Samuelin allasvarustus; kellukeuimapuku ja käsikellukkeet -toimivat hyvin yhdessä. Snorkkelin käyttö vaatii vielä harjoitusta ;)
Aloittaessani kirjoittamaan tätä blogia, kysyin Olivialta mitä teimme tänään hän sanoi ettemme tehneet mitään. Tämä taisi siis olla täydellinen lomapäivä. Normaalien aikaisten aamuherätysten ja -toimien jälkeen menimme oman hotellin uima-altaalle. Vaihtoehtona olisi ollut lähteä jonnekin saarelle, mutta jotenkin saarireissu ei kiinnostanut etenkään Samuelin kanssa. Koska Samuel herää aikaisin, niin hän väsähtää jo puolen päivän aikaan ja jos olisimme saarella, tulisimme sieltä pois vasta iltapäivällä ja Samuelin päiväunet venähtäisivät illan edelle. Edellisellä Krabin reissulla kävimme monella saarella ja tavoitteena oli tällä reissulla käydä ainakin Koh Hongilla. Saaret jäivät meiltä nyt kokonaan väliin, mutta onhan ne jo nähty kertaalleen. Lapset nauttivat kovasti uima-altaalla olosta, jonne myös mummo ja vaari tulivat. Minä leikin Samuelin kanssa ja tytöt touhusivat omiaan. Ensin he piirtelivät pitkän aikaa ja siirtyivät myöhemmin vesileikkeihin. Siirryimme puolen päivän jälkeen hotellihuoneen puolelle, missä lapset söivät taas kotimaiset lasten purkkiruuat. Niinpä, myös Olivia söi onnellisena kasvis-kalkkuna purkkiruokaa, joka on hänen suurta herkkuaan. Samuel kävi syötyään päiväunille ja Olivia katseli elokuviaan.
Päiväunien jälkeen lähdimme mummon ja vaarin hotellille siinä toivossa, että saisimme päiväkahvit. Toiveemme toteutui ja kahvit piristivät kummasti. Matkalla kävimme kysymässä pikkubussin hintaa Ao Nangista Khao Lakiin. Olimme jo aiemmin saaneet tarjouksen meidät lentokentältä tuoneelta kuskilta, joka tarjosi kyytiä 3200THB hintaan ja Niinan ja Jyrin tuonut firma olisi pyytänyt 3000THB. Läheiseltä kojulta matkan hinnaksi sanottiin 2600THB jonka hyväksyimme. Hinta sisältää haut kahdelta eri Ao Nangin hotellilta ja viennin kolmelle eri hotellille Khao Lakissa. Toivottavasti mahdumme hyvin bussiin, sillä meitähän on 9 henkilöä ja jokaisella on iso matkalaukku sekä Samuelin matkarattaat. Bussi tulee hakemaan meitä huomenna kello 11.00.
Isit ja tyttäret allasleikeissä...
Päiväkahvien jälkeen kävimme hotellimme altaalla hyödyntämässä happy houria ja sen jälkeen lähdimme kävelemään rantakadulle koko porukan voimin ja menimme syömään ns. paaluravintoloille, jotka sijaitsevat aivan Ao Nangin rannan päässä. Ravintolan paikka oli varmasti koko Ao Nangin paras ja saimme pöydänkin merinäköalalla. Ravintola oli todella siisti, tunnelmallinen ja ruoka-annokset oli koristeltu kauniisti. Mikä parasta, koko meidän 9 hengen porukka sai yhtä aikaa ruuat. Normaalisti ruuat ovat tuleet eri aikaan ja ensimmäisenä ruuan saanut, on ehtinyt jo syödä omansa ennen kuin viimeiselle tulee ruuat. Vaarilla on ollut tänään heikko olo ja maha sekaisin. Ruokakaan ei maistunut. Kävimme ostamassa 7elevenistä energiajuomaa ja jotain veteen sekoitettavaa ”mahalääkettä”. Toivottavasti olo paranee yön aikana. Samuelilla oli taas ravintolassa DVD soitin mukana josta hän katseli teletappeja. Olisihan se mukava jos Samuel istuisi nätisti pöydässä ja odottelisi ruokaa, mutta kun se ei vaan käy päinsä erittäin vilkkaan pojan kanssa. Kaikki keinot on otettava käyttöön että näistä paikallaan oloa vaativista hetkistä selvitään suht kunnialla.
Syömisen jälkeen kävelimme hiljakseen hotellille ja katselimme myyntikojujen tarjontaa. En vieläkään tehnyt ostoksia, vaan säästelen niiden tekoa Bangkokiin. Tomi kävi ostamassa meille jätskit 7elevenistä jälkkäriksi ennen hotellille paluuta ja sitten olimmekin tyytyväisiä tämän päivän ruokatarjontaan. Hotellilla Olivia kävi leikkimässä vähän aikaa Sanin kanssa heidän huoneessaan ennen nukkumaan käyntiä. Minä ja Tomi pakkailimme tavaroita huomista Khao Lakiin siirtymistä varten ja kyllähän tätä tavaraa riittääkin. Meistä tuntuu, että tämä Ao Nang on nyt nähty meidän perheeltä tai jos palaamme tänne, niin ehkä sesongin ulkopuolella sillä täällä on nyt aika vilkasta ja me nautimme vähän rauhallisemmasta menosta. Bangkok on tietysti poikkeus, se on upea paikka kaiken vilinän keskellä. Sitä idyllistä Ao Nangia, missä olimme joulukuussa 2007 ei ole enää olemassa, vaan paikasta on kasvanut aika ahdas turistikylä. Ei sillä, että paikka olisi mennyt pilalle, vaan tämä on kasvanut ja muuttanut muotoaan. Ao Nangissa on helppo lomailla. Kaikki palvelut ovat lähellä ja täällä on kaikki ne tekijät kohdallaan, mitkä tuovat meidät yhä uudelleen Thaimaahan.
Vielä muutama sana hotellistamme eli Heritagesta. Olimme käyneet vuonna 2007 tässä hotellissa joten emme majoittuneet ihan umpimähkään valittuun hotelliin. Mielestäni hotellin hinta-laatusuhde oli ihan kohdallaan näin sesongin aikana. Maksoimme huoneestamme vähän vajaa 500 euroa yhdeksältä yöltä. Hotellin parhaita puolia oli sijainti lähellä keskustaa. Hotellin huoneet ja yleiset tilat olivat siistit ja peruspalvelut pelasivat. Uima-allasalue oli pieni, mutta riittävän kokoinen eikä siellä ollut koskaan ruuhkaa. Sama juttu aamiaisella eli ruuhkia ei ollut ja aamupalalta löytyi kaikki tarvittava. Ainiin ja positiivista oli myös se, että kun laitoin toivomuksiani hotellihuoneen suhteen etukäteen sähköpostilla, postiini vastattiin vuorokauden kuluessa ja toiveet huomioitiin kun saavuimme hotellille. Miinuspuolina oli se, että osa (ehkä noin puolet) henkilökunnasta oli lähes töykeää eikä sitä kuuluisaa hymyjen maan hymyä näkynyt missään ja olisimme myös kaivanneet tallelokeroa huoneeseen. Lisäksi nettiyhteys on onneton ja sen vuoksi blogiinikin jäi monia huomaamiani virheitä kun en päässyt korjaamaan niitä pätkivillä yhteyksillä. Kaikesta huolimatta suosittelen tätä hotellia keskitasoista hotellia etsivälle, me emme ainakaan pettyneet valintaamme. Huomenna meillä on edessä paikan vaihto eli lähdemme Khao Lakiin. Emme ole aiemmin käyneet Khao Lakissa ja olemme luoneet kuulopuheiden perusteella aika suuria odotuksia niin paikan kuin hotellinkin suhteen. Saa nähdä mikä meitä odottaa, palaillaan ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti