tiistai 16. kesäkuuta 2015

Bangkokiin...

Päivä 17
Tänään oli taas matkustuspäivä. Heräsimme yhdeksän aikaan joten emme viitsineet enää kiiressä lähteä aamiaiselle. Pakkasin loput tavarat ja punnitsin matkalaukkupuntarilla ruumaan menevään matkalaukkuun tasan 20kg tavaraa. Loput kamoista jaettiin käsimatkatavaroihin. Aika mukavasti tavarat mahtuivatkin mukaan koska emme juurikaan ostelleet mitään isompaa Chiang Maista. Hotellista uloskirjautuminen sujui nopeasti ja maksut menivät kuten piti eli meidän neljän aamun aamiaiset maksoivat 4080THB. Kysyin respasta paljonko taksit veloittavat matkasta lentokentälle ja sain vastaukseksi noin 160THB. Menimme pihalle ja pysäytimme heti ensimmäisen redcapin joka pyysi matkasta 200THB. Emme hyväksyneet sitä ja hotellin ovimies huusi kaverinsa paikalle. Hän pyysi matkasta 180THB. Hyväksyimme sen hinnan, mutta Tomi valitteli jonkin aikaa miten otimme ylihinnoitellun kyydin kentälle. Pääsimme kuitenkin nopeasti ja turvallisesti kentälle eikä se 20THB harmittanut Tomiakaan kovin kauaa.

Pikkuruinen huoneemme Royal Princess hotellissa 
Kentällä menimme lähtöselvitykseen, mutta olimme niin ajoissa että emme saaneet heti jätettyä laukkuamme. Menimme sitten aamupalalle Burger Kingiin ja syötyämme saimme laukun jätettyä ruumaan meneväksi. Turvatarkastukset ja muut muodollisuudet menivät nopeasti ja menimme odottelemaan lennon lähtöä lähtöportille. Ajankuluksi kirjoittelimme postikortteja. Air Asian lento kohti Bangkokia lähti taas ajallaan. Jännä miten nämä Air Asian lennot ovat meidän kohdalla aina olleet ajoissa toisin kuin Finnairilla, jonka kyydissä lähes poikkeuksetta on aina jotain viivytyksiä. Myös lento sujui kaikinpuolin hyvin. Olimme tilanneet koneeseen ruuaksi pad thait. Oikeastaan aivan turhaan, sillä meillä ei ollut nälkä koska kävimme juuri syömässä ennen koneen lähtöä. Tomi myös valitteli pad thain olleen pahinta mitä hän on koskaan syönyt tulisuuden takia.

Chiang Main kentällä lentoa odotellessa

Voihan sitä telkkaria näinkin katsella
Bangkokiin saavuttuamme haimme laukun ja rattaat hihnalta ja kävimme kysymässä kuljetuksen hintaa hotelliimme Silomin alueelle. Jouduimme ottamaan taas minibussin, koska emme mahdu laukkuinemme normaaliin taksiin. Kuljetuksen hinnaksi sanottiin 1000THB, joka kuulosti kohtuulliselta. Käväisimme hakemassa matkalaukkumme Amarista ja tulimme takaisin lentoasemarakennukseen. Taksifirman tiskille jolta kysyimme kyytiä oli tullut pitkä jono. Päädyimme sitten vaihtamaan firmaa koska hinta oli sama. Muutaman minuutin kuluttua pääsimme isoon ja siistiin minibussiin ja matka hotellille sujui nopeasti.

Amarin ja Don Muangin lentokentän välinen kävelysilta
Olin valinnut hotellimme Centre point silomin sen sijainnin ja tripadvisorin palautteiden perusteella. Vastaanotto hotellilla ei kuitenkaan vastannut odotuksiani. Tiskillä oli kolme melko vakavan oloista miestä. Meidät vastaanottanut mies puhui niin oudosti englantia etten meinannut saada mitään selvää hänen puheestaan. Hän pyysi jonkun vuoropäällikön hoitamaan hommaa koska meillä oli epäselvyyksiä lasten majoituksista. Olin varannut huoneen hotellin nettisivulta kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle. En ollut halukas maksamaan lisävuodetta ennen huoneen näkemistä, koska tiesin että huoneessa on sohva jossa toinen lapsista voisi nukkua. Lopulta asia meni niin, että saimme Olivialle ilmaiseksi lisävuoteen josta ensin pyydettiin 1400THB/yö. Huoneen hinta sisälsi vain aikuisille aamiaiset ja neuvottelujen jälkeen vain Oliviasta piti maksaa lisähinta, Samuel pääsee ilmaiseksi aamiaiselle. Asioiden hoito respassa oli jotenkin negatiivissävytteistä ja jäin kaipaamaan muissa hotelleissa työskennelleitä iloisia ihmisiä. Toisaalta tämän hotellin ovimiehet ovat erittäin ystävällisiä ja avuliaita.

Huoneeseen päästyämme tyhjensin kaikki tavaramme kaappeihin ja laitoin ison pyykkikasan odottamaan pesua. Lähdimme melko pian käymään executive loungessa, jonka käyttö sisältyy hotellin nettisivulta varattujen huoneiden hintaan. Loungessa oli tarjolla melko iso määrä erilaisia leivoksia, mutta suolaisia tarjottavia oli vain croissantit. Hedelmistä oli tarjolla rambutaneja ja mangosteenia. Juomina oli kahvikoneesta saatavat juomat ja vesipullot. Olivian tuoreessa muistissa oli Mercure Siamin loungen tarjoilut ja kyllähän tällä oli suppeampi valikoima. Maistelimme tarjottavia ja käväisimme pikaisesti katsomassa uima-altaan. Kokeilin altaan vettä ja hitsi, taas on Bangkokin hotellin altaalla viileähköä vetta. Ehkä kokeilemme huomenna miltä se tuntuu kun menee uimaan. Tomi tuskin uskaltaa...
Centre point silom executive loungen herkut
Loungekäynnin jälkeen lähdimme hotellin kanssa samassa talossa sijaitsevaan ostoskeskukseen. Ostoskeskukseen pääsee respan vierestä suoraan ovesta, ei tarvitse edes ulkokautta kiertää. Kiertelimme kauppaa, mutta hintataso on thaimaalaisittain aika korkea. Eräässä kerroksessa oli tosin osasto, missä kaikki maksaa 40THB tai 60THB, joten teimme siellä muutamia ostoksia. Kävimme myös alakerran ruokakaupassa ruokaostoksilla. Emme jaksaneet lähteä illalla enää minnekään syömään vaan söimme nuudeliateriat huoneistossamme. Huomenna on taas uusi päivä ja uudet kujeet. Matkustuspäivät ovat rankkoja. Onneksi kohta pääsee nukkumaan, kunhan saan pyykit otettua pois kuivaavasta pyykinpesukoneesta.

Huoneistomme makkari
pyykit heti koneeseen
Tää on kiva. Pesevä ja kuivaava vessanpönttö.

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Onnea nimipäiväsankarille!!! -Ihana WC:-)

Päivi kirjoitti...

Kiitti:D joo tuollainen pönttö olisi kiva kotonakin...