Nathon

Tomi ja vaari ihmettelemässä hämähäkkiä...

Vaari mopoilee Nathonin rannassa...

22.12.2009 Tiistai
Herättyäni aamulla seitsemän aikaan tarkastin heti sairaalan papereista monelta Olivian jälkitarkastusaika on. Se oli yhdeltätoista, joten aamupäivällä ei juuri ehtinyt tehdä mitään aamiaisen jälkeen. Olivia lähti reippaasti aamiaiselle, koska odotti että näkisi siellä Miisu kissa. Valitettavasti Miisua ei näkynyt, mutta pari uutta kissa siellä pyöri. Syötyämme lähdimme vaihtamaan rahaa. Kurssi on koko matkamme ajan huonontunut ja harmittelimme kun emme vaihtaneet enempää rahaa alkumatkasta, näinhän siinä aina käy. Rahanvaihdon jälkeen mopoilimme sairaalaan. Kävimme ensin vakuutusosastolla kysymässä onko Suomen Tapiolasta saatu vastausta siihen, korvaavatko he Olivian sairaalassaolon. Vastausta ei ole tullut, koska meidän lentotiedot puuttuivat. Emme millään muistaneet kaikkien kuuden lennon, joilla matkustamme matkan aikana, lennonnumeroita. Lupasimme faksata tiedot sairaalaan hotellilta. Vakuutusosastolla käynnin jälkeen ilmoittauduimme potilastoimistossa, missä Olivia valokuvattiin ja kuva liitettiin esitietoihin. Pääsimme nopeasti neurologin vastaanotolle, vaikka aikamme oli vasta 15 minuutin kuluttua. Lääkäri kyseli Olivian vointia ja teki muutamia testejä. Tyttö on terve kuin pukki ja patti päästä häviää parin viikon kuluessa, kertoi lääkäri. Jouduimme maksamaan lääkärimaksun itse, koska vakuutusasia on siis yhä epäselvä. Summa ei ollut iso, vain reilu 30 euroa. Yritetään periä sitä Tapiolasta kun pääsemme kotiin. Jos siellä tulisi jokin ongelma, että he eivät korvaisi vahinkoa, meillä on myös toinen matkavakuutus mitä kautta yrittäisimme korvausta. En kuitenkaan jaksa uskoa, että mitään epäselvyyksiä korvausasiassa olisi.

Lääkärin jälkeen mopoilimme hotellille ja pakkasimme Olivialle uima- ja päiväunikamppeet, sillä suunnittelimme että lähdemme vaarin kanssa mopoilemaan saaren ympäri. Ilma näytti taas vähän huonolta, sillä taivaalla oli tummia pilviä ja vettäkin alkoi sataa. Olivia oli todella väsynyt, mutta halusi hetkeksi mummon kanssa uimaan. Tomi ja vaari lähtivät vuokraamaan vaarille mopoa päiväksi (3eur.). Kun saimme kamat kasaan lähdimme moporetkelle. Onneksi vesisade osoittautui vain kuuroksi ja sää oli ihan hyvä vaikka aurinko ei paistanutkaan. Minä lähdin farkut jalassa reissuun, sillä näin päivän aikana kaksi turistia, jotka olivat selvästi kaatuneet mopolla ikävin seurauksin. Moporetkemme suuntautui ensin Lamaille. Teimme pienen lenkin muslimikylän läpi ja kävimme vilkaisemassa kylän perällä olevaan moskeijaa. Lamailta suuntasimme saaren pääkaupunkiin Nathoniin. Matkalla pysähdyimme markkinoilla ja pääkaupungin lähellä olevalla vesiputouksella. Vesiputouksen vieressä oli hyvin hoidetussa viidakkomaisessa puutarhassa temppeli. Kävelimme kivettyjä polkuja pitkin aavemaisessa puutarhassa ja meinasin törmätä kämmenen kokoiseen mustaan hämähäkkiin. Taisin kiljahtaa muutaman kerran, sillä temppelin munkit tulivat kysymään mikä ladylla on hätänä. Heitä vaan huvitti kun kerroin, että metsässä oli iso hämähäkki. Nathonissa ajoimme mopoilla laivalaiturille ja katselimme hetken merimiesten elämään. Laiturilta näytti menevän laivoja myös mantereen puolelle. Laiva olisi siis vaihtoehto lentokoneelle, jos haluaisi tulla tänne Samuille. Nathon oli pienempi ja rauhallisempi kaupunki kuin olin ajatellut ja itse asiassa se oli huomattavasti pienempi kuin oma rantamme Chaweng. Kaupunki näyttäsi olevan toiminnassa lähinnä satamansa takia. Nathonin jälkeen suunnittelimme pysähtyvämme saaren pohjoisosassa näköalakukkulalla, mutta ajoimme paikan ohi emmekä viitsineet kääntyä jyrkkään mäkeen takaisin mopoilla. Mae Namin rannan kohdalla pysähdyimme parissa kolmiotyynyjä myyvässä liikkeessä. Ensimmäisessä emme saaneet palvelua ja toisessa pääsimme sentään kysymään hintaa. Pyysivät vajaan 1000THB, isosta istuintyynystä. Ei kuulostanut kalliilta hinnalta, mutta emme vielä ostaneet tyynyä. Punnitsimme tyynyn ja se painoi vain reilu 3kg, koko saattaa kyllä tulla ongelmaksi, sillä emme tiedä mahtuisiko se meidän lätkäkassiin. Koviin matkalaukkuihin se ei missään nimessä mahdu. Mae Namista mopoilimme melko suoraan hotellille. Meinasimme pysähtyä Tesco Lotukseen tai Big C:hen ostamaan parit oluet, mutta kello oli juuri sen verran, että alkoholijuomia ei saanut myydä. Olivia heräsi päiväunilta kun kolistelimme mummon ja vaarin huoneen ovea. Unet taisi jäädä kesken, sillä tyttö oli melkoisen pahalla tuulella.

Olivian herättyä lähdimme melko pian Burger Kingiin syömään. Menimme sinne kolme päällä mopolla. Minua aina pelottaa enemmän silloin kun Olivia on mukana mopoilemassa, vaikka hän itse ei pelkää. Ehkä se pelko on ihan tervettä itse- ja Olivian suojeluvaistoa? Burger Kingin jälkeen suuntaisimme BigC:hen ostoksille. Olivia osti itselleen vedenkestävät maalit ja äidille ja isille T-paidat, jotta voisi maalata meille omatekoiset kuvat paitoihin. Pari tuliaishankintaakin tehtiin kaupasta. Kello oli jo puoli kahdeksan kun pääsimme lähtemään kaupasta hotellille. Ehdimme vielä vähäksi aikaa iltauinnille altaalle, koska allas menee kahdeksalta kiinni. Uinnin jälkeen juttelimme hetken mummon ja vaarin kanssa ja menimme omaan huoneeseen. Olivia taiteili illan päätteeksi isille T-paidan, jossa oli hänen ja isin kuva ja nimet. Minulla Olivia maalasi paidan, jossa hän maksasi sairaalasängyssä ja äiti seisoo vierellä. Näissä paidoissa meidän pitäisi sitten kuulemma mennä huomenna aamupalalle...

Olivia letityksessä...

Pad Thai, jälleen kerran...

Olivian uimahyppyjä...

21.12.2009 Maanantai

Heräsin aamulla kello 7.30 ennen Oliviaa ja Tomia. Makailin sängyllä kunnes Olivia alkoi iloisesti hymyillä minulle. Herättelimme Tomin ja lähdimme aamiaiselle. Olivian aamiainen oli tosin taas muutama suklaamuro ja lasi vettä. Hän kyllä haki itselleen kinkkua ja juustoa, mutta ne oli tarkoitettu kissalle, joka on Olivian sanojen mukaan hänen omansa tämän loman ajan. Kissan nimi on Miisu. Vaikka ilma oli aika pilvinen, menimme uima-altaalle aamiaisen jälkeen. Olivia hyppi altaan reunalta altaaseen ja touhusi kaiken kaikkiaan varmasti pari tuntia. Altaalla oli taas sama venäläisperhe, jotka hymyilevät meille aina nähdessään meidät. Heidän ajanvietettään on ollut useana päivänä Olivian touhujen katseleminen ja niille nauraminen. Perhe on kotoisin Baikalilta ja siihen näyttäisi kuuluvan äiti, isä ja lähes täysi-ikäinen poika. Perheen isä esitteli meille tänään liskoa, joka oli kiivennyt palmuun. Todella ystävällisiä ihmisiä. Hotellille tuli eilen myös ruotsalainen perhe, jossa äiti on syntyisin suomesta. Perheeseen kuuluu 7-vuotias Kiinasta adoptoitu tyttö ja poika Koreasta. Juttelin äidin kanssa, mutta muun perheen kanssa meillä ei oikein ole yhteistä kieltä. Tällä hetkellä tässä hotellissa taitaa olla lisäksemme yksi suomalaisperhe tai ainakin aamupalalla olen kuullut heidän puhuvan suomea. Parin yön päästä hotelliin tulee talven ensimmäiset aurinkomatkalaiset. Opas näkyi olevan yhtenä päivänä tarkastamassa huoneita, joten kaikki taitaa olla valmiina lähestyvää sesonkia varten. Muutenkin joulusesongin lähestymisen huomaa täällä hotellille, sillä altaalla on päivisin enemmän ihmisiä kuin aiemmin jolloin saatoimme olla ainoat altaalla olijat.

Olivian päiväunien aikaan hän jäi taas mummon kanssa nukkumaan. Me lähdimme Tomin kanssa käymään mopolla TescoLotuksessa. Ostimme Olivialle puuhakirjoja, minulle paidan (2eur.) ja jotain muuta pientä. Kaupan jälkeen mopoilimme Swenseniin jätskeille. Söin reissun toisen miljonääriannoksen ja kylläpä se oli hyvää. Ei kyllä ihme, kun kello oli jo kolme ja olimme syöneet viimeksi aamulla. Miljonääriannos Swensenissä maksoi Pattayalla 99THB ja Samuin Swensenissä 155THB eli tässä näkyi selvästi Samuin joissain asioissa kalliimpi hintataso. Matkalla Swensenille katsoimme taas onko ravintola Sibelius jo auki, koska sen piti aueta jo viime viikolla. Luukut näytti olevan vielä ovien ja ikkunoiden edessä, joten lattiaremontti on tainnut vähän venähtää. Jätskien jälkeen mopoilimme takaisin hotellille ja Olivia olikin jo herännyt. Olivia kävi mummon kanssa nopeasti uimassa ja lähdimme rantaan kävelylle koko porukalla, vaikka mummo vähän yritti luistaa mukaan lähtemisestä.

Suuntasimme rantaa pitkin suoraan naapurihotellille, sillä kuulimme tänään, että siellä on jouluaattona juhlat. Myös meidän hotelli järjestää jouluillallisen, mutta 1000++THB hintaan ei ruuan lisäksi sisälly muuta. Viereisessä hotellissa illallinen maksaa 650++THB ja alle 6-v pääsevät ilmaiseksi. Ohjelmassa on Thai esityksiä, musiikkia, joulupukki ja lahjat ym. Varasimme sinne pöydät jouluaatoksi. Nyt olisi sitten lähdettävä etsimään juhlavaatteita kaupasta, sillä paikka on sen verran hieno ettei sinne voi mennä rantamekossa. Kävimme rannalla mummon ja Tomin kanssa jalkahieronnassa ja Olivialle laitettiin letit hiuksiin. Ensin meinasin, että olisi letitetty vain päällysosa hiuksista, mutta Olivia halusi samanlaiset letit kuin äidillä. Nyt hiukset ovat siistit ja niitä ei tarvitse jokaisen uinnin jälkeen selviä hirveästä takusta. Hieronnan ja letityksen jälkeen testasimme tämän naapurihotellin ravintolaa ja söimme siellä. Paikka oli todella kaunis ja palvelu yliystävällistä. Ruokailun jälkeen kuuntelimme vielä hetken livemusiikkia ennen kuin lähdimme kävelemään lyhyen matkan takaisin hotellille.
Olivia oli taas todella reipas koko päivän. Hän on ollut tosi tyytyväisen oloinen tähänastiseen lomaamme kun emme oikeastaan ole tehneet paljoakaan mitään ihmeellistä vaan olemme jättäneet aiempia lomiamme enemmän vapaa-aikaa ohjelmaamme. Olivian päivät ovat kuluneet aika samalla kaavalla, eikä hän ole enempää kaivannutkaan. Uiminen on ollut tietysti ykkösjuttu. Mereen ei ole viime päivinä päässyt, mutta onneksi altaassa on lämmintä vettä. Ajoittaiset sateet ja vaihteleva pilvisyys ei suuremmin haittaa kun ei anna sen haitata. Vesi on aina yli 30 asteista eikä ilmankaan lämpötila jää paljoa tämän alle vaikka sataakin. Samui on todella vehreä ja kaunis saari ja se on juuri tämän ilmaston ansiota. Vettä tulee välillä niin, että lotisee. Tänään ei muuten satanut yhtään, pilvetkin vain estivät sen, ettei saatu liikaa aurinkoa. Kohta pitäisi taas alkaa suunnittelemaan nukkumaan menoa kunhan rasvaan ensin Olivian hyttysenpuremat. Olivialla on jälleen kerran pahoja hyttysenpuremia. Toinen kämmenselkä on kaksi kertaa toisen paksuinen ja samoin jalkaterä. Zyrtecistä ja hydrocortisonista ei näytä olevan apua, mutta toivottavasti puremat paranevat kuten ne on aina aikaisemminkin parantuneet. Nyt siis nopsasti nettiin ja hyvää yötä...

Ark-baari ym.

Ark-baari, vähän huono kuva, mutta idea näkyy silti?

Hotellin rannan aallokkoa, joku uskalias meni uimaan...

Temppelikukkula...

20.12.2009 Sunnuntai
Heräsimme noin kello 7.30 ja ulkona näytti todella synkältä. Vettä sateli ja aamupalalla ravintolan ulkoterassikin oli suljettu. Laitoin pitkähihaisen takin päälle aamupalalle, koska minua paleli. Harmittikin vähän tämä vesisade, mutta jaksoin toivoa, että säätiedote pitää paikkansa ja maanantaina ilmat paranisi. Aamupalan jälkeen menimme mummon ja vaarin huoneelle ja jätimme Olivian heidän kanssaan uimaan ja leikkimään. Me lähdimme Tomin kanssa mopoilemaan, BigC:n kautta saaren pohjoisosassa sijaitsevalle kukkulalle jossa on temppeli. Tomi poltti BigC:n pihassa viereisen skootterin pakoputkessa jalkansa ja osti jääkahvia, jolla paineli palanutta kohtaa. Aika nopeasti iholle alkoi muodostua pieniä rakkuloita, mutta ei sentään palanut yhtä pahasti kuin minun sormeni kotona joulutortun täytteessä. BigC:n jälkeen ajelimme temppelikukkulalle, jonne oli tosi iso ylämäki. Meidän laiska skootteri ei jaksanut vetää meitä kahta ylös asti ja minä reippaana kävelin mäen jyrkimmän kohdan ylös. Kukkulalta oli upeat näkymät Chawengille ja lentokentälle. Katselimme koneiden nousua ja laskua ja kuvailimme vähän maisemia. Kävelin kukkulalta vähän matkaa myös alaspäin, sillä en luota skootterin jarruihin niin paljoa että olisi ollut todella jyrkässä alamäessä kyydissä. Kävimme tankkaamassa skootterin ja maksamassa kolme lisäpäivää vuokra-ajalle.

Hotellille saavuttuamme haimme uikkarit ja menimme altaalle uimaan. Aurinkokin pilkisti pilvien välistä ja ilma muuttui oikein hienoksi lomailmaksi. Uimme jonkin aikaa ja koska Olivian purkkiruuat alkavat olemaan loppu, tilasimme allasbaarista hänelle ranskalaiset lounaaksi. Ruuan jälkeen Olivia meni mummon kanssa päiväunille, vaari lähti meidän mopolla käymään samalla temppelillä, missä me kävimme aamupäivällä ja me lähdimme Tomin kanssa rantaan. Rannassa oli kuitenkin valtavat aallot ja punainen lippu, joten siellä ei voinut uida ollenkaan. Siirryimme siis takaisin altaalle ja uimisen jälkeen kävimme kahvilla omassa huoneessa.
Olivian herättyä päätimme lähteä Chawengin keskustaan. Kävelimme läheisen parturiliikkeen ohi josta kävin kysymässä ripsien tuuhennusta/kestoripsiä. Hinnaksi sanottiin 700 THB, joten sanoin meneväni perjantaina laitattamaan ne. Jatkoimme matkaa päätien varteen ja otimme sieltä taksin Ark-baariin rannalle. Rannalla olikin aivan upea rantatuoleista rakennettu ravintola/baarialue. Paikka on erityisesti nuorten suosiossa ja siellä järjestetään rantabileitä. Kävimme löhöilemään lavetille ja tilasimme juomista ja ensimmäisten juomien jälkeen päätimme myös syödä kyseisessä ravintolassa. Hintataso oli erittäin edullinen ja ruoka hyvää, lukuun ottamatta winecoolerin ja lamppuöljyn makua, jota ruokiimme kaatui kun Tomi sähläsi Olvian vesipullon kanssa. Laitetaanpa tähän taas esimerkkiä ravintolahinnoista Thaimaassa ja Samuihan ei tietenkään ole niitä edullisimpia paikkoja... Ark-baarissa, rannalla nautittuna erittäin hyvät ruuat: 2 x hampurilaisateria ranskalaisilla (eikä ollut mitään pikaruokalan hampurilaisia), tonnikalapizza, kiinalaiset kevätkääryleet, paistettu riisi kasvisversiona, 4 x olut, 2 x winecooler, kookos shake ja vesi yhteensä n. 21 euroa. Ei paha hinta Suomen hintoihin verrattuna. Oliviasta oli kiva makailla ravintolan laveteilla, hän otti viltin peitoksi ja ihmetteli mitä ympärillä tapahtui. Ostimme Olivialle rantamyyjältä valolla varustetun tuulettimen. Sitä oli kiva ihailla pimeydessä, vaikka viilennystä ei tuulen takia tarvinnutkaan. Ruuan jälkeen kävelimme rantaa pitkin hotellille. Matkaa taisi olla reilut pari kilometriä. Oliviakin suostui melko hyvin kävelemään kun otettiin juoksukilpailuita, jotka hän tietysti haluaa voittaa. Hotellille saavuttua ostimme vielä jätskit iltapalaksi ja Olivia, mummo ja vaari menivät uimaan altaalle. Huoneelle kävellessä näimme normaalien sammakoiden ja gekkojen lisäksi aivan valtavia etanoita. Ne oli aivan yhtä isoja kuin sammakotkin, enpä ole ennen sellaisia nähnyt. Piti varoa, ettei astu niiden päälle, sillä ne olisi melkoisia liukumiinoja varvastossujen alla. Nyt me ollaan kaikki niin väsyneitä että ei kai auta muu kuin käydä unten maille. Vesisadekin kuuluu taas alkaneen, toivotaan että aamuksi selkenee...

Perhospuisto

Taksimme, joka jäi matkan varrelle...

Perhospuiston perhonen, ainoa josta sain kuvan...

19.12.2009 Lauantai

Heräsimme aamulla noin kello 7.30 levänneinä ja pirteinä uuteen päivään. Laitoimme itsemme aika nopeasti aamiaiskuntoon, sillä suunnittelimme pitävämme tänään retkipäivän. Mummo ja vaari tulivat samaan aikaan aamiaiselle ja sovimme, että lähdemme heti kun ehdimme perhospuistoon ja tiikeripuistoon. Syötyämme vaari palautti mopon, koska vuokra-aika loppui tänään. Sen jälkeen menimme tien varteen odottamaan, josko vastaan tulisi joku kyydin tarjoaja. Hotellin pihalla oli tavallisia takseja päivystämässä, mutta halusimme mieluummin lähteä retkelle lavataksilla. Välittömästi tien reunaan päästyämme ensimmäinen yrittäjä soittelikin meille torvea ja kysyimme retken hintaa. Hän pyysi 16 euroa siitä, että veisi ensin meidät perhospuistoon noin 20 kilometrin päähän ja sen jälkeen tiikeripuistoon ja toisi takaisin hotellille. Hyväksyimme hinnan tinkimättä, vaikka olisihan siitä saattanut saada vähän bahteja tippumaan. Olimme lukeneet matkaopaskirjasta etukäteen perhospuistosta, joten se oli aika sellainen kuin olin kuvitellutkin sen olevan. Iso alue oli katettu verkolla ja sen sisällä oli valtava määrä perhosia. Yritin kuvaillakin niitä, mutta huonolla menestyksellä, niitä oli vaan mahdoton saada kun ne olivat jatkuvasti liikkeellä. Alue oli rakennettu rinteeseen ja rappusten kipuaminen helteessä ja kosteudessa oli ainakin mummolle melko rankkaa. Oliviakin sitoi rätin päänsä ympärille hikinauhaksi. Minulle tuli tunne, että olin mökin saunassa. Olisin vaan kaivannut sitä uimapaikkaa. Tuli mieleen, että menisin vaikka avantoon, mutta taitaisi jäädä menemättä jos kohdalle sattuisi.

Perhospuiston jälkeen taksimme vei meidät Samuin akvaarioon ja tiikeripuistoon. Olimme kuitenkin liikkeellä niin aikaisin, että meidän olisi pitänyt odottaa 2,5 tuntia näytöstä. Alueella olisi ollut meren rannassa uima-allas, jossa olisi voinut odotella näytöksen alkua, mutta meillä ei ollut uima-asuja mukana. Päätimme, että emme jää odottelemaan näytöstä. Kysyin taksikuskilta, jos hän voisi viedä meidät TescoLotukseen ja odottaa meitä siellä ennen hotellille menoa. Tämä sopi kuskille ja niin menimme Lamain Tescoon shoppailemaan. Ostin tuliaisiksi pari lasten mekkoa ja Olivialle yhdet leggins-hame yhdistelmät. Lisäksi ostimme joitain juomia ja ruokia hotellille ja tietysti Olivialle pari puuhakirjaa. Tescossa ollessamme ulkona alkoi ukkostaa ja sataa valtavasti. Taivas menikin täysin pilviseksi ja sadetta tuli vähän väliä pitkin iltaa. Kotimatkalla Tescosta taksista loppui polttoaine kesken ison ylämäen. Onneksi taksien välinen yhteistyö pelaa ja pääsimme seuraavaan lavataksiin joka otti meidät ja kuljettajan kyytiin ja vei meidät hotellille. Hotellilla lähdimme uimaan altaalle. Sade oli tauonnut hetkeksi ja polskimme altaassa vajaan tunnin. Olivia piti meille taas vesijumppaa, uimakilpailut (vaari voitti) ja hyppi itsekin altaan reunalta altaaseen. Uimisen jälkeen Olivia meni mummon kanssa päikkäreille ja me lähdimme Tomin ja vaarin kanssa käymään netissä.

Olivia ottikin pitkät päiväunet ja häntä oli vaikea saada hereille. Heräämisen jälkeen lähdimme hierontaan. Ainoastaan mummo halusi jäädä hotellille. Minä otin kookosöljyhieronnan ja muut tavallisen kasviöljyhieronnan. Olivia sai ilmaiseksi tunnin hieronnan, Tomin ja vaarin hieronta maksoi 300THB ja minun 350THB. Hieronnan laatu oli aika onnetonta tai hieronta oli muuten ihan ok ja ammattimaisen oloista, mutta voimaa olisi voinut käyttää enemmän. Thaihieronnasta tutut venytykset olivat napakoita ja sattuivatkin vähäsen, mutta muuten hieronta oli melkoista sivelyä. Tulipahan iho kuitenkin öljyttyä eikä se koskaan pahaa tee. Hieronnan jälkeen menimme syömään samaan ruotsalaispaikkaan, jossa kävimme taannoin. Annokset olivat taas valtavan isoja ja Olivia jätti lähes kaikki syömättä. Minä otin paistettua riisiä, joka ei sekään meinannut upota. Ehkä minulla ei vaan ollut nälkä. Hotellille palatessamme noin 100 metriä ennen hotellia alkoi taas sataa. Vettä tuli kuin saavista kaatamalla ja ehdimme kastua läpimäriksi. Pitäisi kai alkaa liikkumaan samassa asusteessa kuin mummon ja vaarin naapurihuoneen rouva, joka kävi kaatosateessa lähikaupassakin bikinit päällä. Eipähän vaatteet kastu. Edelleen odottelen kyllä niitä auringonpaisteita, viimeistään sitten Bangkokissa...

Takaisin hotellielämään

Meidän iltakävelykaveri ihmettelemässä rapua...

Minä iltakävelyllä...

Perjantai 18.12.2009
Päivä ei alkanut parhaimmalla mahdollisella tavalla, sillä jouduimme eilen illalla lähtemään Samuin Bangkok hospitaliin Olivian saatua aivotäräyksen. Olivia leikki Tomin kanssa sängyllä ja tippui pää edellä kivilattialle. Vaistosin, ettei siinä pahasti käynyt, mutta kun Olivia halusi vain maata sängyllä ja alkoi oksennella, ajattelin että pakko lähteä käymään lääkärin luona. Menimme vajaan kilometrin matkan lavataksilla lähimpään sairaalaan ja pääsimme suoraan ensiapuun. Lääkäri tutki Olivian ja jäimme yöksi neurologiselle osastolle tarkkailuun. Henkilökunta oli todella ystävällistä ja paikka oli siisti. Mitään traumoja käynnistä ei jäänyt, vaikka Olivialle laitettiin tippakin, mutta enpä haluaisi yöpyä siellä uudelleen. Käynnin aikana huomasin, että aikoinani opiskellusta nursing englishistä oli nyt apua, sillä sanasto sairaalassa oli aivan erilaista kuin täällä ulkopuolella. Pääsimme lähtemään takaisin hotellille noin 12.00. Lähtö pitkittyi kun Suomen Tapiolaan ei voinut olla yhteyksissä kuin Suomen virka-aikaan maksusitoumuksen saamiseksi. Lopulta vakuutusvirkailija ehdotti, että he pidättävät luottokortilta sairaalamaksun ja veloittavat sen vain jos Tapiola ei sitä maksa. Tämä järjestely sopi meille paremmin kuin hyvin. Saimme mukaan hienossa sairaalan kangaspussissa lääkkeitä Olivialle ja jälkitarkastukseen olisi mentävä tiistaina. En pitänyt tarpeellisena, että Olivian päätä kuvataan ja jouduin allekirjoittamaan tästä paperit jolla sairaala ei joudu vastuuseen puutteellisista tutkimuksista jos kallossa olisi murtuma tai aivoissa jokin vamma. Mielestäni Olivia oli kunnossa ja ainoa haitta aamulla oli iso kuhmu päässä. Tietysti menemme uudelleen sairaalaan jos ilmenee jotain vaivaa.

Palasimme sairaalasta hotellille mopolla, sillä Tomi kävi hakemassa sen aamulla samalla kun toi luottokorttini sairaalalle. Kävimme pikaisesti moikkaamassa mummoa ja vaaria, jotka paahtoivat itseään polttavassa auringossa altaalla. Tämän jälkeen käytin Olivian kylvyssä, koska hän haisi aivan hyttysmyrkylle jolla valelin hänet sairaalassa. Huoneessa oli nimittäin paljon moskiittoja, pieniä, mustia, äänettömiä ja ärhäköitä ötököitä jotka ehtivät pistellä Olivialle monta pattia. Olivia ja Tomi jäi päiväunille huoneeseen ja minä menin uimaan altaalle. Olin altaalla vajaan tunnin jonka jälkeen minunkin oli mentävä ottamaan päiväunet, sillä olin nukkunut yöllä vain puolisen tuntia. Päikkäreiden jälkeen lähdimme Tomin ja vaarin kanssa mopoilla hakemaan pizzaa pizza companysta. Olivia toivoi tonnikalapizzaa, valitettavasti sitä ei ollut ja toimme hawaji pizzan hänelle. Pysähdyimme myös ostamaan kaupasta juomiset ja menimme mummon ja vaarin huoneeseen syömään. Pizzat oli erittäin hyviä, kuten pizza companyn pizzat ovat aina olleet.

Syömisen jälkeen lähdimme vielä kävelylenkille rantaan. Oliviaa harmitti kun hänellä ei ollut taskulamppua mukana, kun sillä olisi voinut katsella ettei astu sammakoiden ja rapujen päälle. Rannassa oli ihanan tunnelmallista pimeällä. Hotellin rantabungalowit näytti olevan tyhjillään, mutta vartija istuskeli tyhjässä rantaravintolassa. Minä varoittelin jo lähtiessä, ettei kannata välittää siitä, että kiljun vähän väliä kun pelästyn erilaisia ötököitä varvastossuissa liikkuessani. Muutamia kiljahduksia todellakin tuli matkan varrella. Mummokin muuten kiljahteli yhtenä päivänä kun oli ottamassa huoneessaan croissantia pussista. Samassa pussissa oli nimittäin gekko, taisi sekin himoita samaa croissantia. Hotellin koira lähti meidän kanssa lenkille. Koira leikki rannassa kulkevien rapujen kanssa, puraisi niitä pari kertaa ja sylkäisi maahan. Kävelimme Chaweng noita niin pitkälle kuin sitä pääsi ja sieltä takaisin. Rannassa oli kova tuuli ja isot aallot. Jotkut hotellin asiakkaat istuskelivat pimeällä rannalla rantatuoleissa ja mekin suunnittelimme, että tulemme jonain iltana piknikille rantaan. Vaarin synttäreitähän vietettiin Phuketissa rannalla viime tammikuussa ja tämän ranta piknikin voisi uusia. Viimeksi emme saaneet tuulen vuoksi kynttilöitä palamaan ja nytkin tuulee lähes kokoajan, joten kynttilän valoa emme taida saada tälläkään kertaa tunnelman luomiseksi, mutta eipä se haittaa. Katsellaan sitten tähtiä ja kuuta, jos ne näkyvät.

Hotellille palattuamme Olivia oli vielä aika vauhdissaan. Hän on täytellyt jo muutaman päivän ajan lasten puuhakirjoja. Viimeisin kirja on ollut laskukirja, jossa on helppoja yhteen ja vähennyslaskuja. Näitä kirjoja on ostettu TescoLotuksesta ja seuraavaksi pitäisi ostaa kakkostasoa olevia tehtäviä, koska ykköstason laskut on jo tehty. Nämä puuha- ja tehtäväkirjat on tosi kivaa ajanvietettä, koska niissä oppii samalla hyödyllisiä taitoja ja Olivia on niistä myös todella kiinnostunut. Kirjat ovat täällä myös todella edullisia, noin 50 senttiä kappale, vähän alle tai vähän yli. Tomi olisi halunnut illalla vielä hierontaan, mutta minä olin tosi väsynyt enkä jaksanut lähteä. Päädyimme sitten tekemään vielä uudelleen pienen kävelylenkin oman perheen kesken. Olivia otti mukaan taskulampun ja sen valossa oli turvallista kävellä. Hotellille palasimme yhdeksän aikaan ja unta ei tarvinnut kauaa odotella...

Sadetta

Torstai 17.12.2009
Päivä alkoi taas normaaliin tapaan. Kävimme eilen nukkumaan vasta puolen yön aikaan ja heräsimme Olivian herätykseen kello 7.30. Olivia suostui ensimmäistä kertaa lähtemään aamupalalle mukaan. Meidän ei myöskään tarvinnut maksaa mitään hänen aamiaisesta, onneksi, sillä vesilasillisesta ja muutamasta suklaamurosta ei olisi paljoa viitsinyt pulittaa. Aamupalan jälkeen menimme hotellin omaan rantaan. Minä menin heti uimaan, mutta meressä oli jotain mitkä polttelivat ihoa joten pysyttäydyin tiiviisti uimapatjan päällä. Meduusoja meressä ei näkynyt, joten en tiedä mitä polttiaisia meressä ui, ikävältä kuitenkin tuntui jatkuvat pistot joka puolelle. Taivaalla oli meren yllä näkyvissä todella tummia pilviä. Noin puolen tunnin rannalla olon jälkeen tuuli yltyi yllättäen ja alkoi sataa. Siirryimme altaille ja siellä olikin todella lämmintä ja sadekin loppui yhtä yllättäen kuin oli alkanut. Olivia ei jaksanut kovin kauaa uida, vaan alkoi kiukutella koska nälkä ja väsymys vaivasi. Ensiapuna Olivia söi purkkiruuan ja sen jälkeen menimme huoneeseemme suihkuun ja jatkamaan syömistä. Tällä hetkellä Olivian lemppari on vaalea leipä (vaikka ei yleensä syö leipää ollenkaan) ja sen päällä tonnikalaa. Vellin jälkeen veimme Olivian mummon huoneeseen päiväunille ja lähdimme vaarin kanssa kolmestaan mopoilemaan. Mummon vointi on onneksi jo parantunut, joten sairasloma jäi yhteen päivään.

Moporeissumme aluksi ajoimme BigC tavarataloon ostamaan Olivialle mopokypärää. Valikoimassa oli vain yksi lastenkypärä ja minusta se oli liian pieni. Ostimme sitten kolmannen aikuisten kypärän (2,50 eur) ja Olivia saa jatkossakin käyttää aikuisten mallia. Tavaratalosta ajelimme mopoilla Bo Phutin rantaan ja pysähdyimme hetkeksi Fisherman´s villageen ihailemaan paikkoja. Teimme ahtailla kaduilla pienen kävelylenkin ja haimme apteekista Tomin ärtyneeseen silmään silmätippoja. Bo Phutista jatkoimme matkaa Big Buddhalle, koska vaari ei ollut nähnyt vielä paikkaa. Temppelialueella ollessamme alkoi taas sataa. Minä meinasin kaatua varvastossuillani liukkailla laatoilla. Onneksi en kaatunut, koska huomasin vasta myöhemmin, ettei kyseisessä paikassa olisi saanut muutenkaan liikkua kengät jalassa. Sade kesti vain vajaa kymmenen minuuttia ja pääsimme jatkamaan matkaa. Big Buddhalta jatkoimme matkaa aivan saaren pohjoisosaan ja ajoimme koko Chawengin rantatien hotellille. Matkalla bongasin Ark baarin ja Sibeliuksen, joissa käynnit ovat matkaohjelmassamme.

Hotellille saavuttuamme Olivia nukkui edelleen. Heti herättyään hän kysyi koska lähdemme perhospuistoon. Kello oli kuitenkin jo niin paljon, ettemme viitsineet enää lähteä puistoon, jonne oli parikymmentä kilometriä matkaa. Ehdotimme norsuratsastukseen menoa täksi päiväksi ja se kelpasi Olivialle. Vaari lähti mukaan ja mopoilimme noin neljän kilometrin päähän, missä sijaitsi lähin safaripaikka. Huomasimme jo mennessä, että pilvet olivat taas uhkaavan tummia. Vettä alkoikin sataa heti kun pääsimme norsun selkään. Teimme pienen lenkin lähimetsässä ja ratsastuksen aikana ohjastaja teki perinteiset taideteokset heinistä. Tällä kertaa saimme sormukset kaikille ja hienot kukkakaulakorut. Ratsastuksen jälkeen mopoilimme vesisateessa hotellille. Sadetta jatkui koko illan. Kävimme syömässä ruotsalaisessa Tre troll ravintolassa todella runsaat ateriat ja sieltä palattuamme kahlasimme nilkkoja myöten vedessä. Kadut tulvii, koska viemäreitä ei näytä olevan. Tämä vesisade ei ole meille mikään yllätys. Tiesimme jo matkan suunnitteluvaiheessa, että joulukuu saattaa olla vielä aika epävakaista säiden suhteen täällä Samuilla. Tämän vuoksi olimmekin ensimmäisen viikon Pattayalla. Katselin säätiedotuksesta, että koko tämän viikon näyttäisi olevan sateita luvassa. Toivotaan kuitenkin, että ei sataisi koko päivää vaan olisi kuten tänään, että selkeitäkin hetkiä mahtuisi mukaan.

Mopoilua

Namuang 2 vesiputous kaukaa zoomattuna, edessä oli vielä melkoinen patikointi viidakossa...

Isoisä...

Muumioitunut munkki...

Tyylikkäät mopoilijat...

16.12.2009 Keskiviikko
Meidän aamu alkoi taas jo kello 6.30 kun Olivia heräsi. Hän oli väsynyt, mutta ei malttanut enää käydä uudelleen nukkumaan kun pissahätä herätti. Loikoilimme hetken sängyssä ja päätin lähteä aamulenkille meren rantaan. Haimme eilen pesulasta puhtaat vaatteet, joten ei tarvinnut laittaa hikistä juoksupaitaa päälle. Veimme muovikassillisen likaisia vaatteita pesulaan (2kg) ja maksu oli 80 THB, annoimme tippiä 20THB eli hinnaksi tuli kokonaisuudessaan noin kaksi euroa. Siihen hintaan ei paljoa viitsi nyrkkipyykkiä pestä vessan lavuaarissa. Hotellimme on meren rannalla, joten sujautin ravintolan vierestä juoksemaan rantaan. Lämpötila lähenteli aamulla jo varmasti 30 astetta joten juokseminen oli todella raskasta. Lisäksi merellä oli niin isot aallot, että aivan vesirajassa juokseminen ei onnistunut, vaan jouduin osittain juoksemaan pehmeässä hiekassa. Juoksin lähes Chawengin toiseen päähän ja takaisin, vastaan tuli muutamia muitakin hölkkääjiä. Lenkin jälkeen raahauduin suihkuun ja päästin Tomin aamiaiselle. Hän päästi puolestaan minut syömään tultuaan aamiaiselta. Ensimmäistä kertaa loman aikana minulla oli kamala nälkä aamupalalla. Aamupalan jälkeen menimme vähäksi aikaa uima-altaalle uimaan. Ajattelimme olla vain niin vähän aikaa, etten tarvitsi paljoa aurinkorasvaa. No, vanhanaikaisestihan siinä kävi, ympäri kehoa on pieniä palaneita alueita joihin en laittanut rasvaa ja pahin on päänahka. Pitäisihän se jo tietää, että kun on letit päässä niin on aina pidettävä huivia ulkona. Tai no, kyllähän minä sen tiedän, mutta kun...

Tomi ja vaari kävivät vuokraamassa vaarillekin mopon ja heidän tultua vuokraamosta mummo ja Olivia menivät päiväunille ja me muut lähdimme moporetkelle. Tänään mopoilimme Lamain suuntaan, saaren eteläosaan. Matkan varrella pysähdyimme näköalakukkulalle ja kävimme ihastelemassa isoisä ja isoäiti kalliomuodostelmia. Kalliot näyttivät vähän samoilta kuin mitä katselimme Hainanin maailmanlopussa kesällä. Kävimme myös katsomassa muumioitunutta munkkia, josta otimme Olivian toiveesta monta valokuvaa. Olivia ei itse missään nimessä halua lähteä katsomaan munkkia, mutta halusi nähdä sen kuvassa. Munkin katsomisen jälkeen suuntasimme Namuang 2 vesiputoukselle. Perille ei päässyt mopoilla, vaan loppumatkasta meitä odotti noin puolen tunnin patikointi viidakossa kamalassa helteessä. Tänään taisi olla matkan kuumin päivä. Olin lähtenyt matkaan farkuissa siinä pelossa, että kaadumme mopolla, mutta minun oli pakko luovuttaa ja vaihtaa hame päälle kun oli niin kuuma. Viidakkopatikointi otti aika koville myös vaarilla, hän jäikin lepuuttelemaan putouksen juurelle kun me jatkoimme ylemmäs Tomin kanssa. Minäkään en suostunut menemään ihan huipulle vaikka paikallinen mies meitä sinne opastikin. Paikka oli jotenkin niin aavemainen, eikä muita ihmisiä näkynyt missään.
Vesiputousten jälkeen ajelimme pienen mutkan kautta Lamaille. Pysähdyimme matkan varrella jätskille ja tankkaamaan. Matkan varrella vaari ajoi käärmeen päältä, voi käärme raukkaa. Hotellille saavuttuamme olimme melkoisen väsyneitä ja paikat oli puuduksissa. Ajomatkaa tuli tänään ehkä noin 50 kilometriä, mutta oli kiva nähdä monia Samuin kuuluisista nähtävyyksistä. Tällä välin Olivia oli nukkunut 2,5 tunnin päikkärit mummon kanssa. Mummo oli tuntenut itsensä kipeäksi jo tänään aamulla ja olo oli huonontunut päivän mittaan. Tämähän on aika tavallista ilmaston vaihdoksen takia, toivottavasti olo paranee yön aikana ja huomenna hän voisi jo viettää lomaa sairasloman sijaan. Me lähdimme Tomin ja Olivian kanssa vielä illalla käväisemään TescoLotuksessa mopolla. Kävimme syömässä ostoskeskuksessa ja sen jälkeen kiertelimme kaupassa. Tarkoituksemme oli ostaa Olivialle mopokypärä, mutta kaikki kypärät olivat aivan liian isoja. Ostin taas parit vaatteet ja Olivialle kengät, yritän silti hillitä shoppailuhimoani Bangkokiin asti. Palasimme hotellille vähän vaille yhdeksän ja kävimme vielä katsomassa mitä mummolle ja vaarille kuuluu, eipä sinne ihmeitä joten menimme huoneeseen ja minä lähdinkin nettiin käymään ja päivittämään tätä blogia...

Big Buddha

15.12.2009 Tiistai
Taas olisi yksi mukava lomapäivä takana. Olivia järjesti meille aikaisen aamuherätyksen jo kello 6.30 enkä saanut häntä enää nukkumaan. Minua väsytti ihan kamalasti ja päätä särki kun unet jäi pahasti kesken. Otin särkylääkkeen ja kampesin itseni ajoissa aamiaiselle. Aamiaisella ei ollut taaskaan kuin muutama ihminen, sama vanha mies joka oli eilenkin aamulla seisoi aamiaisravintolan ulkopuolella kalliolle ja kyttäsi verkko kädessä katse merelle päin. En tiedä kalastiko hän vai mitä teki, mutta erikoisen näköinen patsas mies on kuitenkin kyseessä omine rituaaleineen. Mummo ja vaari oli kanssani samaan aikaan aamiaisella ja syötynäni tulin päästämään Tomin aamupalalle.

Syötyämme lähdimme uima-altaalle uimaan. Sää oli pilvinen, aurinkoa ei näkynyt ollenkaan pilviverhon takaa. Ilmakin oli selvästi viileämpi kuin eilen, mutta altaan vesi oli erittäin lämmintä ja sinne oli kiva mennä lämmittelemään. Ulkonahan ei ole kuin 29 astetta, niin saattaahan se joskus alkaa palelemaankin. Olivia testasi eilen ostettua uimapatjaa ja antoi meidän vanhempienkin sitä välillä kokeilla. Olivialla oli muutenkin normaalit allasrituaalit, niihin kuuluu vesijumpan pitäminen. Kyllä on ihmisillä katseltavaa kun Olivia heiluu altaan reunalla ja jumppauttaa vanhempiaan. Ohjeethan on pakko huutaa kuuluvalla äänellä, ettei mikään liike jää epäselväksi.

Uimisen jälkeen Olivia väsähti täysin, vaikka kello oli vasta 12. No, ei ihmekään kun heräsi kukonlaulun aikaan. Olivia söi purkkiruuan huoneessa, joi vellin ja sen jälkeen uni tuli nopeasti. Tomi lähti vuokraamaan mopoa. Näistä aikeistahan luin itse eilen facebookista, ei uskaltanut kai minulle sanoa suoraan koska tietää mitä ajattelen asiasta. Meillä on ollut aiemminkin Thaimaassa vuokramopo, mutta vasemmanpuoleinen liikenne on minusta tosi hankala kun on vuosikymmeniä ajanut Suomessa. Mopoilu täällä on tilastojen mukaan vaarallista ja en edes ajattele, etteikö meille voisi sattua jotain, joten riskin ottaa kun istahtaa mopon kyytiin. Tomi tuli jonkin ajan kuluttua innoissaan hotellille kun oli käynyt vuokraamassa menopelin. Vuokra oli huimat 150THB (n. 3eur) päivässä ja Tomi olikin saman tien sopinut viiden päivän vuokrasta.
Olivia heräsi kiukkuisena päiväunilta, mutta kun kuuli että isi oli hakenut mopon, ilme muuttui iloisemmaksi. Olivia lupasi lähteä kokeilemaan uskaltaako olla mopon kyydissä. Hän kertoi olleensa lumimopon (moottorikelkka) kyydissä mökillä ja se ainakin oli pelottanut paljon. Lähdimme koko perhe testaamaan mopoa; Tomi ajoi, Olivia istui keskellä ja minä takana. Hyvin mahduttiin kyytiin koko perhe. Kävimme pikaisesti sanomassa mummolle ja vaarille, että lähdemme katsomaan nähtävyyksiä ja lähdimme matkaan. Suuntasimme saaren pohjoispäähän, lentokentän taakse katsomaan Samuin ehkä kuuluisinta nähtävyyttä Big Buddhaa. Paikka oli hieno ja ihailimme alueen kaikkia muitakin patsaita sekä joimme virvokkeita ennen kuin lähdimme etsimään toista temppelialuetta lähistöltä. Jatkoimme mopomatkaa muutaman kilometrin ja löysimme alueen, jossa oli upeita temppeleitä ja patsaita, mm. kiinalaisnainen. Paikalla oli myös mahdollisuus syöttää kissakaloja (monneja) ja Olivian olikin pakko saada kalanruokaa, jotta pyysi syöttämään kaloja. Nähtävyyksien katsomisen jälkeen jatkoimme matkaa. Minua pelotti mopon kyydissä. Olivia lohdutti ja sanoi, että ajattele mukavia asioita niin pelko lähtee pois. Ei oikein toiminut. Pysähdyimme matkalla hotellille BigC tavarataloon. Ensin suuntasimme syömään KFC:hen ja sen jälkeen menimme markettiin ostoksille. Teimme pieniä ostoksia; Olivialle parit shortsit, hame, kevät saapikkaat ja juomia. Ostosten jälkeen köröttelimme pimeässä hotellille ja veimme mopon hotellin parkkiin. Toivottavasti mopo ei katoa yön aikana, vartijoita täällä ainakin riittää joka nurkassa. Kävimme moikkaamassa mummoa ja vaaria heidän huoneellaan. He lähtivät vielä syömään, mutta meille riitti KFC:n ruokailu. Vaari pyysi Tomia vielä nettikahvilaan ja he kävivät illalla surffailemassa netissä kun minä laitoin Oliviaa nukkumaan...

Koh Samui

Tällä koneella lensimme U-Tapaosta Koh Samuille.

Mun normi aamiainen, munakas puuttuu kuvasta. Tällä jaksaa iltaan asti.

Hotellin oma ranta.

Mummo, vaari ja Olivia uimassa hotellimme uima-altaassa.

Sunnuntai 13.12.2009
Se olisi sitten päivä Koh Samuilla. Olimme sopineet, että kyytimme noutaa meidät Pattayan hotellilta kello yhdeksän. Kello oli vähän vaille kahdeksan ja olimme menossa aamiaiselle, kun minulle soitettiin että voisimmeko lähteä jo kahdeksalta koska lentokentällä pitäisi olla mieluiten jo pari tuntia ennen koneen nousua. Kävimme sitten pikaisella aamiaisella bungalowien puolella ja pakkasimme nopeasti loput tavarat. Respassa jouduimme check outin yhteydessä selvittelemään mummon ja vaarin huoneesta kadonnutta lasista vesipullopanttia, jonka he olivat heittäneet roskiin. Emme saaneet pullon tarkkaa hintaa selville, koska meillä ei ollut aikaa odotella selvittelyä vaan annoimme 100 THB, joka riitti maksuksi ja kiiruhdimme autollemme. Matka sujui taas rattoisasti Pattaya supertravelin Jyrki Järvisen kyydissä. Kyydit olimme varanneet jo Suomesta ja olihan se mukava matkustaa suomalaisen kuskin kyydissä joka ajoi Thaimaassa kuin kotonaan tai no, onhan se ollut hänen koti täysiaikaisesti jo kolme vuotta.

Saavuimme kentälle jo yhdeksältä ja veimme tavarat lähtöselvitysjonoon. Lähtöselvitys aukesi 9.30 ja koska tulimme niin aikaisin, meidän tavarat jäi läpivalaisematta tullessa. Jouduimme palaamaan tavaroinemme ulos ja tulemaan uudelleen sisään metallinpaljastimien ja läpivalaisun kautta, jotta saimme turvatarkastussinetit kasseihin. U-Tapaon kenttä on pieni sotilaskenttä ja työntekijät olivat osittain sotilaita ja sotilastaminein varusteltuja tiukkailmeisiä miehiä. Kentällä oli eilen tulossa ja lähdössä vain kolme lentoa. Kyltit on kirjoitettu myös venäjäksi, ja kuskimme kertoikin että kentälle tulee paljon lentoja venäjältä ja se taas selittää Pattayan suurta venäläisturistien määrää. Lähtöselvityksen jälkeen pääsimme lähtöhalliin, missä oli pienessä Bangkok airin kojussa maksuttomia virvokkeita ja leivoksia, niitä sitten nautimme ennen lähtöä. Koneelle meidät vietiin pienillä junilla. Kone oli siis tyypiltään potkurikone ja siinä oli 70 matkustajapaikkaa, niistä oli tyhjillään ehkä parikymmentä tai enemmänkin. Lento sujui tosi nopeasti ja tasaisesti. Ennakkoon tilaamani lasten- ja kasvisateriat oli tulleet meille ja nopeasti tarjoilu pitikin hoitaa tunnin lennon aikana.

Samuille laskeuduttuamme saimme laukut todella nopeasti ja ulos mennessä meidät ohjattiin suoraan taksipalveluun ja hetken kuluttua istuimme jo tilataksissa matkalla kohti hotellia. Hinta muutaman kilometrin matkasta oli Thaimaalaisittain valtava (14 euroa), mutta ei me siitä konkurssiin menty. Hotellilla meille oli jo katsottu huoneet valmiiksi. Olin tilannut hotellimme First Bungalow beach resortin halvimmat huoneet. Ne sijaitsivat lisäsiivessä, hissittömän rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Kantajapojat saivat vähän kuntoilla kun raahasivat painavat kassimme ylös huoneeseen. Me olimme todella tyytyväisiä huoneeseen, se on iso, erittäin siisti ja siellä on leveän parivuoteen lisäksi divaani, josta saa Olivialle kätevästi lisävuoteen. Mummo ja vaari ei puolestaan olleet kovin tyytyväisiä heidän huoneeseen. Siellä ei ollut oikeastaan ollenkaan ikkunaa, vaan kuvioitujen lasien takaa WC:stä näkyi ainoastaan vastakkaisen talon seinä.

Purettuamme tavarat lähdimme Tomin ja vaarin kanssa käymään TescoLotuksessa ostoksilla. Menimme sinne taksilla, maksoimme 150 THB, joka oli Pattayan hintoihin verrattuna moninkertainen summa. Tesco oli iso ja siellä oli supermarketin lisäksi paljon pikkukojuja ja ruokapaikkoja mm. Swenssen!!! Ostin kaupasta itselleni paidan, Olivialle pari T-paitaa, shortsit ja toppatakin ja Tomkin osti itselleen joitain vaateita ja kengät. Lisäksi ostimme ruokia ja juomia hotellille. Takasinkin päin jouduimme tulemaan taksilla koska meillä oli niin paljon tavaraa, ettemme olisi pystyneet kantamaan niitä lavataksilta ison tien varresta hotellille. Taksimatkasta jouduimme pulittamaan tinkimisen jälkeen 180THB. Hotellille saavuttuamme lähdimme kysymään respasta mummolle ja vaarille parempaa huonetta. Saimme avaimen altaan vieressä olevaan deluxe huoneistoon ja kävimme katsomassa sitä. Mummo ja vaari muuttikin siihen maantasolla olevaan huoneistoon samantien ja pulittivat lisämaksua 600THB/päivä. Muuton jälkeen lähdimme First House hotellin ravintolaan syömään ja sen jälkeen mummo, vaari ja Tomi menivät vielä iltauinnille altaaseen. Olivia ei halunnut mennä, hän olikin valitellut kurkkukipua ja yskinyt vähän koko päivän. Kävimme väsyneinä nukkumaan noin kello 23 kuumaan ja kosteaan huoneeseen koska ilmastointia ei uskaltanut oikein pitää päällä koska meillä oli kaikilla vähän kurkku kipeänä.

Maanantai 14.12.2009

Tänään heräsimme Olivian iloiseen puheeseen vähän vajaa seitsemän aamulla. Katsoin ikkunasta ulos ja ilma näytti kivalta. Pilviä oli jonkun verran, mutta ei sentään satanut. Olivia touhotteli aamulla puuhakirjojensa ja väritystehtäviensä kanssa ja katseli hetken televisiotakin kunnes Olivialle ja Tomille tuli riitaa kaukosäätimestä ja TV:n katselusta joten laitoin koko telkkarin kiinni. Mummo tuli yhdeksän aikaan päästämään minut ja Tomin aamiaiselle, koska päätimme että emme maksa Olivian aamupalaa, koska hän ei siellä mitään syökään. Aamiaisella oli todella rauhallista. Ravintola oli rakennettu ihan rannalle ja lämmin tuuli puhalteli terassille. Aamupala oli normaali, hyvä hotelliaamiainen. Plussaa täällä on edelliseen hotelliin verrattuna papaija ja juusto, miinuksen saa taas vetelämpi, mutta hyvän makuinen jogurtti. Ei voi kuitenkaan valittaa, erittäin hyvää oli.

Aamupalan jälkeen pakkasimme rantakamat ja siirryimme mummon ja vaarin huoneiston kautta hotellin omaan rantaan. Rannallakin oli rauhallista ja saimme valita mieleisestä paikasta rantatuolit. Rantatuolit ja pyyhkeet on maksutta hotellivieraiden käytössä. Ranta oli kaunis ja hienohiekkainen, plussaa oli myös suihkut. Kaupustelijoita rannalla oli jonkin verran ja ostinkin eräältä myyjältä turkoosin kaulakorun ja rannekorun. Joulukuu ei ole vielä varsinaista sesonkia Samuilla ja sen huomaa selvästi. Rannalla oli melko vähän porukkaa ja aallot on aika isot vielä joulukuussa. Rannalla olon jälkeen siirryimme uima-altaille, jotka olivat myös melkein tyhjillään. Uima-altaan vesi on lämpimintä mitä minä muistan missään kokeneeni. Jos haluaa vilvotella, niin pitää tulla pois altaasta hetkeksi tuuleen seisomaan, muuten ilma ja vesi on tosi lämmintä. Olivia alkoi olla iltapäivästä melkoisessa vauhdissa, joten hän meni mummon ja vaariin huoneeseen katsomaan hetkeksi lastenohjelmia ja sen jälkeen päiväunille. Ei ihmekään, että väsähti kun oli leikkinyt meren aalloissa ja puljannut altaassa monen tunnin ajan.

Päiväunien jälkeen lähdimme kävelemään Chawengin keskustaan katselemaan paikkoja ja syömään. Olivia oli vielä väsyksissä päikkäreistä joten otimme rattaat mukaan. Rattaiden kanssa oli todella hankala liikkua kapeilla teillä ja päätimmekin ettei niitä enää jatkossa oteta mukaan. Osa porukastamme näytti aika uupuneilta kävelyn jälkeen, joten menimme rantaan ravintolaan ja joimme virvokkeita. Olivia kirjoitteli vihkoonsa erilaisia juttuja koko matkan. Juomat eivät Olivialle maistuneet ja hän oli tosi uupuneen oloinen. Suunnittelimme ensin menevämme BigC ostoskeskukseen, mutta kyyti oli juuri mennyt ja menimmekin sitten lähes ensimmäiseen vastaantulevaan kuppilaan syömään. Ruoka oli hyvää ja taisimme syödä reissun edullisimmat ruuat; 2 x paistetut nuudelit ym., 2 x riisi ja hapanimeläkastike kanalla ja 1 x täytetty porsaanleike, juomiksi a`630 ml singha ja chang olut (arvatkaapa kumpi oli Tomin ja kumpi vaarin?), mai tai drinkki, soda vesi ja appelsiinimehu. Loppusumma laskussa oli jonkun verran alle 800 THB eli noin 15 euroa koko porukalta ja mahat tuli kyllä täyteen hyvästä ruuasta. Syömisen jälkeen kävelimme hotellille ja pysähdyimme matkalle tekemään parit ostokset kun ostin itselleni mekon (6euroa) ja uimapatjan. Hotellille palattuamme mummo ja vaari menivät vielä altaalle uimaan ja minä lähdin Olivian kanssa huoneeseen kun Tomi jäi nettiin. Olivia puki päälleen eilen Tescosta ostamani kimaltelevan punaisen juhlamekon (4eur) ja minä tänään ostamani mekon ja ihailimme vaatteitamme peilistä. Olimmepa nättejä :)

Viimeinen päivä Pattayalla

Lauantai 12.12
Lomaviikkomme Pattayalla alkaa olla lopuillaan. Pakkailemme tavaroita, koska lähdemme aamulla yhdeksän aikaan kohti U-tapaon lentokenttää ja sieltä lennämme noin tunnin Koh Samuin saarelle. Tänään meillä oli kuitenkin vielä täysipainoinen retkipäivä. Tilasimme eilen hotellimme aulan retkimyyjältä retken Nong Noochin puistoon ja pyysimme, että voisimme käydä menomatkalla Pattayan kelluvilla markkinoilla. Kelluvat markkinat olivatkin positiivinen yllätys. Vaikka paikka oli turisteille rakennettu, se oli kaunis Thaimaalainen puistoalue, jossa ison lammen päälle oli rakennettu paalujen varaan rakennuksia ja siltoja. Ravintoloita oli useita ja paikalla oli myös valtava määrä pikku kauppoja ja olipa siellä mahdollisuus hierontapalveluihinkin. Alueelle ei ollut pääsymaksua ja kojujen hintatasokin oli edullinen. Kierreltyämme alueella tunnin verran siirryimme varsinaiseen retkikohteeseemme eli Nong Nooch puistoon.
Tässä ensin muutama kuva kelluvilta markkinoilta:

Kierreltyämme alueella tunnin verran siirryimme varsinaiseen retkikohteeseemme eli Nong Nooch puistoon. Saavuimme sinne juuri sopivaan aikaan sillä kävelimme suoraan Thai-kulttuuriesitykseen ja sen jälkeen Norsu showhun, seuraavat esitykset olisivat olleet vasta reilun neljän tunnin päästä. Molemmat esitykset olivat kivoja, ei juuri mitään uutta, mutta kyllähän niitä seurailee useampaakin kertaan. Esityksen jälkeen ostimme liput kiertoajelubussiin ja teimme kierroksen puiston alueella. Puisto oli valtavan iso, joten jalkapelillä sen kiertäminen olisi käynyt voimille. Vaihtoehtona olisi ollut tosin polkupyörän vuokraaminen. Iltapäivällä söimme vielä jäätelöt puistossa ja lähdimme hyvissä ajoin takaisin hotellille, että ehtisimme käydä vielä altaalla uimassa.

Ja parit kuvat Nong Noochista:

Olivia nukahti tulomatkalla pikkubussiin ja jatkoi vielä unia jonkun aikaa hotellihuoneessa rattaissa. Olivian herättyä minä menin hänen kanssaan uimaan neljänteen kerrokseen ja Tomi lähti käymään netissä. Sen jälkeen Tomi haki meidän valokuvat liikkeestä ja kirjoitimme "joulukortit" ja lähdimme lavataksilla mummon ja vaarin kanssa postiin. Kuten arvelinkin niin posti oli mennyt jo kiinni ja ostimme postimerkit 7elevenistä. Merkit menimme liimailemaan ravintolaan koska tiesimme, että ruokaa saa taas odotella. Ruokapaikaksi valitsimme Menuetin. Mummo ja vaari tilasi viininleikkeet, minä ja Tomi paistetut riisit katkaravuilla ja Olivia söi nakkeja ja ranskalaisia. Ruokajuomaksi otimme vichyä, vettä, mehua, olutta ja winecooleria. Koko tämän satsin hinta oli euroissa vajaat 20, joten tässä taas yksi esimerkki hintatason edullisuudesta. Ruuan jälkeen veimme kortit postin laatikkoon ja menimme lavataksilla hotellille. Lavataksin kuskille taisi tulla nälkä kesken matkan, sillä hän pysähtyi matkalla ostamaan katumyyjältä kananmunia. Täällä ei olla niin tiukkapipoisia, etteikö tällainen mutka sopisi matkaan ja se tekee tästä kulttuurista niin erilaisen (ja ihanan osittain). Miksi ei voisi pysähtyä ostamaan munia jos niitä haluaa ja niitä on kaupan matkan varrella vaikka töissä olisikin? Mai pen rai.

Hotellille tultua mummo tuli Olivian kanssa huoneeseen ja me tyhjensimme tallelokeron huomista varten ja kävimme vaihtamassa rahaa. Ostin katumyyjältä itselleni pinkit varvastossut, jotta minulla olisi toisetkin kengät mustien varvastossujen lisäksi. Tomi luki juuri Olivialle iltasadut ja nyt olisi minun vuoro. Olivian päiväunet jäi tänään niin lyhyiksi, että ajattelimme laittaa hänet ajoissa nukkumaan ja jatkaa sitten tavaroiden pakkaamista. Meillä on vähäiset vaatteet tosi likaisina tällä hetkellä. Tarkoituksemme oli viedä vaatteet pesulaan ennen Samuille siirtymistä, mutta jostain syystä se jäi tekemättä. Pakkaamme nyt likaiset vaatteet matkalaukkuihin ja etsimme Samuilta pesulan sitten kun meillä ei ole enää yhtään edes puolipuhdasta päälle laitettavaa.

Nyt olisi kai aika tehdä jonkinlaista yhteenvetoa Pattayan viikostamme. Olimme siis kolmatta kertaa Pattayalla ja tiesimme tullessamme minkälaiseen paikkaan olemme tulossa lomailemaan. Ensimmäisellä kerralla majoituimme tänne Jomtienille, toisella keskustaan ja nyt taas tänne Jomtienille. Kummallakin paikalla on omat hyvät puolensa. Hotellivalintamme oli ihan ok. Yö tässä hotellissa maksoi vajaa 30 euroa/huone. Huoneet ovat siistit ja palvelut pelasivat moitteettomasti. Jätimme siivoajille joka aamu 40 THB tippiä jääkaapin päälle, josta raha oli otettu mukaan. Huoneessa ei ollut tallelokeroita, mutta respassa oli ilmainen talletus. Rantapyyhkeet tuotiin huoneeseen ja ne vaihdettiin joka päivä. Ei siis mitään valittamista, hyvin meni Pattiksen loma. Aika vaikea sanoa, että tulemmeko tänne uudelleen. Luultavasti tulemme, mutta Pattaya on tällöinkin vain osa meidän lomaa. Kaupunkilomaa on mielestäni paras viettää Bangkokissa ja rantalomaa jossain kirkkaitten vesien äärellä. Tämä on aivan oma lukunsa ja mukavaa on täälläkin...

Sählinkiä ja Swensens

Mun miljönääriannos Swenssenissä...


11.12 Perjantai
Olivia on päiväunilla ja minulle tuli juuri sopivasti vapaa hetki, että pääsen kirjoittelemaan aamupäivän tapahtumia. Istuskelen hotellihuoneemme, joka sijaitsee 10. kerroksessa parvekkeella ja kuuntelen erilaisia ääniä jotka tulevat läheiseltä temppeliltä, liikenteestä ja rannalta. Parvekkeelta on hienot näkymät merelle, missä näkyy juuri nyt vesiskoottereita ja yksi kalastusaluskin näyttää liikennöivän Pattayan keskustan suuntaan. Tomi toi minulle kylmän manao soda juomankin, joten eiköhän tässä jotenkin saa ajan kulumaan, kunnes Olivia herää ja lähdemme Riikan perheen kanssa syömään.

Tänään olemme viettäneet taas vapaapäivää nähtävyyksien suhteen, mikä ei ole meille ollenkaan normaalia. Yleensä teemme matkoillamme omatoimiretkiä vähintään joka toinen päivä, mutta nyt taas yksi päivä vierähti altailla tekemättä yhtään mitään. Olivia ui, Tomi luki ja me muut vaan haaveilimme ja olimme. Voihan sitä lomaa viettää näinkin eikä tee vielä yhtään tiukkaa. Rantalomaa emme ole täällä Pattayalla oikeastaan viettäneet, koska tiedämme että Samuilla on paremmat rannat. Täällä olemme uineet lähinnä altailla. Tässä hotellissa on kolme eri allasaluetta, enimmäkseen olemme viihtyneet bungalowien keskellä olevalla alueella. Erillisiä lastenaltaita näissä maan tasalla olevilla altailla ei ole, mutta osa altaasta on niin matalaa, että niissä voi uida pienetkin lapset. Lisäksi altaat ovat niin matalat, että ainakin tällaisen 174cm pitkän ihmisen jalat osuvat joka paikassa pohjaan ja pääkin ylettyy tällöin vedenpinnalle.

Sää täällä Pattayalla on ollut ihan hyvä, kuten jokaisella aiemmalla kuudella kerrallamme täällä Thaimaassa. Sateita ei ole tullut ollenkaan, mutta taivaalla on ohut sumuharso. Illaksi ja yöksi lämpötila laskee luultavasti lähemmäs 20 astetta ja päivisin lämpöä taitaa olla lähemmäs 30 astetta. Itse en panisi pahaksi, vaikka täällä olisi lämpöisempääkin, mutta ei minulla ole ollut kylmä kuin uimisen yhteydessä ja ilmastoiduissa sisätiloissa. Ilmasto on kaiken kaikkiaan hyvin miellyttävä, kuumuus ei ole ollenkaan samanlaista kuin Suomessa, jossa en jaksa olla kotipihalla paisteessa kauaakaan, vaan mukavaa kosteaa ja lempeää lämpöä. Thaimaan eteläosissa on jo varmasti lämpöisempää kuin täällä Bangkokin tasolla, mutta emmeköhän me jotenkin tarkene :) Katsoin tänään netistä Samuin sääennusteita ja sinne luvataan viikonlopusta alkaen ukkoskuuroja. Nyt vaan kädet ristiin, että saamme lentää sinne hyvässä säässä. Samuillahan on tapahtunut sateiden takia lähihistoriassa kaksi lentokoneonnettomuutta juuri samalle konetyypille, jolla me lennämme sinne. Toivottavasti peruvat lennot jos sää on mahdoton...

... jatkuu. Olivian herättyä menimme hotellin ala-aulaan, jossa Riikka jo perheineen odottelikin meitä. Menimme syömään samaan paikkaan jossa kävimme ensimmäisenä iltana. Ravintolassa meillä oli pieniä vastoinkäymisiä. Ruokien tilaukset meni miten sattui ja lopulta kun ruuat tuli pöytään ne oli mitä sattui. Ikävintä oli vielä se, että kaksi nuorinta lasta jäi kokonaan ilman ruokia ja molemmat itkeä tihrustivat kun oli niin kova nälkä. Riikka tomerana kävi sanomassa ettei lasten ruokia tarvita ollenkaan koska olimme odottaneet niitä jo ikuisuuden ja pyysi laskut. Ihme kyllä laskut oli oikein ja vaihdoimme ravintolaa. Sääliksi kävi kyllä vähän sitä tarjoilijaa (lasta?) joka huolehti tilauksistamme ja jäi ilman tippiä. Puolitoista tuntia kyseisessä kuppilassa ja lapset ilman ruokaa ei kyllä vakuuttanut meitä. No, lapset saivat seuraavassa ravintolassa ruokansa, mutta melkoista sählinkiä oli silti laskujen kanssa jälleen kerran. Meidän seurueessa oli 11 henkeä, joten kyllähän sen ymmärtää että tilauksissa voi jokin mennä mettään, tänään vain meinasi mennä kaikki. Lomamielellähän tässä ollaan, maassa maan tavalla tai maasta pois kuten Karppe totesi...

Ruokailun jälkeen kävimme viemässä valokuvatilauksen läheiseen kuvaliikkeeseen ja minun silmissäni alkoi näkymään kuva ihanasta Swensenin jäätelöannoksesta. Eipä muuta kuin Olivia mummon ja vaarin kanssa hotellille ja me lähdimme Tomin kanssa lavataksilla keskustaan jäätelöbaariin. Söin haaveilemani Millionare Chocolate annoksen (99THB). Viimeisiä suklaan paloja nieleskellessäni jouduin vähän tsemppaamaan itseäni. Matkasimme 15 kilometriä saadakseni kyseisen jäätelöannoksen, joten en todellakaan jätä sitä syömättä. Mielessä siinteli kyllä myös kuva siitä, etten tule enää mahtumaan farkkuihini jotka minulla oli jalassa tulomatkalla. Pitää kai lähteä ostamaan jotkut trikoot kotimatkaa ajatellen. Teimme jäätelöiden jälkeen pienen kävelylenkin keskustassa ja katselimme näkyisikö Jania jossain baarissa, mutta tehtävä oli mahdoton. Lähdimme siis aika pikaisesti hotellille, haimme Olivian hoidosta ja juuri sopivasti hän oli törmännyt parvekkeen lasiin ja itki huoneessa. Päässä on pikkuinen kuhmu, mutta kyllä se siitä paranee. Nyt olisi käytävä nukkumaan sillä ostimme alakerran retkimyyjältä retken huomiselle päivälle, mutta siitä lisää myöhemmin...

Villa Thongbura

Tässä ensin muutamia kuvia Villa Thongburan allasalueelta. On muuten tosi hieno paikka, huoneistot tilavia ja erittäin siistejä.

Minä viilentymässä.

Lapset söivät lounaaksi purkkiruuat ja hyvin maistui.

Kiva paikka huilia.

Villa Thongburan allasaluetta.

10.12 Torstai
Palasimme juuri hotellille ja avasin Kamikaze winecoolerin kirjoitteluhomman vauhdittajaksi. Ja sitten tämän lomapäivän tapahtumiin. Aamulla kello oli taas herättämässä yhdeksän aikaan, ettemme nuku pommiin. Ai mistä? no aamupalalta tietysti, koska sehän on päivän tärkein ateria. Aamupalan jälkeen Riikalta tuli viesti ja hän pyysi meitä käymään heidän huoneistollaan. Otimme lavataksin taksikäyttöön ja sovimme matkan hinnaksi Thongpuraan 100THB (n. 2eur.). Riikka olikin meitä vastassa asuntojen edessä ja levittäydyimme altaille heidän seuraansa. Lapsista oli kiva nähdä toisiaan ja allasleikit käynnistyivät välittömästi. Aika kului kuin siivillä kun lapset leikkivät ja me muut juttelimme ja nautimme siitä, ettei tarvitse tehdä yhtään mitään. Miehet ottivat tietysti parit oluet ravintolassa ja minä polskuttelin välillä lasten kanssa altaassa. Olin myös ainoa, joka uskalsi laskea vesiliukumäestä ja laskinkin siitä peräti kolme kertaa. Mäki oli tosin tarkoitettu alle 14-vuotiaille, joten ei se ihan hirveästi rohkeutta vaatinut :) Pari vammaa tuli päivän aikana, mutta onneksi ei mitään vakavaa. Titus satutti päänsä laattalattiaan kaaduttuaan allasalueella ja Olivia veti vettä keuhkoihin niin pahasti, että kakoi ja yski reilun tunnin verran. Poislähdön aikaan kello olikin jo kolme, joten päätimme jättää vesipuistokäynnin väliin tältä päivältä. Olimmehan puljanneet vedessä jo useamman tunnin. Kävelimme rantakadulle ja menimme lavataksilla omalle hotellille. Riikan ja perheen kanssa sovimme treffit huomiseksi kun menemme syömään jonnekin koko porukalla.

Hotellille palattuamme Olivia oli todella väsynyt. Hän kävi pikaisesti ammekylvyssä ja jäi mummon kanssa nukkumaan. Minä ja Tomi lähdimme ostosreissulle keskustan Carrefouriin. Janikin ilmoitteli, että oli herännyt mutta meillä on niin erilainen vuorokausirytmi, että tänään ei nähty ollenkaan. Kun kävelimme lavataksilta kauppaan nälkä alkoi jo vähän vaivata, olimmehan syöneet viimeksi aamulla ja kello oli jo neljä. Ostimme kadulla olevasta ruokakärrystä tahmeaa riisiä mangon ja kookoskastikkeen kera, olipa taas erittäin hyvää. Tämän välipalan voimin jaksoimme shoppailla Carrefourissa. Ostokset jäivät kuitenkin niin vähäiseksi, että emme ottaneet lavataksia suoraan kaupalta vaan kävelimme rantakadulle ja menimme ns. kiinteähintaisella lavataksi kuljetuksella hotellille. Olivia olikin jo herännyt ja lähdimme melko pikaisesti syömään Pan Pan nimiseen italialaiseen ravintolaan. Minäkin otin pizzan kolmen Pad thai illallisen jälkeen. Hotellille palatessamme lavataksissa oli jälleen melko möreä äänistä naisseuraa. Tämän reissun aikana meillä on ollut useamman kerran vähän erikoisempaa seuraa lavatakseissa, joka ei meitä kyllä mitenkään häiritse ja jos häiritsisi me emme tänne tulisikaan. Tänään olemme tavanneet myös aika monia suomalaisia, enimmäkseenhän täällä on venäläisiä ja saksalaisia. Kuulumisia suomalaisten kanssa on aina välillä vaihdettu pikaisesti. Kokonaisuudessaan täällä on aika hiljaista, vaikuttaisi että hotelleissa ainakin olisi vajaakäyttöä. Turistisesonki ei ole kai ihan vielä täysillä alkanut ja ehkä lamalla on myös vaikutusta matkailijatilanteeseen? Nyt olisi kuitenkin käytävä nukkumaan. Emme ole tehneet vielä lukkoon lyötyjä suunnitelmia huomiselle, saa nähdä mitä päivä tuo tullessaan ja nyt winecoolerkin loppui eli hyvää yötä!

Eläintarhassa

9.12 Keskiviikko

Taas olisi yksi lomapäivä takana, onneksi on paljon vielä edessä. Aamiaisen jälkeen aloimme arpomaan mitä tekisimme tänään. Vaari olisi halunnut yhteen paikkaan, Tomi toiseen ja minä kolmanteen. Mummolle ei ollut väliä ja Olivia vaati kovaan ääneen eläinpuistoon, perhospuistoon ja norsusafarille. Perhospuisto ja norsusafari on vuorossa vasta Samuilla, joten päätimme lähteä eläinpuistoon. Kohteeksi valitsimme Million years stone & Crocodile Parkin, jonne menimme lavataksilla. Puisto oli kaunis ja hyvin hoidettu, vaikka eläinten olot eivät olleetkaan ihan ensiluokkaisia. Alueella oli hienoja kiviä, pensaita ja tietysti eläimiä. Krokotiilejä oli useissa altaissa. Näimme myös jo moneen kertaan Thaimaassa nähdyn krokotiili shown ja kävimme syöttämässä lihakimpaleita krokoille. Tästä touhusta jäi mieleen krokotiilin leukojen kamala louske, kun ne iskivät hampaat yhteen. Ei olisi kiva jäädä niiden leukojen väliin. Olivia syötti myös jättimäisiä kissakaloja ja norsuja. Puisto ei ollut kovin suuri, mutta aikaa saisi kulumaan tunteja. Olivia alkoi kuitenkin väsähtämään iltapäivällä, joten päätimme lähteä pois puistosta kolmen aikaan.

Paluumatkalla suunnittelimme menevämme Totuuden temppelille, mutta eläintarhassa vierähti niin kauan, että pikainen visiitti BigC tavaratalossa riitti meille. Olivia nukahti lavataksissa ja jatkoi unia rattaissa koko kauppareissun ajan. Emme tehneet mitään ihmeempiä ostoksia, enimmäkseen juomia esim. calpico sodaa eli jogurtilla maustettua vichyä jota ei näyttänyt olevan myynnissä läheisessä 7elevenissä. Kauppareissun jälkeen joimme kahvit huoneessamme ja laitoin viestiä Janille. Jani olikin juuri herännyt (viiden aikaan iltapäivällä) ja lupasi lähteä kanssamme hierontaan ja syömään. Menimme odottelemaan hotellin pihalla olevaan ulkoilmabaariin, jossa otimme juomat tai oikeastaan kahdet koska siellä oli happy hour. Olivia oli aivan mainio kun hän sai happy hourin kunniaksi kaksi vettä itselleen ja joi sitä ylpeänä jalallisesta lasista muiden tapaan. Mietiskelin itsekseni, että olen minäkin varsinainen terveyden edistämisen ammattilainen kun ensin kuvailen tupakka-askien kauhukuvia joita täällä painetaan varoituksiksi ja sitten istutaan lapsen kanssa baarissa kun vanhemmat ottaa drinkit. Perusteluna voisin kuitenkin sanoa, että näytetään me ainakin hyvää esimerkkiä alkoholin käytöstä koska päivän maksimi drinkit jää yhteen, tai kahteen kun oli happy hour...

Eli seuraavana oli ohjelmassa taas hieronta. Meillä oli aikeissa ottaa kaikilla kokovartalohieronta, mutta emme löytäneet paikkaa, jossa olisi ollut kuudelle henkilölle hierontalavetit. Yhdessä paikassa oli viisi, joten minä otin suosiolla jalkahieronnan ja muut oil massagen. Olivia halusi taas puolen tunnin kokovartalohieronnan ja nautti siitä kovasti. Jani ei pahemmin nauttinut kun kertoi pikemminkin kärsivän hieronnasta koska se sattuu. Hyvää se vaan tekee pokerinpeluusta jäykistyneelle kropalle. Hieronnan jälkeen Olivia sai maustettua maitoa ja me muut teetä ja sitten suuntasimme läheiseen ravintolaan. Söin jälleen kerran Pad Thain, samoin Tomi. Olivia jatkoi riisi ja hapanimelä-kastike kanalla joka oli tosin niin tulista että se jäi syömättä ja jouduimme turvautumaan hotellilla purkkiruokaan. Jani tuli käväisemään hotellillamme hakemassa äidin karkkituliaiset ja mekin olimme ostaneet Janille kaatissäkin. Aioimme käydä aikaisin nukkumaan, koska Olivian unet olivat jääneet aika vähiin reissun aikana. Kello kuitenkin lähenteli taas puoltayötä kun nukahdimme. Tomi kävi illalla vielä netissä ja oli säästänyt nettiaikaa minullekin, jota en tosin jaksanut käyttää. Joskus lomalla väsyttääkin...

Päikkärit lavataksin kyydissä...

Tätä temppua en tekisi perässä...

Tämä kaveri iski nokkansa kameran linssiin kun otin valokuvaa...

Mitenköhän Suomessa otettaisiin tällaiset varoituskuvat vastaan???

Omituisia kiviä...

Olivia syöttää krokotiileja...

Janin tapaaminen

Mun letit...


8.12 Tiistai
Tiistai päivämme alkoi aamupalalla, jonne Oliviakin otettiin nyt mukaan koska tilaamamme lisävuoteen hintaa sisältyy aamiainen. Olivia söi yllätykseksemme yhden nakin, juomat eivät uponneet heti aamusta. Me vanhemmat söimme kyllä taaskin hyvällä ruokahalulla, tosin yritin keskittyä hedelmiin ja muihin tropiikkiin paremmin sopiviin kevyempiin vaihtoehtoihin. Aamupalan jälkeen suuntasimme bungalow alueen uima-altaalle. Se olikin tosi viihtyisä ja hiljainen. Olivia polskutteli ja leikki altaassa muovisilla dinosauruksillaan. Kova selitys ja höpinä kävi monen tunnin ajan, kun leikit olivat niin vauhdissaan. Olivia söi altaalla eilen hierojalta saamansa melonit ja bonan italianpata purkkiruuan kylmänä. Hyvää oli Olivian sanojen mukaan. Noin kahden aikaan Tomi, Olivia, mummo ja vaari lähtivät huoneeseen ja minä menin laittamaan pikkuletit. Letit ei ole minun mielestäni mitenkään erityisen kauniin, omat hiukset laitettuna olisi varmasti paljon paremman näköiset. Laitoin kuitenkin letit ihan käytännön syistä: ne ovat viileät helteessä ja hiuksia ei tarvitse selvittää takuista jatkuvan uimisen jälkeen. Letittäjä ei ollut kovin näppärä sormistaan ja letit ovat muutenkin aika isot. Vaikka olen laittanut jo useammat letit Thaimaassa, niin olen saanut vain yhdet hyvät aikoinaan Phuketissa. Onhan näissä se hyvä puoli kun isot letit on helpompi purkaa sitten aikanaan.

Olivia otti noin 1,5 tunnin päiväunet ja sen jälkeen suunnittelimme lähtevämme Tiffany cabareehen. Se on 1,5 tunnin mittainen transucabaree, viimeisen päälle tehty upea lavasteinen esitys. Yllätykseksemme Jani soitti ja sanoin olevansa Pattayalla. Sovimme, että hän tulee kanssamme cabareehen, mummo ja vaari taas kertoivat jättävänsä sen väliin. Matkustimme cabareehen lavataksilla noin 7 kilometrin matkan, hinta kahdelta aikuiselta vajaan euroan. Nautimme pikalounaan KFC:ssä ja menimme katsomaan esitystä. Olivia tykkäsi esiintyjien pukuloistosta ja kyllä me aikuisetkin katselimme ihaillen esitystä. Olivia tarkasti minulta moneen otteeseen, että ovatko esiintyjät todellakin naiseksi pukeutuneita miehiä. Eipä sitä aina uskoisi. Cabareen jälkeen menimme lavataksilla Ripleysin Belive it or not belive museoon. Olivia halusi välttämättä sinne, mutta kun tulimme perille hän oli kauhusta kankeana eikä todellakaan halunnut mennä museon sisälle. Tomi ja Jani kävivät 4D elokuvassa ja me kiertelimme katselemassa kaikenlaisia kauhujuttuja sisällä. Kierroksen jälkeen Jani lähti jatkamaan iltaa Burger Kingin kautta Pattayan yöhön ja me menimme lavataksilla hotellille rauhalliselle Jomtienin rannalle. Mummo ja vaari oli vielä hereillä ja Olivia kävi esittelemässä uuttaa biljardi peliään. Nukkumaan kävimme vasta taas puolen yön aikaan. Olipa taas kiva päivä!

Hierontaa

7.12 maanantai
Ensimmäinen kokonainen lomapäivämme alkoi aamulla noin kello 8.00 tai Tomi kertoi heränneensä jo viideltä kun sänky oli aika kova eikä selkä tykännyt enää makailla siinä. Minä kävin sanomassa mummolle ja vaarille, että lähtisivät aamiaiselle niin me menisimme heidän jälkeen koska Olivia nukkui yhä. No, Olivia heräsi kun olimme lähdössä syömään, mutta kuten tiesimme häntä ei aamupala kiinnosta ja Olivia jäi mummon kanssa huoneeseen. Aamupala oli perus thaimaalainen hotelli aamiainen. Tarjolla oli hedelmiä, jogurttia, muroja, vohveleita, munia ja munakasta monessa muodossa, mehuja ja thairuokia. Ihan kelpo ruokaa siis ja hyvin sai mahan täyteen. Kahvikin maistui juuri sille samalle, mitä on tottunut Thaimaassa ollessa juomaan eli ihan täydellistä. Söimme ulkona terassilla, josta oli näkymä merelle. Sisätiloihin ´pitäisikin varata pitkähihaista päälle, sillä ilmastointi oli aika viileällä. Suomalaisia en ole tavannut tässä hotellissa, vaikka Tomi kertoikin kuulleensa suomen kieltä jossain vaiheessa.
Aamupalan jälkeen Olivia malttoi lopettaa muovailuvahaleikkinsä ja lähdimme neljännen kerroksen allasterassille. Tilaa oli mukavasti, vain muutama ihminen oli paikan päällä. Ilma oli ihana aurinkoinen ja lämpötila kohosi päivän mittaa kolmeen kymppiin. Uimme, heittelimme palloa Olivian kanssa ja löhöilinkin hetken aurinkotuolissa. Vaari sai altaan pohjalta viiltohaavan varpaaseen ja kävi ilmoittamassa altaan henkilökunnalle viallisesta kaivon suojuksesta. Toivotaan, ettei haava tulehdu. Oltuamme jonkin aikaa altaalla kävin hakemassa juoksukamat ja hölkkäsin kuntosalilla neljä kilometriä juoksumatolla. Se oli minulle aika suoritus 30 asteen helteessä ilmastoimattomassa kuntosalissa. Onneksi juoksemisen jälkeen pääsi pulahtamaan viileähköön uima-altaaseen. Lounaaksi Olivia söi lempiruokaansa eli bonan kasvis-kalkkuna purkkiruokaa, joka lämmitettiin auringonpaisteessa. Hyvin ´maistui kuten myös samassa luonnon mikroaaltouunissa lämmitetty myslivellikin. Noin puoli kahden aikaan lähdimme päiväunille, tai toiset nukkui ja toiset ei. Itse kuulun noihin jälkimmäisiin. Olivialle onneksi uni tuli pikaisesti, hän olikin puljannut altaassa monta tuntia.

Päiväunien jälkeen lähdimme ensimmäiselle shoppailureissulle ja suunnaksi otimme BigC tavaratalon. Matkat kuljimme lavataksilla, matkalle sattui tosin pieni pummi (suunnistustermejä käyttäen), olisi pitänyt uskoa että emme enää muista ihan kaikkien paikkojen sijaintia ulkoa koska viimeisestä Pattiksen reissusta on jo kolme vuotta aikaa. No, mutkien kautta löysimme perille ja kaupassa kohtasinkin sitten kovia houkutuksia. Olisi tehnyt mieli ostella vaatteita ja kenkiä Olivialle ja joitain vaatteita myös itselleni, mutta koska olemme lentämässä vielä Samuin kautta Bangkokiin, varsinaiseen ostosparatiisiin, matkalaukut on pidettävä tässä vaiheessa matkaa kevyinä. Ostimme vedenkeittimen Olivian ruokien ja vellien lämmitykseen, pientä naposteltavaa, wine coolereita ja Olivialle huomiseksi Disneyn Aurora mekon (2,50 eur) ja kultaiset kengät (4 eur) Cabaree reissua varten. Koska olimme syöneet viimeksi aamupalan, alkoi meillä olemaan jo melkoinen nälkä kellon lähestyessä kahdeksaa. Niinpä hurautimme lavatakseilla hotelliimme Jomtienille ja veimme tavarat huoneeseen ennen syömään lähtöä.
Ruokapaikan löytämiseksi verestimme taas lähes 10 vuoden takaisia muistoja ja kävelimme hotelli Welcome Jomtien Beachin poikkikatua pitkin hotellille. Matkalla oli muutamia kuppiloita ja valitsimme tulomatkaseuralaisemme suosituksesta ravintola Ettanin. Vaari valitsi listalta länkkäriruokaa ja me muut tilasimme Thailistalta tietenkin. Söin reissun toisen Pad Thain ja maku oli suht sama kuin eilen, hinta vaan kaksi kertaa kalliimpi eli 140 THB (n. 2,50 eur) ja ruuan kun huuhtaisi alas wine coolerilla, niin ei voinut valittaa. Olivia söi lemppariaan kanaa hapanimeläkastikkeessa ja riisiä (130THB), annos oli jättimäinen, mutta lähes puolet upposi pikkuiseen masuun.

Ruuan jälkeen kello lähenteli jo kymmentä, mutta koska meitä ei väsyttänyt menimme vielä hierontaan. Minä, Tomi ja mummo otimme tunnin jalkahieronnat (4 eur), vaari öljyhieronnan (6 eur) ja Olivia puolen tunnin kokovartalohieronnan. Olivia oli aivan mainio hieronnan ajan. Naureskeli itsekseen ja nautti sivelystä, meitäkin huvitti kun katselimme Olivian ilmeitä. Hieronnan aikana Olivia sanoi monesti, että tykkää hierontapaikasta ja haluaa tulla sinne uudelleenkin. Ihana nähdä, että Olivia uskalsi nauttia hieronnasta vaikka se jännitti. Kun Olivian hieronta loppui ennen meitä, hänen hieroja lähti taluttamaan tyttöä ulos hierontapaikasta. Tämähän on yleistä Thaimaassa, että lapsia viihdytetään ja kuljetellaan paikasta toiseen. Minä kuitenkin pelästyin kun Olivia hävisi näkyvistä ja pyysin toista hierojaa lähtemään etsimään tyttöä. Lopulta lähdin itsekin perään, mutta hieroja tuli melonipussia kantavan Olivian kanssa vastaan kadulla. Mummo säikähti tapausta vähän enemmän, vaikka sille naureskeltiinkin jälkikäteen. Tästä sinänsä harmittomasta tapauksesta opin sen, etten enää päästä Oliviaa silmistäni vieraissa paikoissa. Hieronnan jälkeen kävimme vielä pikaisesti kaupassa ja tulimme hotellille. Nukkumaan kävimme vasta puolen yön jälkeen, väsyneinä lomalaisina joilla ei ole mihinkään kiire...

Menomatka

Mun kasvispöperöt koneessa...

Bangkok-Pattaya
6.12.2009 sunnuntai
Täällä sitä taas ollaan. Saavuimme eilen iltapäivällä Pattayalle. Matka kotoa alkoi 5. päivä lauantaina ja KLM:n kone lähti Helsingistä ajallaan kello 13.10 kohti Amsterdamia. Amsterdamissa meillä oli pikainen koneen vaihto ja jatkoimme matkaa saman lentoyhtiön jumbolla kohti Bangkokia. Lentomatkat sujui tälläkin kertaa hyvin. Mummolle ja vaarille varasin lähtöselvityksessä exit-paikat, jotta vaari sai jaloilleen enemmän tilaa. Me tyydyimme normaaleihin paikkoihin ja emmehän olisi muutenkaan voineet istua exit-rivillä, koska siinä ei saa istua lapset. Onneksi tein lähtöselvityksen kotona netissä, sillä lentoasemalla ei KLM:llä ollut ollenkaan lähtöselvitystiskiä, vaan baggage dropista ihmiset ohjattiin tekemään lähtöselvitys automaatille. Olivia nukahti Amsterdamin kentällä syliini kun odotimme koneeseen pääsyä ja jatkoi muutaman tunnin unia koneessakin. Jossain vaiheessa hän heräsi hetkeksi ja siirsin Olivian lattialle jalkatilaan nukkumaan ja siinä unet jatkuikin vielä monen tunnin ajan. Herättyään yhdeksän tunnin unilta Olivia venytteli ja sanoi: "huh, huh, olipa rankka matka". Meillä ei ollut aiempia omia kokemuksia KLM lentoyhtiöstä ja tämän kokemuksen perusteella voisin suositella sitä lämpimästi. Henkilökunta oli ystävällistä, koneet siistejä, ruuat ja juomat (etenkin punaviini) hyviä ja niitä tarjoiltiin vähän väliä koko matkan ajan. Yöllä normaalien ruokien välissä oli jopa nuudeli/jäätelötarjoilu kierroskin. Olivia heräsi pari tuntia ennen laskeutumista pirteänä ja hyväntuulisena. Ainoa rasite näillä lennoilla oli Olivian korvat. Koskaan aiemmin hän ei ole näin kovasti valittanut ja itkenytkin nousussa ja laskussa korvakipua. Tämä tosin saattoi johtua siitä, että Olivia oli ollut kipeänä kotona ja antibioottikuurikin loppui vasta päivää ennen reissuun lähtöä. Pitääkin muistaa antaa Olivialle särkylääke ennen Samuin lentoa, eikä nasolinitkaan olisi pahitteeksi.

Pattayalle tulimme ennalta tilatulla tila-autolla. Kentällä jouduimme vähän odottelemaan ja kyselemään rattaiden perään, jotka olivat menneet over size -hihnalle, mutta pääsimme melko nopeasti pois kentältä. Siirtyminen Pattayalle kävi nopeasti ja hotelliin kirjautumisessa ei ollut ongelmia. Netti varaustoimiston kautta maksetut ja varatut hotellihuoneet olivat odottamassa meitä. Hotellin vastaanotosta meille tarjottiin tervetulojuomat, Olivia kysäisi ennen maistamista tykkääkö hän siitä ja kun annoin myöntävän vastauksen hän joi juoman yhdellä kertaa ennen kuin ehdittiin edes kilistellä laseja. Varasimme hotellistamme, Grand Jomtien Palace, halvimmat huoneet. Ne osoittautuivat ennakko-odotusten mukaisiksi eli siisteiksi, mutta kuluneiksi huoneiksi eli meille ihan hyviksi. Illalla jaksoimme vielä käydä pulahtamassa viileässä uima-altaassa ja kastautumassa meressä. Uintireissun jälkeen kävimme syömässä kymmenen vuoden takaa tutuksi tulleessa suomalaisomisteisessa Pizza servicessä. Ruuaksi valitsin kuitenkin Thai listalta ja söin Pad Thain katkaravuilla, hinta 70 THB (vajaa 1,50e) ja join reissun ensimmäisen Wine coolerin. Olivialla oli valtava nälkä ja hän ahmi Tomin pizzaa ennen kuin sai oman ruokansa. Ruuat oli tosi hyviä ja nälkä lähti. Silti emme voineet vastustaa ruokakärryn tuoksua hotellille käveltäessä ja ostimme Tomin kanssa puoliksi banaanipannukakun katukeittiöstä. Nam, hyvää oli...

Hotellille palatessa tapasimme tulomatkalla lentokoneessa tapaamamme Kotkalaisen miehen. Hän tuli kyydissämme Pattayalle ja odottelee vanhempiaan ja poikaansa saapuvaksi viikon päästä tänne samaan paikkaan. Yhteisiä tuttujakin meiltä löytyi, näinhän sitä käy lähes joka reissulla koska Suomi on niin pieni maa :) Olimme tosi väsyneitä illalla. Tomi nukahti välittömästi yhdeksän aikaan ja kuten etukäteen pelkäsinkin niin Olivia kävi illalla oman sisäisen kellonsa mukaisesti päiväunille. Olivia nukkui puolitoista tuntia ja heräsi pirteänä kello 23.00. Siinä sitten valvoskeltiin ja kello taisi olla hyvän matkaa yli kolme yöllä kun uni tuli pikkuneidille. Minkäs sille voi kun elimistö ei heti käänny uuteen aikavyöhykkeeseen. Thaimaahan tulo oli kuitenkin taas ihanaa, aivan kuin saapuisi vanhaan tuttuun paikkaan. Olemmehan me tietysti käyneetkin täällä usein ja viettäneet täällä useita viikkoja. Olivialla tämä Thaimaan reissu on kuudes ja meillä Tomin kanssa kahdeksas. Silti jokin tänne saapuessa tuntuu erityisen kivalta. Se tunne ei koostu yhdestä tietystä asiasta kuten lämmöstä, tuoksusta, mauista, kaikesta ympärillä olevasta katseltavasta, äänistä, ystävällisistä ihmisistä, vaan se on joku sekoitus tätä kaikkea lisättynä lomaan ja kiireettömyyteen josta täällä saa nauttia. Joka kerta jo ensivaikutelma tästä antaa minulle tunteen siitä, että tämä maa kaikkine eri vivahteineen on meidän lomaparatiisi...

Päivitystä

Hyvää joulun odotusta kaikille. Enää olisi jäljellä 21 aamua ennen uutta Thaimaan seikkailuamme, joten päivitetäänpä blogia pitkästä aikaa. Viime talvena lomailimme Thaimaan Phuketissa, samassa paikassa missä olimme Olivian kanssa hänen ollessa 1 vuotias. Viime kesän reissu suuntautui Hongkongiin ja Kiinan Hainaniin. Tältä matkalta ei jännitystä puuttunut, koska jouduimme lennolla todetun ja sikainfluenssa tartunnan takia karanteeniin. Onneksi reissultamme jäi myös mukavia muistoja, Hongkongin Disneyland oli meidän kaikkien mielestä upea paikka ja muutkin Honkkareiden päänähtävyydet tuli katsastettua. Nyt odotamme siis seikkailua Thaimaassa, kyseessä on neljän viikon omatoimiloma suurkaupungin kautta Siaminlahden saarille. Matka on 5-vuotiaan tyttäremme viides lomamatka Thaimaassa ja lisäksi olemme lomailleet hänen kanssaan kolmena kesänä Kiinassa. Mukaan matkalle lähtee vanhempani ja muitakin tuttuja tulemme tapaamaan eri puolella Thaimaata. Tarkoitukseni olisi kirjoittaa päiväkirjaa matkan ajalta, toivottavasti aika riittää. Tässä kuitenkin ensimakua Suomen talvesta...