointilaite oli sijoitettu kätevästi niin, ettei se puhaltanut suoraan sänkyyn.

Teekahvila

Chaleen kyyti Bangkokiin oli rauhallista ja turvallisen oloista. Matkalla pysähdyimme vessatauolle eräälle huoltoasemalle. Olen jo jonkin aikaa ollut aivan hulluna bubble/boba/pearly teehen, ja huomasin aseman pihalla Pearly tea kahvilan. Ostin thai milk tean mustilla tapioca helmillä höystettynä ja hyväähän se oli. Olen opettanut mummonkin juomaan tätä juomaa ja meidän loppumatka Bangkokiin menikin rattoisasti, kun imeskelimme helmiä pillin avulla jäiden seasta. Chalee kuskasi meidät lentokentäälle ja siellä vaihdoimme loppumatkan ajaksi Bangkokin taksiin, koska Chalee ei ole juurikaan viime vuosina ajanut keskustassa. Matka Mae Phimistä lentoasemalle maksoi 1800 thb ja loppumatka hotellille 700 thb. Sovimme meidät lentokentältä Naraihin kuljettaneen taksin kanssa, että hän tulee hakemaan meidät huomenna illalla lentoasemalle. Meillä ei ollut juurikaan yhteistä kieltä, joten saa nähdä onko hän tulossa. Jos ei, niin sitten otamme toisen taksin. 

Erinomaista

Matkatavarat kulkivat kätevästi Chaleen auton lavalla

Heipat Chaleelle

Majoitumme Bangkokissa hotelli Naraihin, joka on meille ennestään tuttu hotelli. Olimme täällä viimeksi viime jouluna 10 yötä ja olemme todenneet tämän hyväksi keskitason hotelliksi. Olin varannut Samuelille ja minulle Hotels.comilta kertyneen ilmaisen yön hotellin premier huoneeseen. Huomasin sisäänkirjautumisen yhteydessä, että virkailijoilla oli jokin ongelma ja tämä osoittautuikin meille hyväksi asiaksi, sillä premier huoneita ei ollut vapaana ja me saimme sviitin. Sviitti on aivan upea ja täällä on japanilainen vessanpönttö, jotka ovat aivan mainioita. Tämä on vielä sellainen edistyneempi malli, jossa on liiketunnistin ja pöntön kansi avautuu automaattisesti. Ihan huippu. 

Samuel testasi miten voltit onnistuu sviitin sohvalta sängylle, hyvin toimi


Erinomainen toto washlet istuin vessassa

Amme ja suihkukin löytyy

Minibaarin juomia

Hyvät kahvit tuli tällä koneella

Narain aulan kuusi

Narain käytävän kuusi

ja vielä Narain pihakuusi

Majoittauduttuamme kävin ostamassa hotellin ala-aulasta meille pizza slicet 60 thb:n hintaan per kappale ja juomat otimme huoneemme maksuttomasta minibaarista. Tämän jälkeen lähdimme kävelemään kohti Mahanakhonin pikselitornia. Me kävimme siellä viime jouluna, mutta myös vaari halusi mennä tuonne korkeuksiin kävelemään lasilattialla. Perille päästyämme huomasimme, että paikalle oli tullut bussilasteittain ihmisiä. Menimme lipunostojonoon ja jonotimme ehkä kymmenisen minuuttia. Jonotuksen aikana huomasimme ulkona kiemurtelevan hissijonon ja tajusimme, että emme selviäisi tunnin jonotuksella ja lähdimme pois. Kesällä tornilla käydessämme siellä ei ollut ollenkaan jonoja, nyt tilanne oli aivan mahdoton. Moni muutkin olisi halunnut ihailemaan Bangkokin auringonlaskua yläilmoista käsin viimeisiä kertoja tänä vuonna. No kun en nyt päässeet sinne, niin vaari sai hyvän syyn palata Bangkokiin. 

Mahanakhon


Tuonne vaari olisi halunnut, ei onnistunut tänään.

Koska emme päässeet Maha Nakhoniin, päätimme lähteä Tesco Lotukseen ostamaan tuliaisnuudeleita. Matkan teimme kätevästi skytrainilla ja meidän rabbit cardeilla. Korteilla alkoi olemaan saldot vähissä ja ostin kolmeen korttiin parilla sadalla bahtilla lisää saldoa. Kävimme tänään vaihtamassa myös rahaa Superrich pankissa. Vaihtokurssi oli sama kuin se on ollut jonkin aikaa eli vähän reilut 33 muistaakseni. Nyt minulla on bahteja sen verran, että pääsemme sillä alkuun myös ensi kesän reissulla, jos en tuhlaa kaikkea huomenna, sillä suunnittelin ostosreissua MBK tavarataloon. Tescossa kävimme mäkkärissä syömässä ja kiertelimme kaupassa. En saanut tälläkään kertaa ostettua kaikkea mitä olisi pitänyt, mutta suurin osa ennakkoon ajatelluista hankinnoista on hommattuna. Uutena tuotteena ostin kokeiluun silityssuihkeen. Silityssuihkeita oli myynnissä samanlaisissa pusseissa kuin pesu- ja huuhteluaineita ja tuoksuvaihtoehtoja oli paljon. Isot pussit maksoivat 16thb. Mielenkiintoista kokeilla kotona, miten tuo kehuttu aine toimii. Tesco reissun jälkeen palasimme skytrainilla hotellille ja Samuel kävi kylvyssä. Pitkä päivä takana, joten mukava käydä nukkumaan. 

On Nutin Tesco

Hyvää uutta vuotta

Tämän koristeen taisin kuvata myös viime jouluna. 

Ei kommentteja: