sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Kalastusta ja Koh Wai

26.12.2010 Tämä päivä vierähti kokonaisuudessaan merellisissä tunnelmissa. Lähdimme aamupalan jälkeen suomalaisen Villen kanssa kalastusreissulle hänen veneellään. Anne ja Jesse jäivät hotellille, koska veneeseen mahtui vain 12 vierasta. Ajelimme noin tunnin verran Koh Wai saarelle, jonne porukan naiset jätettiin. Vietimme saarella noin viisi tuntia. Aika vierähti enimmäkseen uiden, lepäillen ja kävimme myös ihanassa rantakuppilassa syömässä erinomaiset kevätkääryleet. Koh Wai oli todella rauhallinen saari. Rannalla oli vain muutamia ihmisiä jotka nauttivat rauhasta kirjoja lueskellen tai riippumatossa makaillen. Saarella on sähkö käytettävissä kello 23 asti ja sen jälkeen alkeellisiin rantabungaloweihin saa käyttöön kerosiinilamput.

 Marjatta merimatkalla
Tässä ylläolevassa kuvassa on ranta jolla loikoilimme tämän päivän. Rannan tuntumassa oli myös paalujen varassa laituri, jonne pääsi kiipeämään narutikkaita pitkin jos uskalsi uida "tappajakalojen" ohi. Eihän ne tietysti ollut mitään tappajakaloja, mutta tällä rannalla huomasi, että vaikka siellä ei montaa ihmistä ollutkaan niin jatkuvasti meressä oli seuraa. Sen huomasi selvimmin ikävistä näykkäyksistä reisissä ja muuallakin. Meressä oli pitkänokkaisia kaloja, pinnassa uivia matoja, ihmeellisiä koukkukaloja ja kaikenlaisia muitakin kaloja jotka ohimenessään saattoivat näykätä ihosta. Rannalla oli myös upeita koralleja ja simpukankuoria. Aivan mahtava paikka.

 Meidän loikoillessa Koh Wailla miehet kalastivat. Saalistakin tuli tällä kertaa viiden Barracudan ja monien muiden pienempien kalojen verran. Ei ollut turha reissu.
Satamaan palatessa saimme ihailla auringonlaskua. Tunnelma oli hieno ja näkymät yhtä hienoja. Olivia oli koko päivän kestäneestä reissusta väsynyt, mutta onnellinen ja hän nukkuikin koko matkan saarelta satamaan. Veneestä poistuttuamme teimme vielä muutamia viimehetken shoppailuja ja ostimme laiturien päälle rakennetuista kojuista koruja. Hinnat olivat kohtuullisia, joten pitää mennä samaan paikkaan vielä uudelleen. 

Ei kommentteja: