maanantai 12. maaliskuuta 2012

Lomapäivä

12.3.2012

Moikka, täällä taas kirjoitellaan. Tänään oli lomapäivä eli emme poistuneet kilometriä kauemmas hotellista. Aamupalalla oli todella rauhallista ja samoin altaalla, missä vietimme aamupäivän noin kello 13.00 asti. Lainasin hotellin "kirjastosta" maaliskuun alun Me Naiset -lehden ja tunnistin heti itseni lehden päätoimittajan Marjo Vuorisen jutusta. Minä olen harrastanut allaspsykologiaa tämän reissun aikana. Minulla ei ole juurikaan ollut mahdollisuutta asettautua mukavaan asentoon aurinkotuolille ja zoomata katsettani aurinkolasien takaa muihin lomailijoihin, mutta olen vilkuillut heitä "salaa" leikkiessäni lasten kanssa. Huomioni on kiinnittynyt erityisesti erääseen saksalais-thai perheeseen. Perheessä on saksalaisen miehen ja thai vaimon lisäksi kaksi poikaa. Pojat ovat noin 5 ja 7 vuotiaita viliskantteja. Isä on kooltaan todella iso ja harrastaa luultavasti kuntosalilla käyntiä. Hän komentaa poikia viheltämällä ja erittäin määrätietoisella ja käskevällä tavalla ja pojat tottelevat vaikka olisivat juuri olleet toistensa kimpussa. Kun isää ei ole lähettyvillä, äiti erottelee taistelevia poikia hellemmin toisistaan ottamalla toisen lapsen pois leikeistä. Perheen seurassa on myös vaalea nuori nainen joka voisi olla miehen sisko sekä vaalea vanhempi nainen joka voisi olla puolestaan miehen äiti. Perhe on siitä mielenkiintoinen, että heitä ei voi olla huomaamatta missä he liikkuvatkin. Isän auktoriteetti on silmiinpistävä ja toimintatavat hyvin saksalaisia sen perusteella mitä olen saksalaisista ihmisistä kuullut. Marjo Vuorinen kirjoittaa, että lepotuolista käsin on helppo tehdä analyyseja joihin töiden ja arjen kiireessä ei ole aikaa. Allekirjoitan asian täysin ja luulen, että meidänkin epätavallisen näköistä perhettä on analysoitu moneen kertaa loman aikana. Mekin olemme siis jakaneet osan elämästämme vieraiden ihmisten kanssa, halusimme tai emme.
Olemme aiemmin käyneet varsinaisen talvisesongin ulkopuolella vain yhden kerran Thaimaassa kun olimme pari vuotta sitten Samuilla joulukuun alussa. Siellähän sesonki alkaa vasta joulukuun lopulla kun pakettimatkalaisetkin tulevat lomailemaan Samuille. Sesongin ulkopuolella reissaamisessa on etuja. Täälläkin huomaa, että varsinainen talvikausi alkaa olla lopuillaan. Allasalueella oli autiota eikä aurinkopetejä oltu varailtu etukäteen. Olivialla ja Tomilla oli tilaa harjoitella sirkustemppujaan ja Samuel sai lotrata rauhassa leluillaan lastenaltaassa.

Minä zoomailin kerran vähän liiankin intesiivisesti kamerallani allasaluetta kun kuulin mummon huutavan, että Samuel meni veden alle. Lastenaltaassa on vettä vain noin 70cm, mutta sekin on liian paljon kun vähän reilut 80 senttinen lapsi kaatuu siellä. Samuel ei kuitenkaan säikähtänyt kupsahdusta, mutta korviin meni vettä tulpista ja pannasta huolimatta. Samuelilla on putket korvissa ja minusta tulppien ja pannan kanssa touhuaminen on hankalaa. Panta valuu silmille, tulpat eivät pysy paikallaan ja uimahattu on aivan liian kuuma täällä helteessä. No, kuivattelimme korvia jonkin aikaa kupsahduksen jälkeen ja eihän siinä muu auttanut kuin laittaa tulpat ja panta uudelleen paikalleen ennen vesileikkien jatkumista.
Samuelin allaseväät

 
Puolen päivän aikaan syötin Samuelille viimeisen Suomesta tuodun purkkiruuan. Paikallisissa ruokakaupoissa ei ole lasten purkkiruokia joten nyt on pärjättävä muilla pöperöillä. Samuel tykkää erityisesti kanan makuisesta riisipuurosta jota saa pikaversiona esim. 7elevenista. Puurojauhe avataan pahvipurkkiin ja päälle kaadetaan kiehuvaa vettä. Tämän jälkeen seos sekoitetaan ja odotetaan puolisen tuntia että se jäähtyy. Tämä odotusvaihe voi olla vaikeaa etenkin jos on kova nälkä. Minä olen jäähdyttänyt puuroa jääkaapissa, mutta silti odottaminen tuntuu hyvin pitkältä ajalta. Syömisen jälkeen Samuel kävi päiväunille. Nukahtaminen tapahtui taas aivan välittömästi sen jälkeen kun Samuel laitettiin rattaisiin makuulle.

Tässä kassissa on osa shoppailuidemme tuloksista
Cha-Amin rantakatua

Päiväunien ja lepäilyn jälkeen lähdimme läheiseen matkatoimistoon tilaamaan ensi torstaille kyydin Bangkokiin Suvarnabhumin lentokentän Novotel hotellille. Kävimme myös apteekissa ostamassa mummolle antibioottikuurin, sillä mummolla taitaa olla angiina. Apteekissa käynnin jälkeen käväisimme pikku kaupoissa ostamassa pieniä tuliaisia ja pysähdyimme syömään erääseen ravintolaan. Olemme shoppailleet mielestäni tällä reissulla enemmän kuin aiemmin. Etenkin Bangkokin kohdalla olemme jo kotona miettineet mitä tarvitsemme ja olemme sitten etsineet tavarat ostospaikoista. Saa nähdä loppuuko shoppailumme jo keskiviikkona kun pakkaamme tavarat matkalaukkuihin vai vasta torstaina kun meillä olisi vielä mahdollisuus käydä ammentamassa krääsää Bangkokin loputtomista shoppailupaikoista.
Samuelin pikapuuroa

Syömisen jälkeen palasimme hotellillemme ja menimme ravintolaterassille drinkeille koska siellä oli happy hour. Mummo tilasi kaksi cokista, Tomi kaksi wine cooleria ja minä kaksi sammiollista Methavalain erikoista. Jo yhden maljan jälkeen olisin ollut valmis luovuttamaan sillä juoma oli makeaa ja maha oli täynnä ruokaa. Nautiskelimme kuitenkin hiljakseen juomat loppuun ja kuuntelimme elävää musiikkia. Samuel sai erityiskohtelua laulajalta, joka tuli antamaan Samuelille mikrofoniakin, että hän olisi laulanut. Samuel on kuitenkin jo kyllästynyt saamaansa huomioon eikä enää vilkuttele vieraille eikä tykkää jos vieraat koskevat häneen. Hän tykkää kyllä katsella ihmisiä pienen matkan päästä, mutta ei halua että tullaan liian lähelle.

Methavalain erikoinen

Hotellihuoneeseen saavuttuamme Samuel veti minua kädestä ja sanoi "tänne" viedessään minut kylppäriin. Sen jälkeen Samuel laittoi WC pöntön kannen alas ja sanoi "istu" ja näytti ammetta sanoen, että haluaa kylpyyn. Kylvystä on tullutkin jokapäiväinen tapa hiostavan päivän jälkeen. Jalkapohjatkin ovat aina aivan mustat liasta, joten hyvähän se on käydä huuhtomassa enimmät liat pois. Kylvyn jälkeen Samuel söi iltapalaksi kana pikapuuroa ja kävi nukkumaan. Olivia laittoi taas hetkessä omat leikkinsä pystyyn isin kanssa. Mielikuvitusta ei ainakaan puutu. Nyt minä uppoudun vielä hetkeksi roskaromaanin pariin ja odotan huomista lomapäivää. Kotiinlähtö lähenee, mutta pakotan sen ajatuksen mielestäni pois, sillä haluan nauttia lomasta loppuun asti...
Olivian iltaleikit

Ei kommentteja: